..että näin, (pakko hämmentää hieman jo vanhaa asiaa)
Sattuipa tuossa silmiini vaan eräs amerikkalainen "tutkimus"yliopisto, joka käyttää kyseistä nimeä itsestään "Polytechnic Institute"!
Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostohan (ARENE)perusteli, että "University of Applied Sciences" kuvaa paremmin Suomen amk:ta, ja Polytechnic on aivan epäkelpo sen käyttöön! Kuinkas tällainen käsittääkseni arvostettukin jenkki-yliopisto sitten käyttää tätä "ammattikoulu"-nimeä ja tarjoilee jopa tieteellisiä tohtoritutkintojakin?
On taidettu Suomessa haukata liian suuri pala kakkua!
tsekatkaa jos kiinnostaa:
www.rpi.edu/
Sattuipa tuossa silmiini vaan eräs amerikkalainen "tutkimus"yliopisto, joka käyttää kyseistä nimeä itsestään "Polytechnic Institute"!
Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostohan (ARENE)perusteli, että "University of Applied Sciences" kuvaa paremmin Suomen amk:ta, ja Polytechnic on aivan epäkelpo sen käyttöön! Kuinkas tällainen käsittääkseni arvostettukin jenkki-yliopisto sitten käyttää tätä "ammattikoulu"-nimeä ja tarjoilee jopa tieteellisiä tohtoritutkintojakin?
On taidettu Suomessa haukata liian suuri pala kakkua!
tsekatkaa jos kiinnostaa:
www.rpi.edu/
Vastaukset 15
Vanhimmat
En osaa paremmin sanoa, kuin että ARENE perusteli kantaansa sillä, että "university of applied scienses" kuvaisi AMK:ta paremmin Eurooppalaisten käytäntöjen mukaan.
Eurooppalainen ja Usalainen koulutusjärjestelmä eroaa toisistaan aika paljon, nimityksetkin ovat aika sekaisin. Kyllähän sitä collegeakin on ehdotettu, ja ties mitä muuta... enpä sitten paremmin osaa sanoa että mikäköhän se kaikista kuvaavin englanninkielinen vastine voisi olla. Olisihan se hienoa jos kaikkialla maailmassa olisi samanlaiset koulut ja koulutusasteet (hymiö).
Onhan toi "University of Applied Sciences" nyt todellinen vitsi. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sivuilta lainattua:
"Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tuottavat julkiseen virkaan tai tehtäviin saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto." Kyseessä on teknologiajohtamisen koulutusohjelma 60op (1op vastaa 27 tunnin työtä) ylemmän AMK-tutkinnon saavuttamiseksi.
Maisteriopinnot yliopistoissa ovat 120op. Kurssit ovat vaativampia ja tutkinto on laajempi. Silti nämä kaksi tutkintoa tuottavat saman kelpoisuuden.
Hyvä meininki.
"Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tuottavat julkiseen virkaan tai tehtäviin saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto."
Lainasitko tuon suoraa jonkun Ammattikorkeakoulun sivuilta?
On kyllä harhaanjohtavaa siinämielessä että nimenomaan julkisella sektorilla vähänkään vaativampaan tehtävään vaaditaan nimenomaan ylempi korkeakoulututkinto. Itse kun olen jo työelämään lähtenyt ja valtion leivissä niin tiedän että tuo ammattikorkeakoulututkinto ei täytä näiden parempien virkojen vaatimuksia ja siitä johtuen AMK-tutkinnon omaavat eivät voi tällaista virkaa saada. Vaativammilla viroilla tarkoitan esim. omalla toimialallani asiantuntija ja johtotehtäviä. AMK-koulutuksen saaneet voivat hakea erilaisten sihteerien virkoja, jotka nekin tosin ovat vaativia.
Tuohon aiempaan viestiin viitaten. Ota huomioon että AMK-tutkinto on 210-240 op, kun taas kandi vain 180. Silloin ei se erokaan koko tutkinnon opintopisteissä jää niin suureksi. Ja omalla alallani (sosiaali- ja terveys) ylempi AMK-tutkinto on 90 op, eikä suinkaan 60.
Eli jos tästä jatkaisin tulisi minunkin tutkinnostani 300 op. Tosin jos tästä jatkan vielä opintoja, niin tähtään yliopistoon lukemaan terveystieteen maisteriksi kliinistä laboratoriotiedettä. Jos vastaava tutkinto olisi ylempi AMK, niin hakisin sinne. Se voisi jopa olla järkevämpi vaihoehto koulutukselle, sillä ilman AMK tutkintoa ei pääse kyseistä ainetta yliopistolle opiskelemaan.
Opintopiste on aikayksikkö, se vastaa keskimäärin 27 tunnin työskentelyä (opintojen parissa) kontaktiopetuksessa, ryhmätöissä, itseopiskeluna tms. 60 opintopistettä vastaa 1 vuoden opintoja. Opintopiste EI kerro opintojen vaativuudesta tai lajista.
Sinä vertailet ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opintopisteitä kuin ne olisivat yhteismitallisia - ikään kuin opiskelu olisi yhtä vaativaa molemmissa. Opintopiste mittaa kuitenkin aikaa eikä sisältöä.
Ammattikoulussa suoritettava ammatillinen perustutukinto kestää 3 vuotta. Ammattioppilaitokset eivät ole vielä siirtyneet opintopisteisiin vaaan käyttävät yhä opintoviikkoja, joina mitaten 1 ov vastaa 40 tunnin opiskelua. Kun ammattikoulutkin siirtyvät käyttämään opintopisteitä, valmistuu ammattikouluista sinun logiikkasi mukaan kandeja, sillä opintopisteinä tulee ammatillisen perustutkinnon (3 vuotta) laajuus olemaan 180 op.
AMK-tutkintojen laajuudet ovat 210-240 op ja kandin 180 op, koska 60 op vastaa yhden vuoden opintoja, ja AMK-tutkinnot kestävät 3,5 - 4 vuotta ja kandin 3 vuotta. Opintopisteiden yhteismitallisuudesta saat käsitystä siitä, että jos pyrkii yliopiston maisteriohjelmaan, joutuu useimmilla aloilla suorittamaan n. 1 vuoden (60 opintopisteen) siltaopinnot, jotta pääsee jatkamaan maisteriopintoihin, joihin kandit pääsevät suoraan. Sinun logiikkasi mukaan KANDIEN pitäisi suorittaa 30-60 opintopisteen lisäopinnot, ja AMK-tutkinnolla päästä suoraan maisteriohjelmaan..,
Ainakin meillä kauppatieteellisessä noppia saa helposti esimerkiksi tenttailemalla. Kyllä töitä noppien eteen sai tehdä enemmän inssiksi kouluttautuessaan.
Ottamatta millään tavalla kantaa koulutuksen laatuun voisit kuitenkin käydä vilkaisemassa OPM:n sivuilta Suomen virallisen koulutusjärjestelmän. Kun näyttää siltä, että lukutaitosi ei siihen riitä, oheisen linkin takaa näet sen aivan graafisena esityksenä.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/liitteet/koulutusjarjestelma.pdf
Ottamatta kantaa koulutuksen laatuun. Maisteri on aina maisteri ja AMK-tutkinto on aina AMK. Niin se vain menee.
Olen joka kerta painottanut tämänkaltaisissa ketjuissa sitä asiaa, etteivät opintopisteet ole yhteismitallisia yliopiston ja amk:n kesken, aivan kuten edellinen kirjoittaja sinulle selvensi. On aivan turha tehdä yksittäisistä kursseista tilastotiedettä, jonka luulisi sinunkin tulevana akateemisena tietävän.
Tai sitten olet vain wanna be -akateeminen ja heittelet lyhytnäköisiä kommentteja väärän nimimerkin takaa.
Miten sinä selität tuon kommenttisi englanniksi?
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/liitteet/finnish_education.pdf
Kukahan tässä yleistää? Kumoavatko sinun kokemuksesi jotenkin sen tosiasian, että opintopiste on aikayksikkö?
Itsekin olen AMK:n käynyt ja yliopistossa opiskelen - ja tiedän kyllä, että aikaa niihin AMK:n jonninjoutaviin näpertelyihin saa kyllä tuhraantumaan ihan saman määrän opintoviikkoa tai -pistettä kohti kuin yliopiston noppiinkin, ellei enemmänkin. Mutta se on aikaa se. On kokonaan toinen juttu oppiiko niistä yhtä paljon. Kyllähän sitä voi vaikka siirrellä yhtä ja samaa kiveä paikasta toiseen ja taas takaisin vaikka 5 lukuvuotta = 300 opintopistettä... mutta ei siinä paljon opi.
Mitä sinun kokemustesi yleistettävyyteen tulee, niin miksiköhän vain tanssitaiteen, kuvataiteen ja teatteritaiteen maisterit valmistuvat KTM:eita nopeammin? (Myös terveystieteen maisterit, mutta heillä on pakollisena pohjavaatimuksen alan opisto- tai AMK-tutkinto, joka myös korvaa osan opinnoista.) Luonnontieteilijöillä menee vuosi pitempään kuin kauppatieteilijöillä, ja humanisteilla ja valtiotieteilijöillä peräti 1,5 vuotta pitempään.
(Lähde: Tilastokeskus, Ylemmän korkeakoulututkinnon keskisuoritusaika (mediaani) tutkinnoittain 1996-2005
http://www.stat.fi/til/yop/2005/yop_2005_2006-06-22_tau_005.html )
Arvaan, että sinun selityksesi ilmiölle on, että kauppatieteilijät ovat kaikkein lahjakkaimpia ja ahkerimpia ja määrätietoisimpia ja aikaansaavimpia ja organisointikykyisimpiä ja vaikka mitä...
...mutta toinenkin mahdollinen selitys löytyy, ja se on paljon paremmin sopusoinnussa sen kanssa miksi koet yliopisto-opinnot niin helpoiksi siellä kauppiksessa.
Toinen harha kirjoituksessasi oli se, että yliopistoon mennessäsi sinulla oli jo yhden tutkinnon suorittaneena paremmat opiskeluvalmiudet kuin AMK:ssasi ollessasi. Et siis vertaillut niitä samalta viivalta, vaan omien lähtökohtiesi ero - omien valmiuksiesi kehittyminen - jäi huomioimatta. Vai etkö usko, että AMK puolestaan olisi tuntunut sinusta huomattavasti helpommalta kuin tuntui sitä ensi kertaa käydessäsi, jos olisit mennyt sinne suorittamaan toista tutkintoa jo valmiina insinöörinä tai KTM:na?
Eli: jos itse 1) vertaat (kenties) vaativinta AMK-tutkintoa, insinööritutkintoa, ja muita tiedekorkeakoulututkintoja nopeammin suoritettavaa yliopistotutkintoa toisiinsa pelkästään omien kokemustesi pohjalta, ja 2) jätät huomioimatta, että omat valmiutesi ovat muuttuneet vertailujen välillä, on hieman hupaisaa syyttää muita yleistämisestä. Ja missään tapauksessa mikään kirjoittamasi ei kumoa sitä tosiseikkaa, että opintopiste on aikayksikkö, joka kuvaa tutkinnon kestoa eikä sen tasoa.
Miten vitussa se jaksatte aina vaan uudestaan ja uudestaan höpötellä kyseisestä asiasta?
EVVVK, ei voi muuta sanoa.
korkeakoulussa?
En ota kantaa muihin nimiin mutta sanakirjani mukaan polytechnic on ammattikorkeakoulu tai korkeakoulu. Olen itsekin ammattikorkeakoulusta valmistunut ja englanninkielisessä todistuksessani lukee tuo Polytechnic.
Suomessa kovin moni AMK ei ole moni-tekninen-.