Uusi rippikoulukirja kotouttaa Suomeen
Tuorein rippikoulukirja julkaistaan suomen lisäksi arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Kuudellä kielellä ilmestyvä "Kristittynä Suomessa" on rippikoulukirja maahanmuuttajille ja ulkosuomalaisille. Uusi rippikoulukirja on kansainvälisestikin poikkeuksellinen hanke.
Suomen luterilainen kirkko haluaa palvella pieniäkin vähemmistöjä. Kirja on myös panostusta tulevaisuuteen. Maahanmuuttajien ja ulkosuomalaisten määrä kasvaa jatkuvasti, vaikka heidän määränsä ei vielä olekaan suuri. He ovat kuitenkin tärkeitä nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa", sanoo rippikoulutyöstä vastaava seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta.
"Kristittynä Suomessa" -kirja palvelee ennen kaikkea tutustumista Suomeen, suomalaiseen uskonnollisuuteen ja kulttuuriin. Johtaako rippikoulun käyminen luterilaisen kirkon jäsenyyteen, on toinen asia.
"Rippikoulu avaa suomalaisen kristinuskon tulkinnan. Jos se tuntuu hyvältä ja sopivalta, rippikoulua voi seurata kirkon jäsenyys", Kokkonen hahmottelee.
Ulkosuomalaisista monet ovat jo luterilaisen kirkon jäseniä. Heille rippikoulu on tutustumista omiin juuriin, uskonnolliseen perintöön ja kulttuuriin.
Kirja sopii myös itseopiskeluun. Seurakunnan työntekijä voi antaa kirjan esimerkiksi kastekotiin, jossa toinen vanhemmista on kotoisin toisesta kulttuurista.
Kirjan ensimmäisessä osassa perehdytään uskon sisältöön ja toisessa osassa kirkon toimintaan. Kolmannessa osassa kerrotaan kirkon juurista historiassa sekä kirkkojen ykseyspyrkimyksistä.
Rippikoululaisten määrä joitakin satoja
Maahanmuuttajataustaisten rippikoululaisten määrää on mahdoton arvioida. Kokkosen mukaan on vaikea jo määritellä, kuka on maahanmuuttaja. Monien suomalaisnuorten tausta on muualla kuin perinteisessä suomalaisuudessa ja he käyvät "tavallisen" rippikoulun oman ikäluokkansa mukana. Moni aikuinen käy rippikoulun yksityisesti tai muutaman hengen ryhmässä.
"On hyvä muistaa, että yli puolet Suomeen muuttavista on kristittyjä, vaikka mielikuva voi olla erilainen. Heidän mielenkiintonsa kirkkoon kanavoituu usein rippikoulun kautta, joka on vahva ja elävä toimintamuoto."
Rippikoulu voi auttaa erityisesti maahanmuuttajanuoria kotoutumisessa, kun he voivat käydä rippikoulun "niin kuin muutkin". Toisaalta Kokkosen mukaan aikuiset saattavat tarvita rippikoulua kotoutumiseensa enemmän, sillä nuoret sopeutuvat ja oppivat kielen nopeammin.
Ulkosuomalaisille rippikouluja järjestävät suomalaisseurakunnat ulkomailla, Suomen Lähetysseura sekä Nuorten Keskus, joka vuosittain toteuttaa Suomessa kolme kansainvälistä rippikoululeiriä. Lisäksi ulkosuomalaisnuoria osallistuu vanhempiensa kotiseurakunnan rippikouluun eri puolilla Suomea. Yhteensä rippikoulun käy vuosittain joitakin satoja maahanmuuttaja- ja ulkosuomalaisnuoria.
Miten kääntää 'isonen' arabiaksi
"Kristittynä Suomessa" -kirjan kaikki kieliversiot julkaistaan myös verkossa. Lisäksi kirjaan kuuluu opettajan opas, joka julkaistaan vain verkossa. Rippikoulussa käytetään yleensä myös Katekismusta, jota on käännetty samoille kielille kuin tuoretta rippikoulumateriaalia. Suomen ja ruotsin lisäksi Suomen luterilaisen kirkon Katekismusta voi lukea arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Lisäksi Katekismus on olemassa latinaksi sekä rajoitettu painos unkariksi.
"Kristittynä Suomessa" -kirjan kielivalikoima on muodostunut käytännön tarpeesta. Mahdollisia muita käännöksiä harkitaan tulevaisuudessa, jos tarvetta ilmenee. Esimerkiksi arabiankielistä kirja käännettäessä on jouduttu luomaan täysin uutta kieltä. Arabiassa ei ole sanoja joillekin termeille, kuten isoselle.
Englannin-, ranskan- ja espanjankieliset kirjat tulevat painosta lokakuun aikana, venäjän- ja kiinankieliset marraskuun aikana sekä arabiankielinen myöhemmin talvella.
Tuorein rippikoulukirja julkaistaan suomen lisäksi arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Kuudellä kielellä ilmestyvä "Kristittynä Suomessa" on rippikoulukirja maahanmuuttajille ja ulkosuomalaisille. Uusi rippikoulukirja on kansainvälisestikin poikkeuksellinen hanke.
Suomen luterilainen kirkko haluaa palvella pieniäkin vähemmistöjä. Kirja on myös panostusta tulevaisuuteen. Maahanmuuttajien ja ulkosuomalaisten määrä kasvaa jatkuvasti, vaikka heidän määränsä ei vielä olekaan suuri. He ovat kuitenkin tärkeitä nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa", sanoo rippikoulutyöstä vastaava seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta.
"Kristittynä Suomessa" -kirja palvelee ennen kaikkea tutustumista Suomeen, suomalaiseen uskonnollisuuteen ja kulttuuriin. Johtaako rippikoulun käyminen luterilaisen kirkon jäsenyyteen, on toinen asia.
"Rippikoulu avaa suomalaisen kristinuskon tulkinnan. Jos se tuntuu hyvältä ja sopivalta, rippikoulua voi seurata kirkon jäsenyys", Kokkonen hahmottelee.
Ulkosuomalaisista monet ovat jo luterilaisen kirkon jäseniä. Heille rippikoulu on tutustumista omiin juuriin, uskonnolliseen perintöön ja kulttuuriin.
Kirja sopii myös itseopiskeluun. Seurakunnan työntekijä voi antaa kirjan esimerkiksi kastekotiin, jossa toinen vanhemmista on kotoisin toisesta kulttuurista.
Kirjan ensimmäisessä osassa perehdytään uskon sisältöön ja toisessa osassa kirkon toimintaan. Kolmannessa osassa kerrotaan kirkon juurista historiassa sekä kirkkojen ykseyspyrkimyksistä.
Rippikoululaisten määrä joitakin satoja
Maahanmuuttajataustaisten rippikoululaisten määrää on mahdoton arvioida. Kokkosen mukaan on vaikea jo määritellä, kuka on maahanmuuttaja. Monien suomalaisnuorten tausta on muualla kuin perinteisessä suomalaisuudessa ja he käyvät "tavallisen" rippikoulun oman ikäluokkansa mukana. Moni aikuinen käy rippikoulun yksityisesti tai muutaman hengen ryhmässä.
"On hyvä muistaa, että yli puolet Suomeen muuttavista on kristittyjä, vaikka mielikuva voi olla erilainen. Heidän mielenkiintonsa kirkkoon kanavoituu usein rippikoulun kautta, joka on vahva ja elävä toimintamuoto."
Rippikoulu voi auttaa erityisesti maahanmuuttajanuoria kotoutumisessa, kun he voivat käydä rippikoulun "niin kuin muutkin". Toisaalta Kokkosen mukaan aikuiset saattavat tarvita rippikoulua kotoutumiseensa enemmän, sillä nuoret sopeutuvat ja oppivat kielen nopeammin.
Ulkosuomalaisille rippikouluja järjestävät suomalaisseurakunnat ulkomailla, Suomen Lähetysseura sekä Nuorten Keskus, joka vuosittain toteuttaa Suomessa kolme kansainvälistä rippikoululeiriä. Lisäksi ulkosuomalaisnuoria osallistuu vanhempiensa kotiseurakunnan rippikouluun eri puolilla Suomea. Yhteensä rippikoulun käy vuosittain joitakin satoja maahanmuuttaja- ja ulkosuomalaisnuoria.
Miten kääntää 'isonen' arabiaksi
"Kristittynä Suomessa" -kirjan kaikki kieliversiot julkaistaan myös verkossa. Lisäksi kirjaan kuuluu opettajan opas, joka julkaistaan vain verkossa. Rippikoulussa käytetään yleensä myös Katekismusta, jota on käännetty samoille kielille kuin tuoretta rippikoulumateriaalia. Suomen ja ruotsin lisäksi Suomen luterilaisen kirkon Katekismusta voi lukea arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Lisäksi Katekismus on olemassa latinaksi sekä rajoitettu painos unkariksi.
"Kristittynä Suomessa" -kirjan kielivalikoima on muodostunut käytännön tarpeesta. Mahdollisia muita käännöksiä harkitaan tulevaisuudessa, jos tarvetta ilmenee. Esimerkiksi arabiankielistä kirja käännettäessä on jouduttu luomaan täysin uutta kieltä. Arabiassa ei ole sanoja joillekin termeille, kuten isoselle.
Englannin-, ranskan- ja espanjankieliset kirjat tulevat painosta lokakuun aikana, venäjän- ja kiinankieliset marraskuun aikana sekä arabiankielinen myöhemmin talvella.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kirkko vastustaa ikärajoja uskonnoille koska iän karttuessa ei olla niin herkkäuskoisia kuin lapsena.
Jos kirkko saa lapsen uskomaan jumalaan esim, riparilla, niin sitä käsitystä on hyvin vaikea enää myöhemmin muuttaa ja tätä ominaisuutta kirkko myös käyttää hyväksi. Eli aivopestään ihmiset jumalauskoon jo heti lapsena, sillä myöhemmin se ei välttämättä enää onnistu.
Tämä on syy miksi uskonnoilla pitäisi olla ikäraja. Itse kannattaisin ikärajaksi 21v.
Jos aivopesulle löytyy yksikin todellinen esimerkki niin siitä heti ilmoitus viranomaisille, se ei nimittäin kuulu rippikoulun periaatteisiin. Rippikouluun kuuluu aina toiminnan laatu ja nuorten kunnioittaminen osana henkilökunnan ammatillisuutta. Nämä osaltaan ovat johtaneet siihen että rippikoululla on nuorten ja heidän vanhempansa laaja tuki.
Meillä riparissa taukoamatta jauhettiin propagandaa jumalasta ja jeesuksesta. Kokoajan puhuttiin uskosta ja pappi käski kirjoittamaan aineen kuinka paljon rakastat jeesusta... oli vittuimoista...
Rippikoulussa nimenomaan opetetaan perustietoja ev.lut. uskonnon perusteista tähdäten ripille pääsyyn. Itse ripille pääsy taas on pyhä sakramentti, johon sisältyy (opitun) uskon tunnustaminen juhlallisin menoin..
Kaikki tuo täyttää "aivopesun" tunnusmerkit, jos aivopesulla nyt aleta tarkoittaa mitään ns. kiinalaista vesikidutusta.. (Ja päälle vielä ainellisia kihokkeita sukulaislahjojen muodossa.. Sekä yhteisön ns. sosiaalinen paine..)
PS: Kyllä kai protulaisille sukulaiset voivat lahjoja antaa..
Et mahdollisesti käynyt rippikoulua vuosi sitten?
Kyllä nämä yleissivistykset saatiin uskonnontunneilla koulussa. Meidän leirillä on pelkkää jeesusrakkaus juttua vain...
Vapaa-ajattelijain liitto ry. haki Opetusministeriöltä avustusta kääntääkseen suurimpien maahanmuuttajaryhmien kielille www.uskonnonvapaus.fi -sivuston perusasioita tiivistetyssä muodossa. Ei tippunut eikä varissut.
Ne rahat on kai menneet tuohon rippikoulukirjaan.. Tai sitten kaikissa hippakunnissa nyt syksyllä pidettäviin tilaisuuksiin, joissa koitetaan saada nuoria seurakunta-aktiiveiksi ja äänestäjiksi oikein valtion nuorisoneuvoston myötävaikutuksella niin kuin ei kirkon oma jäsenhankinta enää riittäisi..
kyseinen kirja on kustannettu kokonaan kirkon varoilla, ilman valtion tai minkään muun ulkopuolisen tahon panosta.