..."Ongelma". Niin, minä en ennen osannut säästää yhtään. kaikki rahat mitkä sain meni turhuuksiin. Nyt olen säästellyt jonkun aikaa ja säästöjä onkin kertynyt jo yli 2000e. "Ongelma" on se, että en halua enää päästä eroon rahoistani, koska kaikki tuntuu liian kalliilta. Onkos kenelläkään muilla ollut tällaista "ongelmaa"?
mulla
olisi pieni...
8842
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse suunnittelin jonkin aikaa sitten taulutelkkarin ostoa mutta siihen ei yksinkertaisesti ollut rahaa. Nyt olen säästänyt jonkin verran ja pystyisin ostamaan vaikka 5 taulutelkkaria mutta en raaski millään. :)
Olisikohan kyseessä sellainen juttu, kun elää ns. kädestä suuhun ja aina menee kaikki rahat mitä tulee, sitä kuvittelee, ettei tässä kuitenkaan mitään pysty säästämään, joten on ihan sama ostaa kaikenlaista kivaa. Sitten kun huomaa, että rahaa oikeasti saa säästöön, alkaa miettimään rahankäyttöä tarkemmin ja suunnittelemaan isomman summan säästämistä.
Sinusta on tainnut tulla nuuka. Mitä se haittaa, omia ovat rahasi. Eikö ole vapauttavaa olla? Voisit ostaa mitä vain mukavaa jos haluat. Koska siihen on varaa niin raha ei polttele taskussa vaan voi tyynesti ajatella, tarvitseeko jotain vai ei ja todennäköisesti ei tarvitse. Se on vapautta rahan vallasta pienessä mittakaavassa. Jos rahaa ei ole niin se on aina ajatuksissa.
Opiskelu aikoina minäkin tärväsin kaikki mitä sain (Eli ne vähäisetkin)Sitten mä rupesin ajattelemaan et "eikö ois kivempi et ei tarvii ostaa esim. osa maksullla tai että pitää rueta sästää kun ostaa esim. kahvinkeittimen" Niimpä musta tuli ihan hullu tosian. Mä olin tosiaan kuin roope ankka etten raskinu ostaa edes jotain 1 euron tavaraa, vaikka sen tuotteen alkuperänen hinta ois ollu vaikika 10 euroa et oishan siinä tullut 9 euroa voittoa, mut kun menisi 1 euro, ei välttämättä hukkaan mutta jos en sillä hetkellä tarvinnut sitä tuotetta. Mut kyllä nyt oon jo oppinu et jos tosiaan tollasia tarjouksia tulee vastaan niin ostan. Mutta en tärväää edelleenkään humpuukkin.
Kun tarpeeksi kauan säästää, tulee säästöistä "aarre", eikä sit' henno enää tuhlata.
Itsellänikin on vuoteen alla laatikossa 530 euroa. Joka ilta lasken rahani ja mietin, ostaisinkohan huomenna jo uuden variaattorijohdon, koiralle uudet valjaat... Vaiko itselleni vihdoinkin uuden talvitakin.
(Käytössä oleva on ollut minulla 6 vuoden ajan)
Se on hyvä takki, enkä raaskisi luopua siitä.
Vaiko kengät, mutta sellaisetkin minulla on jo.
Minä käytän aina kaiken "puhki", eli en osta uutta, ennen kuin on tarve, joten
vaatteisiin rahoja ei sovi kuluttaa, muuten tulee katumus.
Säästäminen alkoi minulla jo lapsena, eli säästin kaiken ja ostin sitten kerralla jotakin isompaa. Pitkään oli niin, ettei ollut varaa säästää, vaan kaikki kului, minkä sai ja hetken elin toimeentulotuen varassa.
Nyt sitten ei tukia tarvitse vonkua, niin
rahaa on säästössä.
Mutta miten voisin kalliin aarteeni kuluttaa?
Rahojen laskemisesta on tullut jokin sairas ilta-rituaali.
Manaan hiljaa itsekseni: euro, kaksi euroa, kolme euroa, neljä euroa... Ja niinpäin pois.
Säästämisestä voi tulla suurikin ongelma!
Nyt vain pitää rohkaistua TUHLAAMAAN!
Ostaa ensin jotakin pientä, sitten hiukan suurempaa..
Pahaltahan se kuulostaa, mutta niin on tehtävä. Mutta että mitä sillä säästöillä ostaisi?
Olen suunnitellut kuluttavani sen pikkuhiljaa ruokaan.
Minä taas olen aivan toivoton tuhlari..kaikki menee..niin omat kuin varastetutkin ;)
Välillä saan jopa vähän säästettyäkin, mutta ei ole mitään ongelmaa tuhlata niitä sitten kerralla johonkin. Kun palkka tulee niin viikon tai kaksi elän herroiksi ja kaksi viikkoa syön kynsiä..tai oikeestaan silloin vinkuu visa. Mitenhän sitä löytäisi sen kultaisen keskitien ja oppisi olemaan pihimpi. Tylsäähän tämä elämä tulee olemaan jos ei saa laittaa rahaa menemään..pitäisiköhän vaihataa periaatteeni"kerran täällä vaan eletään" johonki muuhun..aina on sellainen olo, että nyt tarvin sitä ja sitä ja sitä...tarvinko oikeasti..no en..pitää varmaan lähtä johonki terapiaan =)
Parempi tilanne tuo on - jos pihtaa sairaalloisesti omat ja varastetut ja lainatut ja muutkin rahat, käy hermoille ja saa nokkaan. Pihiä kusipäätä jolle raha on kaikki kaikessa ei jaksa kukaan.
(Pihiys on eri asia kuin pienituloisen säästäväisyys - säästäväisyys on ok, pihiys on pahe ja synti :).
Minä :) Mietippä sitä, jos ostat vaikka karkkipussin niin se maksais vaikka 2.30e. Kun olet syönyt karkit ja heität tyhjän pussin menemään, mitä hyötyä ostoksesta oli? Ei MITÄÄN. Karkkitehtaan pomo rikastuu kustannuksellasi ja ajaa mersulla ja elää herroiksi rahoillasi loppuelämän. Kun sinullakin on mahdollisuus elää herroiksi eläkkeellä SÄÄSTÄMÄLLÄ.
Kyllä minä ainakin haluan elää nyt enkä sillon eläkkeellä..kun eihän sitä edes tiedä elääkö silloin enää. Mitään ei saa hautaan mukaan. Ja mikä on parempaa kuin syödä iso säkki karkkia aina sillon tällön..ei mikään!!