Vanhaa kissaani pesin silloin tällöin kun turkki vanhuuden myötä oli aina välillä huonossa kunnossa.
Nyt olenkin pohtinut että pitääkö minun totuttaa nykyinen pentu-kissa (11kk) pesuun, vai onko se vain turhaa rääkkäystä? Tarvitseeko tavallista maatias-kissaa yleensäkään ikinä pestä? Voisin kuvitella että tämän pennun pesu olisi hyvin vaikeaa kun jo kynsien leikkaaminen on kamala show..
Nyt olenkin pohtinut että pitääkö minun totuttaa nykyinen pentu-kissa (11kk) pesuun, vai onko se vain turhaa rääkkäystä? Tarvitseeko tavallista maatias-kissaa yleensäkään ikinä pestä? Voisin kuvitella että tämän pennun pesu olisi hyvin vaikeaa kun jo kynsien leikkaaminen on kamala show..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos et käytä kissaasi näyttelyissä, ei sitä tarvi totuttaa pesuun. Turha peseminen vain aiheuttaa kissalle iho ongelmia.
Pese kissasi vain kun turkissa on tahroja jotka todella vaatii pesua. Peseminen on kuitenkin oma operaationsa.
Olen samaa mieltä jo vastanneiden kanssa, jollet vie kissaa näyttelyyn niin jätä sikseen. Vaikea kuvitella mitä niin pahaa likaa kissaan tarttuisi normaalissa kissan elämässä ettei se itse turkkiaan puhtaaksi saisi kuten luonto on tarkoittanut.
Joku mainitsi tuossa siitä, että kissa pelkää/inhoaa luonnostaan vettä. Se ei pidä kaikkien kissojen kohdalla paikkaansa - itsellä on turkkilainen van jonka olen joutunut opettamaan pois tiskialtaalta (entinen omistaja antoi sen "tiskata" astioita), akvaarioon oli pakko hankkia lujempi tekoinen kansi eikä normaali kokoinen vesikuppi käy koska kissa seisoo kupissa tehden uimaliikkeitä. Jos olisi mahdollisuus (esimerkiksi amme) se todennäköisesti uisi vapaaehtoisesti, kuten tiedän erään vanin tekevän meressä.
Itselläni on myös kaksi maatiaiskissaa jotka on opetettu kynsienleikkaukseen ihan pienestä pitäen. Taka-ajatuksena minulla oli se, että mahdollisten eläinlääkärireissujen vuoksi ne tottuvat "perusteellisempaan" käsittelyyn.
sinä teet???? Kissa inhoaa vettä luonnostaan, eikä sitä normaalisti kuulu pestä, ja mikäs huuli kissan kynsienleikkuu on???
Ei perkele sentään.
Pesun tarkoituksena on puhdistaa kissan turkki liasta ja irtokarvoista. Lyhytkarvaiselle kuten maatiaiskissalle riittää usein miten pesuksi kostealla säämiskällä pyyhkiminen.
Kynsien leikkausta varten tarvitaan pienet kissankynsisakset, joiden leikkausloveen jo pennun pieni kynsi on helppo asettaa terävimmän kärjen poistamiseksi. Levitä kissan tassua sormiesi välissä ja paina varpaasta kevyesti niin kynsi tulee esille.
Pesu ja kuivaus sekä kynsien leikkuu kuuluvat kiinteästi näyttelykissan kuukausiohjelmaan jo pennusta lähtien. Heidät totutetaan sietämään käsittelyä niin, että turkin hoito sekä kynsien leikkaus on mitä luonnollisin asia ja sujuu vaivattomasti kuin leikki ikään.
Näyttelykissan kynnet leikataan ja turkki pestään aina ennen näyttelyä. Pesuun käytetään joko tunnettujen valmistajien eläinshampoota tai Fairy astianpesuainetta, sitä alkuperäistä. Tuoksuista ja etenkään sitruunasta kissa ei pidä. Kokeilemalla eri tuotteita löydät kissasi turkille sopivimman.
Kun aloitat pesun kastele kissa kauttaaltaan kaulasta alaspäin suihkulla tai mikäli mahdollista upota vauvanammeessa olevaan kädenlämpimään "tiskiveteen". Vaahdota märkä kissa shampoolla muistaen erityisesti rinnus, korvien alapuoli, kainalot, vatsa, takamus ja häntä. Varo kasvoja ja korvia koko pesun ajan. Kissan päätä ei saa kastella. Toista käsittely ainakin kerran. Huuhtele lopuksi erittäin huolellisesti vettä vaihtaen kaikki pesuaine pois turkista. Puristele ensin liika vesi pois ja kuivaa useammalla pyyhkeellä pyyhekuivaksi.
Kuivaa lopuksi hiustenkuivaajalla (totuta kissa tähän jo pennusta lähtien)mahdollisesti samalla kammaten. Turkkia ei saa jättää kiharaksi. Kuivaamista on jatkettava niin kauan, että turkki on ihoa myöten kuiva. Varmista vielä että kainalot ovat kuivat.
Kissasi kasvattajalta saat tarkemmat rotukohtaiset turkinhoito-ohjeet. Maatiaiskissan turkin hoidosta kannattaa kysyä Eurooppalais kasvattajilta, joita tapaat kissanäyttelyissä.
Minä en edes lyhentele kissojeni kynsiä. Kynnet kuuluvat kissan kehoon. Kun kissalle opettaa, mitä se saa raapia ja mitä ei, se oppii kyllä.
Meillä on pennun kynnet pakko leikata. Nimittäin kissamme osoittaa aina iltaisella ja yöllä ihanaa huomiota "purputtamalla" kaulaani tai niskaani, mutta samalla se leipoo kynnet esillä ihoani. :( Tätä hellyyden osoitusta ei kestä leikkaamatta kissan kynsiä..
Edellisen kissan kynsiä ei tarvinnut leikata, ja turhaa huomiota siltä oli muutenkin turha kerjätä..
Minulla on yksi puhdasverinen maatiaiskissa ja toinen löydetty kulkukissa, jonka karvat ovat vähän pitemmät ja pöyheämmät kuin tämän täysverimaatiaisen. Maatiaiskissaa on oman lyhyen kokemuksen perusteella ihan turha peseskellä. Se hoitaa itse pesunsa ja hyvin sen tekeekin karhealla kielellään. Pesee tarvittaessa minunkin naamani ja kaiken lisäksi pesee vielä toisenkin kissani, joka tyytyykin lähinnä naatiskelemaan saamastaan huomionosoituksesta.
Kerran yritettiin tälle maatiaselle vähän valella vettä päälle. Se näytti silloin, miten kuljetaan kattoa pitkin pää alaspäin. Tämä maatiainen on luonteeltaan itsepäinen villipeto, joka kyllä tekee ihmisen mieliksi ihan mitä vaan, kun se hänelle sopii, mutta muuten ei. Nuorempi kissoistani, tämä kulkukissa on sen sijaan toista maata. Se ei juurikaan vettä pelkää, vaan tuntuu jopa nauttivan veden sivelystä turkille. Tämä kissa on hyvin rauhallinen eikä protestoi milloinkaan ihmisen toimia vastaan toisin kuin toinen kissani.
Kissojenkin luonne näyttää paljon poikkeavan toisistaan. Jos yksi ei pidä vedestä lainkaan, toinen voi jopa nauttia siitä. Löytökissani on myös varsinainen syöppö, aina kerjäämässä ruokaa, jos ihminen menee keittiöön. Maatiainen ei sen sijaan juurikaan kerjäile, mutta saatuaan ruokaa osoittaa ylitsevuotavaa kiitollisuutta tulemalla mielellään naaman päälle makaamaan ja kehräämään. Toisella kissoistani on rukki päällä lähes jatkuvasti. Maatiainen myös tervehtii aina aamuisin ihmistä häntä pystyssä ja kieriskelemällä jaloissa. Toinen kissani tyytyy vain nostamaan vähän häntäänsä ja marssii heti määrätietoisesti kohti keittiötä.
Meilläkin oli maatiaistytön kanssa hirvee tappelu käynnissä aina kun otin sakset esille. Nykyään homma toimii jo hyvin.
Kannattaa alkaa leikkaamaan kynsiä huomaamattomasti, kun kissa kehrää sylissä "pahaa-aavistamatta" ;0)
Ja sitten vaan määrätietoisesti jatkaa loppuun asti. Heti kun kynnet on leikattu pitää kissa palkita jollain herkkupalalla (meillä menee kissanminttutabletit kuin kuumille kiville...).
Sillain kissa alkaa yhdistää leikkauksen herkkuihin ja rauhoittuu pikkuhiljaa. Ja kannattaa pari kertaa viikossa kosketella kissan tassuja kuin alkaisi leikkaamaan niin tottuu siihenkin. Ja jos kissa suuttuu tosi paljon leikkaaamisen aikana niin anna hetken olla silitettävänä ja jatka sitten :0)