Mun on pakko puhua tästä asiasta. Tämä kai liittyy itsetuntoon.
En todellakaan tiedä onko tällainen suunnaton vihan tunne normaalia. Tätä sattuu usein. Nimittäin jos joku ihminen sanoo mulle pahasti vaikka ihan huomauttaa jostain pienestä niin joskus ajattelen että toivottavasti hän kuolis. Toinen juttu. Kerran olin ihastunut yhteen likkaan ja yritin tehdä hänen kanssaan tuttavuutta. No selvis että hänellä oli todella komea poikaystävä(paljon mua paremman näköinen). Silloin halusin tehdä siitä kundista selvää. Toivoin itse asiassa että pystyisin osoittamaan olevani parempi mies mut kaikki mikä siihen liittyi oli väkivaltaista. Harkitsin jopa nyrkkeilyn aloittamista jotta voisin tehdä tiedätte mitä ja myöhemmin aloitinkin sen lajin.. Oon ollut koulukiusattu, syrjitty ym. Joskus oikeasti vihan tunne on aivan järkyttävä mut en ole koskaan mitään oikeasti tehnyt.. Olen myös todella kateellinen jos näen jonkun jätkän baarissa likan kanssa jota pidän nättinä ja silloin mieleen tulee samat asiat..Tarvinko tähän apua vai onko muka normaalia?
En todellakaan tiedä onko tällainen suunnaton vihan tunne normaalia. Tätä sattuu usein. Nimittäin jos joku ihminen sanoo mulle pahasti vaikka ihan huomauttaa jostain pienestä niin joskus ajattelen että toivottavasti hän kuolis. Toinen juttu. Kerran olin ihastunut yhteen likkaan ja yritin tehdä hänen kanssaan tuttavuutta. No selvis että hänellä oli todella komea poikaystävä(paljon mua paremman näköinen). Silloin halusin tehdä siitä kundista selvää. Toivoin itse asiassa että pystyisin osoittamaan olevani parempi mies mut kaikki mikä siihen liittyi oli väkivaltaista. Harkitsin jopa nyrkkeilyn aloittamista jotta voisin tehdä tiedätte mitä ja myöhemmin aloitinkin sen lajin.. Oon ollut koulukiusattu, syrjitty ym. Joskus oikeasti vihan tunne on aivan järkyttävä mut en ole koskaan mitään oikeasti tehnyt.. Olen myös todella kateellinen jos näen jonkun jätkän baarissa likan kanssa jota pidän nättinä ja silloin mieleen tulee samat asiat..Tarvinko tähän apua vai onko muka normaalia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sanotaan, että mielenvikainen olet siinä vaiheessa kun toteutat noi ajatukses...
Siihen asti ko pidät ittesti kurissa niin kaikki on hyvin :) ja aika hyvältä kuulostat olevanki tuossa itsehillinnässä. Kaikilla varmaan jossain elämänvaiheessa ja -tilanteessa on tuollaisia tuntoja, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Mutta jos tuo asia vie elämästäsi paljon tilaa niin sitten kehotan, että hakisit joltain ammatti-ihmiseltä apua niin sunki olo helpottais varmasti. Mutta et kuitenkaan mielenvikaselta kuulosta :) eiköhän sullekin aikanaan löydy juuri sopiva tyttö, kunhan jaksat yrittää, etkä periksi anna ;) ja kenties se voi joku päivä ihan yllättäen tupsahtaa eteesi :) tsemppiä mahottomasti!
Luulen, että nuo vihantunteesi johtuvat siitä, että sinua on kiusattu. Olet ehkä joutunut suosittujen, hyvännäköisten poikien, jotka saa aina kaikki naiset, kiusaamaksi ja nyt se ilmenee voimakkaina tunteina juuri tämän tyyppuisiä ihmisiä kohtaan. Murrosikäinen myös kokee tuntemuksensa normaalia voimakkaampina hormonien hyrrätessä. (oletan, että olet alle 20)
Se, ettet pysty ottamaan kritiikkiä, johtuu luultavimmin huonosta itsetunnosta. Jos pystyt hyväksymään itsesi juuri sellaisena kuin olet, ja ymmärrät, etteivät ne muut pojat ole yhtään sen parempia ja koulukiusaajat ovat itsekin heikon itsetunnon omaavia - pääset luultavasti eroon myös ongelmastasi. Jätä se kritiikki vaan omaan arvoonsa ja ole juuri sellainen kuin olet! Tytötkin tykkää loppupeleissä aidoista miehistä, eikä mistään turhanpäiväisistä pätijöistä ;)
T: Nuori nainen
sori, että yritän nyt psykolosoida sua, mutta musta tuntuu et sun itsetunto ei ole nyt kovin vahva. Sulle aiemmin tapahtuneet tapahtumat, kiusaaminen, hylkääminen, muu vastoinkäyminen on varmasti osallisena sun itsetuntoon. sä myös pidät itteäs vissiin jotenkin huonona tai rumana? - se liittyy itsetuntoon. susta kai tuntuu tosi turhauttavalta, jos et saavuta jotain sulle tärkeetä asiaa, esim sen tytön huomiota josta pidät. se aiheuttaa sussa sillon aggresiota, eli vihan tunnetta ja sen purkamisen tarvetta. sun tilanne ei siis vielä mun mielestä viittaa mihinkään mielisairauteen. sulla, niinkun mullakin on vaan jotain ns "patoutumia" joita pitäis purkaa. mut aggressioiden purkaminen väkivaltaan vaan pahentaa sitä vihan tunnetta, joten hyvä että oot saanu ittes pidettyy kurissa jne. mut esim.urheuilu tai joku muu tekeminen tai harrastus saattais auttaa noihin aggressioihin. tai sit ihan vaan jollekkin puhuminen.
hirveetä varmaan lukee tälläst tekstii..
Mulla on vähän samanlaisia "oireita" liittyen hieman ehkä eri asioihin ja olen ihan varma, että monella muullakin on semmoisia hetkiä, että tahtoisi tintata jotain turpaan. Mutta kunhan niitä ei lähde purkamaan (niin kuin aiemmatkin sanoi) jos mä en voi lyödä jotain, niin mun tekee mieli purkaa se vihantunne itseeni, satuttaa itseäni siis. Mutta nykyään olen alkanut tehdä niin, että välillä jos joku oikein kovasti ärsyttää niin kipristelen mun varpaita ja sormia. Kyllä se hetki lopulta menee ohi.
mulla on aina ollu samat oireet. ja pidän siitä!!!!
aika monella on tuollaisia tunteita joskus, minulla on aina, ;) haluaisin oikeasti tappaa ihmisiä, montaki , tiettyä paskapäätä, jotka on pilannut mun elämän,pelottaa, että joskus vielä teen sen. :)(: