Jos ostan käytettyä yksityiseltä, niin miten toimitaan käynnistämiskorvauksen osalta silloin? Pyydänkö myyjän kirjoittamaan jonkun omakätisen kuitin vai mitenkä? Vai onko pakko ostaa uutta? Tuntuu vaan niin hassulta ostaa esim uusia rattaita jos saa hyväkuntoiset käytetyt puolta pienemmällä summalla.
Käynnistämiskorvauksesta
kuiteista...
161274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
käytetyt rattaat yksityiseltä. Sijoittanut kunta kun ei maksanut kuin 500€ starttirahaa.
Pyysin nimikirjoituksen ja puhelinnumeron lappuun, johon olin kirjoittanut rattaat ja hinnan. Myyjä katsoi kyllä ihmeissään, että mihin tuollainen "kuitti" kelpaa, mutten mitään kyllä selitellytkään. ;o)
Eiköhän meilläkin hyväksyttäisi noin, luulisin. Täytyy tietty vielä varmistaa, mutta nyt uskaltaa jo vähän katsella noita :) Kiitos vinkistä ja mukavaa syksyä!
Kysy asiasta suoraan lapsen sosiaalityäntekijältä, tässäkin varmasti käytännöt vaihtelevat.
Itse ostin nuorimmalle paljon käytettyä vaatetta yms. kirpputorilta ja sosiaalityäntekijä sanoi, että kirjoitan vain selvityksen tyyliin "säkillinen vaatteita Myyrmäkihallista hintaan X euroa" - näin tein ja rahat tulivat.
Pistän tähän jo valmiiksi niille, jotka tällä palstalla aina vaativat, että sijoitetuille lapsille pitää kaiken olla uutta, että vuosi sitten saimme käynnistämiskorvausta 350 euroa auton turvaituimen hankintakulut erikseen. Meille tuli leikki-ikäinen lapsi, jolla ei ollut mitään mukanaan (lastenkodissa hän oli käyttänyt laitoksen lainavaatteita ja -kenkiä), joten vähiin olisivat jääneet hankinnat, jos kaikki olisi pitänyt uutena ostaa. Kaikki tarkoittaa tässä tapauksessa : huoneen perussisustus mm.sänky vuodevaatteineen, kaikki vaatteet ja kengät, polkupyörän lastenistuin, polkupyörä, leluja, pelejä, kirjoja, pari omaa pyyhettä ja lastenastiasto, sekä omat ruokailuvälineet.
...biovanhempien kanssa hankinnoista?Herrajumala,minä ainakin ,olen bio, haluan osallistua lapseni tarpeellisten tavaroiden hankintaan....lapset kun oli kotona...kaikki rahat annoin pienille lapsilleni käyttöön ja en ostanut itelle mitään, jos tarvetta itelle tuli ostin ne kirppikseltä.
Olen itse lapsuuteni kärsinyt itsekeskeisistä vanhemmista..just tollasista jotka lapselle antoi käytettyjä kenkiä ja vaatteita ja siis kaikkea ja itelle sitten niillä rahoilla kaikkee nautintoa.....päätin silloin kun olin 4v.jos minulla on lapsia niillä on kaikki uudet!
Minun lapset on prinssejä ja prinsessoja eikä tulitikku tytön kaltaisia.
Mikään ei tietenkään estä sopimasta biovanhemman kanssa siitä mitkä hankinnat hän haluaa tehdä.
Meidän tapauksessamme kahden biologiset vanhemmat eivät halua olla missään tekemisissä lastensa kanssa, jopa niin pitkälle, että yksi ole kertonut edes olinpaikkaansa ja yhden vanhemmille omat nautintoaineet ovat ne, joihin kaikki rahat käytetään.
Meillä hankintoja voi tehdä myös kirpputorilta ja käytettyinä - tietenkään emme osta mitään kuluneen näköistä, tahraista tai likaista, mutta ei ole mitään järkeä hankkia kaikkea uutena vain siksi, että se on uutta, kun kirppikseltä saa uutta ja uudenveroista.
Me kulutamme kierrätyshankinnoilla säästyneet rahat sitten koko perheen teatteri- ja elokuvakäynteihin, voidaan käydä useammin ravintolassa syömässä jne.
Ilmeisesti käytännöt vaihtelevat kunnittain. Meillä ei käynnistämiskorvauksen suhteen vaadita kuitteja lainkaan vaan katsomme tietyn summan sen mukaan paljonko lapselle pitää hankkia. Joillekin ei tarvitse ostaa juuri mitään ja joillekin taas kaikki sukista ja alusvaatteista lähtien.
Joten kysy sijoittavasta kunnasta miten heillä toimitaan!
..jopa nauttii siitä et lapsella on parasta ja itellä ei.
Nyt sen asian vielä varmistin ja kuitti pitää kaikesta olla, mutta myös ihan käsin kirjoitettu kelpaa jos on tosiaan myyjän yhteystieto ja allekirjoitus.
Tuohon tulitikkutyttö asiaan on ihan pakko kommentoida sen verran, että hankin myös biologisilleni toisinaan käytettyä eikä se silti tarkoita sitä, että on huonoa, kulahtanutta tms. Tosi hyvää ja ihan uuden veroistakin löytyy kirpputoreilta yms :)
..ympäri suomen ja en oo nähnyt paljoa, ei kulahtaneita vaatteita...sit ne on samanhintasia kun kauppojen tarjous koreissa tai syksy ja kevät aleissa.
Tietysti ulkona peuhatessa ,varsinkin maalla on aivan sama mitä ne leikki-ikäset päällään pitää kun ne menee sotkuun äkkiä ja saa vaihella aika useesti uudet.
Mut kerhoon ja yms.yleisiin paikkoihin mennessä on lapsenkin kannalta hyvä jos puetaan ei kuluneisiin rytkyihin...tiedä miljoona tapausta jossa vähänkin kuluneet vaatteet aiheuttaa syrjäytymisen ja se ei ole kivaa.Toiset lapset ja nuoret on "julmaa"porukkaa toisilleen ja satuttavat aika kovaa....
Vaikka paljon käynkin kirpputoreilla, niin ulkoiluvaatteet ja useimmat kengät meillä nimenomaan ostetaan uutta ja laadukasta l. hengittävää, vettäpitävää materiaalia - eilenkin ostin yhdelle lapsista uudet Gore-Tex-nilkkurit loppusyksyä varten.
Lapsillamme ei edes ole kuluneita rytkyjä - sellaiset menevät armotta roskiin, vaikka kuinka olisi lapsen lempivaate. Kotonakin on mukavampi katsella kaikkien perheenjäsenten kulkevan siistin näköisinä, vaihdatan tahriintuneetkin vaatteet vaikka kolmeen kertaan päivässä.
jostain suuremmasta hankinnasta. Rattaat annan sijaisperheelle, uudet, nehän kulkee mukana. Muistakaapas myös se että lapsi kun tulee biovanhemmilleen ehkä pieni onnen aihe saattaisi olla että omat vanhat tavarat ovat siellä, oma sänky ja lelut- rakkaimmat annan tietenkin mukaan. Kirpputorit totta tosiaan ovat euron myötä kallistuneet aivan järjettömästi, kannattaa vaan katsella alennusmyyntejä jos tekee niin kovasti rahasta tiukkaa. Lapset ovat nykyään hyvin puettuja ja tarkkoja myös toistensa vaatteista, aika ikävää mutta tämä nyt on tätä meidän kulttuuriamme. Kuten koko sijaisvanhemmuus. t: bioäiti
Kirpputorikulttuuria vaalivien sijareiden itselleen hankkimista vaatteista vaan tiedustelen, että kelpaako tielle itsellenne kirpputorikuteet. Lapset kyllä jo aika varhain tajuavat eriarvoisuuden perheen aikuisiin nähden, jos lapsille ostetaan kirpparikuteita ja sijaisäidit ja -isät ostavat itselleen upouudet vetimet kaupasta.
Tavallisesti äidit pyrikivät hankkimaan lapsilleen uudet ja kivat vaatteet ja jäävät itse mielummin sitten ilman tai käyttävät vanhaa. Onko sijaisäidit tässä suhteessa samanlaisia kuin tavisäidit.
Minä en löydä lapsille koskaan mitään käyttökelpoista lähistön kirpputoreilta. Jos joku vaate on siisti ja hyvä, niin sillä on hintaa aivan liikaa. Ulkovaatteet ja kengät ostan aina uutena sillä niiden on oltava lämpimiä. Itselleni ei tulekaan sitten ostettua juuri mitään, lähinnä ostan kunnon ulkoiluvaatteita jotta pystyn lasten kanssa viettämään aikaa ulkona.
Kirpputorilta on löytynyt hyviä vaatteita ja kenkiä myös minulle ja puolisolle l. vastaus on, että kirpputorikuteet kelpaavat myös meille itsellemme.
Joo, näinhän se tuppaa itsellänikin olemaan, että lapsille tulee ostettua enemmänkin kuin he tarvitsisivat, kun niitä on niin kiva katsella hyvinpuettuina. Tietysti lapsille on muutenkin hankittava koko ajan uutta ja käytettyä taminetta, kun he ovat kasvuiässä.
Itse käytän vaatteet ihan loppuun ja ostan uusia ja käytettyjä vasta sitten, kun on ihan pakko.
Aikoinaan lapsettomana en ymmärtänyt omaa äitiäni, mutta kas kummaa, heti ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen huomasin itsekin, että aina tuli vain katseltua lapselle ja itselle ei kiinnostanut ostaa enää mitään. Tämä sama käytäntö on sitten jatkunut myös sijoitettujen lasten kanssa.
sopiva siisti vaate, niin totta kai hyödynnetään kirppishinnat.
Mutta yksi asia on varma:
Kovassa kasvuvauhdissa olevalle leikki-ikäiselle ei ehjiä talvihousuja ja -kenkiä paljon kirpputoreilta löydy. Uutenakin ostettuja joutuu paikkaamaan polvista kerran talvessa, niin pian ne kontataan jäisissä kinoksissa rikki. Joku kalliimpi Everestin jokasään ulkoilupuku oli ainoa, jonka housut kestivät pari talvea ehjinä kovassa kulutuksessa.
Ja kasvava jalka on kyllä sellainen juttu, jota en toisen jalkaan muotoutuneeseen kenkään tunkisi, joten kengät on toinen menoerä keväisin ja syksyisin, joita en kirpputorilta osta.
Sen lyhyen ajan, jonka lapseni oli sijoitettuna, hankin hänen kaikki vaatteensa itse.
Juuri näistä syistä minäkin ostan lähes kaikki kengät ja ulkoiluvaatteet uusina, tosi harvoin on kirpputorilta hyviä, lähes käyttämättömiä kenkiä osunut kohdalle (paitsi juhlakenkiä ja huopikkaita).
Nytkin on kaapissa Salamanderin aitovillavuoriset Goretexit ja Rasavilin haalarit nuorimmalle odottamassa, seuraavalle on Elefantenin Goretexit ja Reimatec-takki Lenne kosteussuojatut toppahousut - parit talvikengät ja yksi talvipuku odottavat vielä jossain ostajaansa. Keväällä olen uutta ostanut puoleen hintaan alesta, ovat siis jo valmiina odottamassa pakkas- ja lumikelejä.