Millaiset on pääsykokeet? Onko paljon laskuja yms., vai perustuuko paljolti siihen pääsykoekirjaan? Onko kirja vuosittain saman tyyppinen?
Eläinlääkäriksi
haahuilija_
81253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En osaa auttaa :/ Olen insinööriopiskelija! Varmaan lukion kemia kursseista on paljonkin hyötyä, mutta en usko että tarvitsee olla kovin suuri matikka/fysiikka nero. (kuten allekirjoittanut)
Haahuilija, sinusta tulee vielä hyvä eläinlekuri!
Lukekaa lääkis-ketjut, koe on täsmälleen sama eläinlääkikseen ja lääkikseen
eli pitää joko osata lukea ihmisruumiin fysiologiaa ulkoa, tai pitää olla nero fysiikassa ja kemiassa.
Aika hyväks ne fyssa ja kemma pitää molemmat opiskella.
Älä nyt närkästy jos toiset ei ymmärrä. Tuo oli ihan hyvä tieto että eläinlääkikseen on samat pääsykokeet kuin lääkikseen, en meinaan sitä tiennyt. Yliopiston sivuilta löysin vain tuon fysiologian kirjan joka oli ilmoitettu pääsykoekirjaksi.
Tosin kyllä aavistelin että siellä taitaa olla jotain laskujakin kemiasta ja fysiikasta.
elikkäs eläinlääketieteelliseen on juuri sama pääsykoe kuin ihmislääkikseenkin, mutta eläinlääkikseen on huomattavasti hankalampi päästä! pisterajat ovat korkeampia kuin ihmisilääkikseen! Onnea hakuun!:)
Joo, kun tosiaa suomessa ei oo ku yks eläinlääkis, nii luonnollisesti siksi on vaikeempi päästä sisäänkin.. =)
Mutta siis bilsa, kemia ja fysiikka (fysiikka pääpainona) testataan pääsykokeessa, ja siis sama tosiaan kun normi lääkiksessäkin.
Pääsykoekirjana ollut Galenos - Ihmiselimistö kohtaa ympäristön (kirja sama, uusia painoksia tosin tulee). Kirjan on sanottu soveltuvan myös oppikirjaksi, mutta mielestäni pohjana kyllä pitäisi kirjan lukemiselle olla lukion pitkä kemia, fysiikka ja biologia, että kirjasta saisi jotain irti. Ja pääsykoe perustuu tämän kirjan asioihin; on tehtäviä niin kemiasta, fysiikasta kuin biologiastakin (yleensä bilsasta vähän) ja sitten on integroituja tehtäviä (eli missä täytyy osata käyttää näitä yhdessä). Myöskin näiden aineiden termeistä tulisi ymmärtää jotain (mitä tarkoittaa), koska kirjassa ei juuri ole ns. maallikkokielellä selitetty asioita, vaan tiivisti ja asiaa.
Jos ei G:n asiat aukea, järjestetään myös valmennuskursseja ihan lääkiksen/eläinlääkiksen pääsykoetta varten. Valmennuskursseilla käsitellään Galenoksen keskeiset asiat kemian, fysiikan ja biologian osalta ja monet ovat sanoneet kurssista olleen paljon apua.
Mutta lähinnä nuo kolme ainetta tulisi olla hyvin hallussa. Mikään nero ei tarvitse olla, kyllä sinne on ihan tavalliset ahkerat ja motivoituneetkin päässeet - lukematta kun ei kukaan mitään opi kuitenkaan. Matikkaa ei pääsykokeessa juuri vaadita, mutta pitkästä matikasta voisi olla apua niin laskuissa kuin päättelyssäkin - ihan vaan laskuvälineenä.
Se, että Helsingin eläinlääkis on Suomen ainoa, ei vaikeuta sisäänpääsyä mitenkään. Onhan siellä koko Suomen pyrkijät, mutta se tekeekin normilääkiksen vaikeammaksi: Helsingin lääkiksellä kun on johtavan lääketieteellisen maine, ne jotka uskovat mahdollisuuksiinsa, saattavat muualtakin Suomesta pyrkiä Helsinkiin. Sen sijaan esim aikaisemmilla kerroilla ulkopuolelle jääneet (=huonommat) tähtäävät usein helpompiin, esim Ouluun tai Kuopioon.
Eli tiivistettynä: eläinlääkikseen hakee muualta Suomesta myös huonot, Helsinkiin yleiselle hakee muualta Suomesta lähinnä hyvät. Tietenkin tuo "vain yksi" näkyy hakijamäärässä, eli eläinlääkikseenhän on hiukan pienempi sisäänpääsyprosentti kuin Helsingin lääkikseen.
Mutta oikikseen olisi näin ajateltuna helpompi päästä kuin maantiedettä lukemaan (prosentit kokeissa käyneistä 15% vs 11%). Näin varmaan kukaan ei kuitenkaan kuvittele olevan, sillä yleisesti ymmärretään, että oikikseen hakee paljon "parempia" hakijoita kuin mantsaan.
Sama juttu lääkis-eläinlääkis -akselilla. Ero prosenteissa on pieni, ja lääkikseen ajautuu monista kouluista juuri ne parhaat opiskelijat. Eläinlääkikseen hakijat ovat enemmänkin kutsumuksen takia liikkeellä, lääkäriksi mennään myös sen takia, että se on hieno ammatti ja oikeastaan TKK:n tutan ohella ainoa arvostettu ja haasteellinen luonnontieteellinen ala eli luonteva valinta älykkäimmille luonnontieteistä kiinnostuneille opiskelijoille.
Pisterajat korkeammat eläinlääkikseen?
Skaalatut eli varsinaiset rajathan eivät kerro mitään, raakapisteraja voisi kertoa jotain jos tiedettäisiin, että arvostelu on samanlainen.. sepä vaan ei ainakaan virallisten tietojen mukaan ole. Kertokaahan muuten jos joku tietää eläinlääkiksen raakapisterajan 2006.
PS. En tietenkään pysty mitenkään todistamaan, että eläinlääkiksen hakijamateriaali on huonompaa kuin lääkiksen.. tähän tarvittaisiin esim jonkun valmennuskurssijärjestäjän kokeiden tilastoja. Tai jos eläinlääkis ja lääkis arvostelisivat saman kokeen, niin sillä se parhaiten nähtäisiin.
Sepäs olikin uutta, että tuotantotalous on muuttunut luonnontieteelliseksi alaksi...
Katetuottolaskennassa kun on niin hirveän paljon fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa.
Elukalle hakee melko paljon ihquu-mä-rakastan-heppoi -tyyppejä. Toisaalta sinne hakee myös niitä, jotka oikeasti osaavat alan pääsykokeessa vaadittavan oppimäärän, mutta eivät omaa minkäänlaista kutsumusta.
En tiedä pisterajoista, mutta kouluun valitaan vain 45 tai jotain sinne päin. Pääsykoe on sama kuin yleisellä ja hampaalla. Noiden 45 joukkoon mahtuu automaattisesti 45 sellaista, jotka osaavat hyvin. Prosenteilla on turha pelailla, koska taso on vaativampi heppafaneista huolimatta. Täytyy siis vertailla raakapisteitä. Jos siis johonkin lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsee vähemmän raakapisteitä omaava henkilö kuin yleiselle (arvosteluperusteiden ollessa samat), niin silloin luonnollisesti sinne on helpompi päästä. En tosin ole perehtynyt raakapisteisiin. Skaalattuja pisteitä ei luonnollisesti auta vertailla.