Tyttöystäväni raiskattiin tässä aivan lähiaikoina. Hän pelkäsi kertoa minulle asiasta, koska kuvitteli minun syyllistävän häntä ja jättävän hänet. Löytyisikö täältä vastaavassa tilanteessa olleita miehiä tai tyttöystäväni kohtalon kokeneita naisia, kertomaan mikä olisi paras tapa tukea häntä, ja osoittaa hänelle että hän on yhtä arvokas ja tärkeä kuin ennenkin?
Myös linkit aihetta käsitteleville sivustoille ottaisin kiitollisuudella vastaan.
Myös linkit aihetta käsitteleville sivustoille ottaisin kiitollisuudella vastaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sulla on vaikea tilanne siinä. Se mies on koskenu tyttöystävääsi sellaisille alueille, jotka oli pyhitetty sulle, ja se on raapassu ehkä syvemmälle, ku kukaan koskaan. Sä et voi olla ku läsnä, kuunnella ja olla lähellä. Ja anna tyttöystävällesi tilaa, sen verran kun se sitä tarvii. Oikeita sanoja ei ole, eleet ja teot kertovat enemmän. Ole oma itsesi ja anna tytön olla omansa. Ole siinä vieressä, vaikka sillä ois paha olla itsensä kanssa. Jaksamista teille molemmille!
Tuo kuulosti hyvältä neuvolta, hieman vain tuntuu vaikealta olla lähellä ja antaa samalla tilaa. Miten löydän sen rajan, etten ole liian tunkeileva, mutta en myöskään vaikuta välinpitämättömältä? Hänen hyvinvointinsa on minulle nyt kuitenkin tärkein asia, enkä edes tiedä haluaisiko hän olla lähellä, vai haluaako hän välttää kosketusta. Mikäli esim. halaan ja se on ahdistavaa, se vain vaikeuttaa tilannetta, ja sama juttu jos hän kaipaa kosketusta, enkä halaa, niin hän varmasti tuntee itsensä entistäkin arvottomammaksi. Tällaiset asiat nyt pyörivät mielessäni.
tiedätkö kuka sen teki? minä en jättäisi asiaa tuohon, minä kostaisin.
Mutta mies on kyllä tarkasti vartioituna kilttien poliisisetien toimesta.
tilanteessa. Raiskaus jättää aina todella syvät arvet, kuten tyttöystäväni sanoi heti aluksi,tuntui kun olisi murhattu mutta et pääse pois ikinä siitä tilanteesta vaan murhaaminen vaan jatkuu koko ajan. Et voi muuta kuin kuunnella olla lähellä. Näytä että välität yhtä aivan samalla tavalla,kenties enemmänkin kuin ennen raiskausta. Muistan että oli vaikea samalla rauhottua ja yrittää olla lähellä kun samalla tärisin vihasta ja olisin voinut todella tehdä mitä vaan sitä miestä kohtaan joka aiheutti ton tuskan. Tapauksesta on jo 1,5 vuotta,mutta silti nykyinen avovaimoni ei ole aivan palautunut,vaan vaipuu välillä masennukseen ja on ollut todella vaikeitakin hetkiä. Muista vaan,että älä anna hänen olla yksin noina hetkinä. Itsekkään en voi toivoa muuta kuin että aika ehkä parantaa haavat vielä joskus
Toivon että ne jotka tekevät jotain noin raukkamaista palavat kituen tämän elämän jälkeen helvetin pätsissä.
En nyt tiiä onko mitään apua, mutta jos vaikka pystyisitte yhessä meneen parisuhdeteraupeutille noista läheisyysasioista.En tiiä käykö tyttöystäväsi terapiassa, mutta tässä oli ainakin yksi vinkki.
http://www.tukinainen.fi/
Valitettavasti mikään muu ei paranna kuin aika. 1,5 vuoden kuluttua oma tuskani alkoi hellittää, kun tajusin, kuka tapahtuneesta on vastuussa. Viha ja pelko miehiä kohtaan on vieläkin jäljellä, mutta peitän sen väistämällä kaikkia miespuolisia ihmisiä paitsi sukulaisiani ja miestäni. Lisäksi aina välillä tunnen ahdistusta ja häpeää tapahtuneesta.
Jotenkin häpeän suunnattomasti tapahtunutta, vaikka minulla ei siinä ole oman käytökseni osalta mitään häpeämistä tai peittelemistä. Mutta se sattuu, että en voinut tai osannut suojella itseäni ja se että minut on nöyryytetty ja alistettu. Luultavasti tyttöystäväsi tuntee myös samanlaista epämääräistä häpeää ja syyllisyyttä. Syytin itseäni esim. meikistä ja avokaula-aukkoisesta puserosta. Ja siitä, että olin yksin sinä iltana liikkeellä.
Sinä voit auttaa tyttöystävääsi kuuntelemalla ja olemalla kärsivällinen. Vahvista tyttöystävääsi toistamalla, ettei se ollut hänen syy eikä ole mitään hävettävää. Maailmaa voi myös katsella toiselta kantilta. Voi olla onnellinen, että on ylipäätään hengissä. Pitää keskittyä hyviin asioihin. Töihin keskittyminen auttoi minua viemään ajatukset pois tapahtuneesta ja saamaan kadotettua itsetuntoa. Ja kaikki apu ja terapia kannattaa ottaa vastaan.