teinien ns. yhdessäolo/seurustelu

Taas maailma menetti yhden pimeälle puolelle.
Taas yksi ääliö lisää, älkää!!!

Ilta-Sanomien keskustelupalstalla. Pitkä keskustelu aiheesta kohdassa onko 14 vuotias kypsä kihloihin, tjtn.

Olit otsikoinut tuon aika lailla oikein. "Teinien" yhdessäoloa tuo tuollainen on. Ainakin pitäisi olla. Joskus tunteettomuudella leikkiminen ja tavan vuoksi seurusteleminen tuntuu kyllä jatkuvan huolestuttavan lähelle kahtakymppiäkin, muttamä olen todennut, että noin suurimmassa määrin tuollaiset "alatsä oleen hei jooko"-jutut on kyllä taakse jäänyttä elämää. Tässä vaiheessa sitä ehkä on tunteetkin pelissä...?

noin kai se sit menee..
Taisipa se minullakin olla tuolla tavalla.. Mä olin se joka oikeesti rakastu ja rakastaa vieläkin ja luulin oikeesti todella et muakin rakastettiin.. ei se ollu sellanen 'tavallinen' "alaks sä oleen mun kaa" juttu.. ja eiköhän ne kyllä oo mun iässä ja aika unohdettu juttu, et ollaan vaan ku muutki on.. tai ehkä ei kaikilla.. en mä kuiteskaan enää oo mikään 14v.. sit sain huomata et ei sitä rakkautta kovinkaan paljoa ollut.. eron 'syy' oli "ei jaksa just tällä hetkellä mitään.. kaikki mun syytä ja rakastan sua silti vielä.." Taida ees tietää mitä sana rakkaus tarkottaa, ehkä en mäkään, mut sen tiedän että mä rakastin..
Minulla on vieläkin rakkautta, uskollisuutta, kaikkea mitä haluaisin toiselle antaa, mutta tällä hetkellä pelottaa ja alkaa usko menemään että löydänkö ikinä ketään jolle niitä tarjota ja joka oikeasti välittää.. Tosin onhan mulla aikaa, mähän oon vielä nuori..

Oon iteki harrastanu tota, menny yhteen ilmaan minkäänlaista kiinnostusta ihan vaan vitsinä ja kun toinen on alkanu oikeesti välittää ni lempannu sen.

Kaduttaa aivan hirvittävästi näin jälkeenpäin kun on kasvanu henkisesti ja ymmärtäny miten tyhmä sillon nuorena on ollu.

säälittävää, jos joku tosiaan seurustelee vain siksi, että kaveritkin seurustelee. mä en oo koskaan seurustellu siitä syystä. aina on ollu tunteet mukana.

Mikä sun ongelma on ehkä tuo on realistisesti totta silloin kun ollaan 7 luokalla. Mitä tekikö joku sulle noin kun tulit kauheesti paasaamaan. Valitettavsati tuo sana teinit (sun tapauksessa ylä-asteelaiset) yhdessä/seurustelu on ns. kokeilua vielä jtn sana RAKKAUS ei pitäisi edes kuulua ensimmäisen vuoden sisällä edes ajatuksiin.

Tollasta kai se tahtoo monilla olla. Ruvetaan vaan oleen. Sit ku ei jaksa enää olla ni lopetetaan, tai jos löytyy parempi kohde. Tai jos kaveritki jättää!!!

Oon kerran aikasemmin (ennen tätä nykyistä) seurustellu...mä luulen, että siinä oli pieni osa tuota että pitää vaan olla, mut silti enemmän sitä että se vaan oli mukava ja sen kans tuli toimeen. Sillon ajattelin tykkäääväni siitä niin kauheesti, mut näin jälkeenpäin ajateltuna, tuskin tykkäsin kovin paljo.. Kaiken lisäks, mä tiesin sillon jo heti alkuun, ettei se kauan kestä. Se kesti kolme viikkoo, sen jälkeen otin puheeksi, että ois varmasti parempi, ettei jatketa enää. Se tyyppi oli loppujen lopuks samaa mieltä, vaikka sanoikin, ettei ois tahtonu vielä lopettaa. Ei se kyllä hirveen surulliselta vaikuttanu......

Nyt...seurustelen mitä ihanimman jätkän kanssa... (Marsu/Liero/Kettu, I love you..jos satut lukemaan :)) Ei oo todellakaan mitään sellaista, että ollaan vaan ihan huvin vuoksi. Tässä on rakkautta, todella paljon. Enkä usko, että tää juttu päättyy mitenkään helposti, toivon, ettei koskaan. Tää jätkä merkitsee mulle todella paljon, en vois enää ees kuvitella elämääni ilman sitä. Sniif..

Voisin muuten vaan huomauttaa että oon 15-vuotias.... Teini... Pentu..?! Mutta luulen olevani vähän järkevämpi mitä monet muut ikäiseni.

Tollasta kai se tahtoo monilla olla. Ruvetaan vaan oleen. Sit ku ei jaksa enää olla ni lopetetaan, tai jos löytyy parempi kohde. Tai jos kaveritki jättää!!!

Oon kerran aikasemmin (ennen tätä nykyistä) seurustellu...mä luulen, että siinä oli pieni osa tuota että pitää vaan olla, mut silti enemmän sitä että se vaan oli mukava ja sen kans tuli toimeen. Sillon ajattelin tykkäääväni siitä niin kauheesti, mut näin jälkeenpäin ajateltuna, tuskin tykkäsin kovin paljo.. Kaiken lisäks, mä tiesin sillon jo heti alkuun, ettei se kauan kestä. Se kesti kolme viikkoo, sen jälkeen otin puheeksi, että ois varmasti parempi, ettei jatketa enää. Se tyyppi oli loppujen lopuks samaa mieltä, vaikka sanoikin, ettei ois tahtonu vielä lopettaa. Ei se kyllä hirveen surulliselta vaikuttanu......

Nyt...seurustelen mitä ihanimman jätkän kanssa... (Marsu/Liero/Kettu, I love you..jos satut lukemaan :)) Ei oo todellakaan mitään sellaista, että ollaan vaan ihan huvin vuoksi. Tässä on rakkautta, todella paljon. Enkä usko, että tää juttu päättyy mitenkään helposti, toivon, ettei koskaan. Tää jätkä merkitsee mulle todella paljon, en vois enää ees kuvitella elämääni ilman sitä. Sniif..

Voisin muuten vaan huomauttaa että oon 15-vuotias.... Teini... Pentu..?! Mutta luulen olevani vähän järkevämpi mitä monet muut ikäiseni. :/