Palstalla on käynyt vilkkaana keskustelu ilmanvaihdon kautta poistuvasta energiasta.
Naputtelin exeliin kaavan, jolla sai laskettua ilmanvaihtokoneen vaatiman lämmitystehon.
Alkuarvoja:
Ilmanvaihtokone kakkosella. Nelonen suurin.
Huoneisiin palautuvan ilman lämpötila 18 astetta. Sisäilman lämpötila 20 astetta. Takan päältä imettävä ilma 26 astetta. Mitattu kun takkaa on lämmitetty.
Tuloksia:
Ulkolämpö 9 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 0W.
Ulkolämpö 0 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 80W.
Ulkolämpö -10 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 172W.
Ulkolämpö -20 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 265W.
Ulkolämpö -30 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 359W.
Takka kierto vähentää ilmanvaihtokoneen lämmitystarvetta keskimäärin 50W, jos takkaa on lämmitetty.
Mielestäni aika pieni energiahukka verrattuna muuhun lämmitystarpeeseen. Kuulostaako tulokset mahdollisilta.
Naputtelin exeliin kaavan, jolla sai laskettua ilmanvaihtokoneen vaatiman lämmitystehon.
Alkuarvoja:
Ilmanvaihtokone kakkosella. Nelonen suurin.
Huoneisiin palautuvan ilman lämpötila 18 astetta. Sisäilman lämpötila 20 astetta. Takan päältä imettävä ilma 26 astetta. Mitattu kun takkaa on lämmitetty.
Tuloksia:
Ulkolämpö 9 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 0W.
Ulkolämpö 0 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 80W.
Ulkolämpö -10 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 172W.
Ulkolämpö -20 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 265W.
Ulkolämpö -30 -> Ilmanvaihtokoneen lämmitystarve 359W.
Takka kierto vähentää ilmanvaihtokoneen lämmitystarvetta keskimäärin 50W, jos takkaa on lämmitetty.
Mielestäni aika pieni energiahukka verrattuna muuhun lämmitystarpeeseen. Kuulostaako tulokset mahdollisilta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
eli todellinen ottotehon tarve sisältää koneen tarvitsemat tehot. Esim. LTR-3 vie muistaakseni kutakuinkin 300W, jos puhaltimet ovat puoliteholla ja roottori pyörii. Tämän kun lisäät niin alkaa hyötysuhteet laskemaan ja selvitä miksi laskelmat näyttivät niin lupaavilta.
Joissain koneissa tuo hukkateho tosin menee tuloilmaan lämpönä, jolloin tuota kompensointi energiaa voi vastaavasti vähentää.
Puhaltimia ei laskelmassa tullut huomioitua ollenkaan. Toivottavasti ne on niin, että niiden hukkatehosta mahdollisimman paljon tulisi sisälle, eikä suoraan ulos. Kesällä taas olis toisin päin parempi.
Sisään ja ulos siirrettävät ilmamäärät sain ilmastoinnin mittauspöytäkirjasta. Jostain netistä löysin, että ilman lämpökapasiteetti on 0,34Wh/m3K.
Laitat kulutusmittarin LTO:n ja pistorasian väliin...muuttuu nuo tulokset aika radikaalisti.
Minä asensin limanvaihtokoneen lämmitysvastukseen kWh-mittarin 7.9.91, nyt mittarin lukema on 8417,7, eli kulutus on ollut 15 vuoden aikana keskimäärin 561 kWh/vuosi. Lämmitysvastuksen teho on vain 500W, eikä se ole koskaan ollut kokonaista tuntia päällä. Sisään puhallettavan ilman lämpötila on 20 astetta 0,1 asteen tarkkudella.
Kulutuksessa ei ole mukana puhaltimien kulutusta.
Tosta tietenkin on mahdoton sanoa sinänsä suuntaan taikka toiseen mitään kun ei ole mitään tietoa minkä kokosesta asunnosta on kyse jne.
Mutta siihenhän LTO laitteissa pyritään että kulutus olisi pieni ja tuloilman lämmitys vastukset on pieniä.Se miten paljon se sitten haukkaa/säästää lämmityksessä ei nyt ihan noin simppelisti voi laskea joka talossa.
Ilmamäärä 50 l/s saat lämmitettyä 363 watilla 6 astetta. Jos 30l/s niin samalla teholla saat nostettua lämpöä 10 astetta.
SUMMA SUMMARUM: Mikäli antamasi luvut pitävät paikkansa, niin sinulla on joko:
- pieni talo ja pieni ilmavirtaus
- suuri talo ja liian pieni ilmavirtaus
- tulokanavan ritilä pahasti tukossa, jolloin talo on voimakkkasti alipaineinen.
Muistisääntö: 100 litran ilmamäärän lämmittäminen yhdellä asteella --> kuluu 121 wattia energiaa.
mutta se muistisääntö kuuluisi olla 100 litraa _sekunnissa_ ja vastaavasti ..kuluu 121 wattia _tehoa_
http://www.kanetti.fi/~sailor/ilman%20l%e4mmitys.xls
Tuosta sinun kaavasta on unohtunut ilmanvaihtokoneen hyötysuhde kokonaan. Tuo siis pätee vain jos on vain poistoilmaimuri katolla, ja kylmä ilma tulee suoraan ulkoa.
Itse käytin laskelmassa hyötysuhteena 40%. Lisäksi huomioin sen, että ilmanvaihtokoneen kautta menee aina enemmän ulos ilmaa kuin tulee sisään. Tällöin talo pysyy alipaineisena, eikä sisäilmaa puhalleta talvella kastelemaan villoja välipohjassa ja seinissä.