meille nukkumaan menot ovat alkaneet olemaan tuskaa. kitinää ja kitinää koko ajan. poika on yliväsynyt ja ei tahdo mennä. ikää kohta 2kk. joskus tuntuu että olen huono äiti kun jätän vaan pojan itkemään sänkyyn jotta väsyisi tarpeeksi. mies taas ravaa vauvan perässä joka hetkellä. ainakun pienikin änähdys kuuluu.
olenko siis huono äiti vai onko toisilla sama homma?
olenko siis huono äiti vai onko toisilla sama homma?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Meillä sama homma tuo itkeminen. Olenkin miettinyt,että onko tyttö yliväsynyt eikä siitä syystä saa unen päästä kiinni,tänään yritin aikaisemmin nukkumaan,mutta ei sekään auttanut :(
Mietinkin kovasti mistä moinen voi johtua,kun lasken tytön sänkyyn niin alkaa armoton huuto. Minä kyllä istun suurimmaksi osaksi hänen vieressään ja välillä laitan tuttia suuhun,silittelen,taputan pyllyä,mutta eipä siihen mikään auta.
Joskus kun tyttö herää yöllä syömään ja lasken hänet ruokailun päätteksi takaisin sänkyyn niin ei mitään ongelmaa,sinne jää,mutta ilalla ei millään.
Välillä tuntuu turhauttavalta ja varsinkin vauvan puolesta pahalta se kamala itkeminen. Voi kunpa joku voisi heittää jonkun hyvän neuvon,mutta eipä taida näihin kitinöihin auttaa kun aika :)
Sinänsä mukava tietää,että ei ole ainoa jonka kotona itketään nukkumaan menessä. Voimia sinulle ja kaikille muillekin samassa tilanteessa oleville:)
Hei, 2 kk vauva on kovin pieni vielä, eivätkä niin pienet "kiukuttele" huvikseen/ilman syytä. Hän haluaa läheisyyttä ja hoitoa, joten koittakaa jaksaa antaa sitä. Mitään unikouluja yms ei tuon ikäiselle vielä pidetä. Meilläkin vauvalla oli aika pahat iltakitinät/huudot, mut ei kai se sit ollut koliikkia kun ei huutanut jos jaksettiin kantaa, hyssyttää, nukuttaa syliin jne. Voin kertoa että sekä kitinä että nukahtaminen helpotti pikkuhiljaa n. 3 kk kohdalla. Meillä oli pakko "pitää vauva hiljaisena" koska samaan aikaan isosiskoa nukutettiin. Jos vauvan olisi antanut kitistä/huutaa, niin ei isompkaan olisi saanut unen päästä kiinni. Uskon että kun vauva kasvaa, teille tulee erilaisia nukuttamisrutiineja. Jaksamisia.
kiukuttelee! meillä tyttö ei nukahda syliin eli ihan pinnasänkyyn laitetaan.suuttuu entisestään jos menen siihen hyssyttelemään tai silittelemään eikä enää halua nukkua niin kyllä me ollaan annettu sen valittaa se 1-5minuuttia että saa unenpäästä kiinni kun ei mitään hysteeristä huutoa ole.tuttia ei syö eikä vaunuissa enää nukuteta kun aamulla herättiin siihen että tyttö oli sieltä jotenkin tipahtanut.
"Pieniä vauvoja hoidettaessa ehkä tärkein vanhempien ominaisuus on ns. responsiivisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että vauvan itkuun pitää aina reagoida, koska vauva ei kykene jäsentämään ympäristöään niin hyvin, että voisi käsittää miksei itkuun vastata. Vauva ei itke koskaan turhaan, vaan itku on aina hälytysmerkki. Vanhemmat oppivat vähitellen erottamaan lapsensa itkun eri sävyjä. Kipuitku on kovaa ja kimeää, kun taas nälkäitku vähitellen voimistuvaa" . Tuossa pieni pätkä www.lapsiperhe.netistä. Olen lukenut samanmoisia muualtakin. Pikku vauvaa ei vielä voi itkettää uneen, ainakaan mielestäni. Voi kokea turvattomuuden tunnetta... Tokihan se meidän aikuisten mielestä saattaapi täyttää kiukuttelun merkit... mutta ennemmin uskon ammattilaisiin tässä asiassa. Jaksamista kaikille valvojille...
vaan kiukuttelee väsyä eikä siihen auta mitkään hyssyttelyt ja päähän taputtelut puhumattakaan sylissä keinuttelusta.minä en käy lasta pidempään huudattamaan kun tarvitsee.
Minäkin olen ollut siinä uskossa, että pienet vauvat eivät kiukuttele, eivätkä siten itke muutoin kuin silloin, kun tarvitsevat jotain. Mutta nyt olen tuon meidän temperamenttisen prinsessan kanssa kysymysmerkkinä. Pienempänä hän itki vain silloin, kun oli nälkä, masu pipi jne, ja opinkin tunnistamaan itkutyylistä, mikä mättää. Mutta nyt, varsinkin nukkumaan ruvetessa, hän on alkanut itkeskelemään aivan uudella tyylillä. Itkussa on komenteleva tyyli, ja sitä säestävät karjumiset ja "jäjjäjjää" itkunsekainen jokellus. Mikään hätä hänellä ei ole, hänet on juuri ruokittu ja hänen kanssaan on seurusteltu. Eikä kysymyksessä ole vatsavaivatkaan. Olemme isänsä kanssa ymmällään. Mitä tehdä? Hyssyttelyt eivät juurikaan auta ja ei viitsisi opettaa siihen, että kun hän karjuu, hänet tullaan hakemaan pois sängystä.
Meillä 4 pv vajaat 2 kk ja ihan tutulta kuulostaa. Valitettavasti minultakaan et saa apua, koska itsekään en tiedä mitä tekisin.
Meillä iltanukuttaminen kestää siinä tunnista kolmeen... Välillä syliin, välillä lisää ruokaa, välillä silitystä sängyssä. Eli ei mitään määrätietoista toimintaa, kun ei keksitä mikä on vialla.
Meidän tytöllä kyllä on runsaasti vatsaongelmia, että olen pistänyt sänkyvääntelehtimiset kyllä sen piikkiin kun välillä tuleekin sitten rupsuja vielä isomman itkun kera. Sylissä myös vääntelee välillä, mutta hiljenee kuitenkin jonkin ajan kuluttua kun taas sängyssä kitinästä ei tule loppua.
Kerran mieheni silitteli vauvaa sängyssä, mutta ei ottanut syliin. Kitinää kesti puoli tuntia, sitten ei jaksettu enää, vaan otettiin syliin. En tiedä onko se sitten huono, tuntuu vain, että 2kk on todellakin hyvin pieni ja luulisi että kitisisi ainoastaan huonoa oloa.
Ottaa vain kovasti voimille puoli kymmenestä yli puoleen yöhön tuo nukutusoperaatio.
oletteko kokeilleet probiootteja (jossain taisin suositella niitä Sinulle). Meillä ne ovat auttaneet vatsavaivoihin. Samoin auttoi siirtyminen Naniin.
eikä noin pienellä tarvitse vielä olla rytmiä. Ja rytmin luomisessa lapsen on yksilöllisiä, ei tämä ole kisa kenen lapsella ekana ja paras rytmi. Ihan pienenä tykkäävät että masu on piripintaan täynnä maitoa, joten saattavat ottaa sitä tilkan aina havahduttuaan hereille jne. Koittakaa nyt vaan jaksaa hoitaa. Laittakaa itsellenne ylös tämä päivä, ja palataan asiaan kuukauden kuluttua. Hommat on saattaneet muututa ihan itsestään. Tottahan vauva voi itkeä "pelkkää väsymystään" mutta onhan sekin syy. Ehkä hän tietää joutuvansa pitkäksi aikaa yksin pimeään omaan sänkyyn, ja alkaa ahistaa. Kukapa meistä tietää. Vaan onhan ihan ite mennä kullan kainaloon nukkuun. Ikävä meilläkin tulis jos yksi laitettas nukkuun viereiseen huoneeseen, vai?
on rytmistä puhunutkaan.
Ihan vaan kommenttina, että meillä on huoneessa himennetty valaistus ja lapsi nukkuu meidän makuuhuoneessammme, ei siis missään seinän takana. Ja ei tän ikäisellä ole mitään varsinaista rytmiä.
meillä ihan nukutaan vieressä tai omassa sängyssä joka on sänkymmä vieressä ja näköyhteys meihin. ei lasta koskaan yksin mihinkään pimeään jätetä nukkumaan. on vain turhauttavaa kun nukutus kestää välillä jopa 5 tuntia. ja vaikka syliin nostaisi tai hyssyttelisi ei se mitään auta. jos häntä ketuttaa niin ketuttaa. eilenkin teimme kaikki kevätjuhla liikkeet ja ei onnistunut. niinpä laitoin lapsen viereeni ja nukahdimme omaa väsymystämme.
ja jos lapsella ei ole ajantajua mikseis se voisi tulla yliväsyneeksi ja kiukutella sitä? onhan kaikki mahdollista sekun ei osaa puhua ja kertoa mikä vaivaa.
yliväsymystä huutaa. Ton ikäisinä ne vaan on tollaisia. Helpottaa aikaa myöten.