Vielä hetken aikaa 6-vuotias ekaluokkalaiseni pelkää kulkea koulumatkaa yksin. Pari vuotta vanhemman siskon kanssa matka sujuu ok, mutta yksin ei halua mennä. Häntä on myös yhtäkkiä alkanut pelottaa erikoisen näköiset esim. humalaiset ihmiset. Samainen tyttäreni pelkäsi myös, kun naapurin pikkutyttö loukkasi itsensä ja sai muutaman tikin ja sideharsotaitoksen otsaansa. Hän ei uskaltanut mennä ulos samaan aikaan eikä edes katsoa tätä. Onko muilla vastaavia kokemuksia, liittyykö ehkä johonkin kehitysvaiheeseen? kommentoikaa!
Ekaluokkalaisen pelot
äitskä
5634
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pistäisinkö pelon piikkiin, kun oma lapseni ei haluaisi yhtenäkään aamuna mennä kouluun yksin.
En ole saanut lapseltani kunnollista selitystä, miksi ei yksin voisi mennä yleensä kouluun. On toki mennyt jo eka luokallakin kun suorastaan on ollut pakko, jos itse olen ollut kipeä tai töissä.Takaisin tulo koulusta onnistuu kyllä. Mutta kun nyt olen työttömänä ollut, olen ajatellut että minun saattelemiset on tavallaan lisä liikuntaa itselleni. Tosin lapseni on sanonut että saatteleemistahan on sekin kun jotku vie lapsensa kouluun autolla joka päivä vaikka asuvat naapurissa.
on "liikkunut" ihmisten ilmoilla. Tuon ikäinen on vielä pieni, mutta kyllä tuon ikäisen olisi jo pitänyt nähdä erilaisia ihmisiä.
"Pelkääkö" hän ihmisten lisäksi uusia tilanteita jne. Uskaltaako hän mennä yksin ( aikuinen siinä lähellä ) esim. kirjastossa palauttamaan kirjan tiskille ? ).
Tulee ensin mieleen itseluottamuksen puute...
menee kyllä itse kouluun (matkaa 100 m), eikä aamulla edes halua saattajaa mukaan. Mutta iltapäivällä ei missään nimessä suostu kävelemään koululta kotiin.
Aluksi muutamana ensimmäisenä koulupäivänä käveli, taisi olla se vapauden tunne, kun lapsi laskettiin ulos itsenäisesti, mutta ei enää. Vaatii ehdottomasti, että haen hänen iltapäiväkerhosta. Kyselin, onko matkalla sattunut jotain, onko joku nimitellyt tms, nähtävästi ei, mutta joku asia kuitenkin pelottaa selvästi.
Muuten tyttö kyllä liikkuu itsenäisesti, esim. kaverille on pidempi matka kuin kouluun, mutta se ei tuota ongelmia. Kauppaankin uskaltaa mennä yksin. Ehkäpä neiti haluaa huomiota, haluaa vielä olla "pieni".
Etkö pysty mitenkään järjestämään koulumatkalle kaveria, joka kulkee samaa matkaa? Joissain olosuhteissa tietysti vaikeaa, mutta mikäli se suinkin on mahdollista, niin mielestni ekaluokkaláista ei saisi edes laskea yksin matkalle. Meillä päin on liikkunut hiippari ja siksi täällä ollaan varuillaan ja ykkösasia on se, että koulumatkaja ei kuljettaisi yksin. Tuli myös mieleeni, että olisiko hän säikähtänyt jotain epämääräistä kulkijaa. Sehän voi pelottaa vielä tosi pitkään. Keskustelkaa.
Ei varmaan ainoa ekalklainen joka pelkää kulkea yksin koulumatkoja.Mielestäni luonnollista tähän elämänvaiheeseen kuuluvaa,ymmärrettävää.Omatkin lapseni tuossa vaiheessa halusivat minut saattamaan koulumatkoille. Pelotti liikkua yksin isojen autojen,isompiluokkalaisten keskellä ym ym. Lähellä oleva iso risteys pelotti,ja siinä ihan oikeesti apua tarvittiinkin.Joskus onneksi pääsi luokkakaverin tai isosiskon kans kouluun.Keskustele asiasta lapsesi kanssa! Kulkekaa yhdessä reittiä läpi,ehkä silloin tulee pelot sanottua.Lapsillahan on sitä mielikuvitusta!!Jollekin on sattunut jotain,kuullut jotain, ja itse kuvittelee vaikka mitä...Kyllä se muksu siitä kasvaa,ja aikanaan alkaa kulkea yksin.