WILD AND FREE
Huomasin sinut kerran
Heti huomioni varastit
Miksi katsoin sinua kauemmin kuin muita
En tiedä
Sinussa oli jotain erilaista
Ehkä se oli kohtalon tarkoitus
En tiedä
Tutustuin, ihastuin, rakastuinkin varmaan myös
Mutta pian huomasin, en sua saada voisi
Olit varattu muttet minulle
Sydän särkyi, viha nousi
Mikä minussa on vikana
Vai olenko vaan ihminen johon ei voi ihastua,rakastua
Ehkä vika on ulkonäössäni, luonteessani
En tiedä
Kukaan ei kerro minulle
Vähitellen, ajan kanssa, haavat paranevat, mutta arvet ovat ikuisia
Muistuttavat aina sinusta
Sattuu
Mutta aika parantaa niin kuin aina
Mutta kuinka monta arpea vielä kestän
En montaa
Lopulta nyt ymmärrän
haluan sinua, koska et ole minun
En voi saada sinua
Haluan aina kaiken mitä en voi saada
Haasteita, seikkailuja
En osaa asettua aloilleni, kyllästyn
En osaisi elää kahlehdittuna, riippuvaisena toisesta
Se ei sovi minulle
Ehkä on kummallekkin parempi näin
Olemme molemmat ihmisiä, hajoavaisia
Ehkä pelastankin sinun tunteesi, sydämesi, ja uhraan omani
Sinun takiasi tämän teen
Unohdan
Syy on minun
Anteeksi
Haluan sinut kokonaan, puolikas ei riitä
Mutta miten voin sinut unohtaa
Aika
Aika on ystäväni, mutta vähitellen se tappaa kaikki ystävänsä
Myös minut
En ole ikuinen, kukaan ei ole
Siis kauanko minulla on aikaa, en tiedä
En voi tuhlata enempää aikaani sinuun
Aikani loppuu kesken
Mutta mitä tämä kaikki merkitsee
Halusiko kohtalo vain leikkiä tunteillani
Mutta montako kertaa silläkään on oikeus sydämeni särkeä
I´ll always remember you
My love is like a river
It goes on and on forever
My love is wild
I´m free
No one can´t own me
And that hearts me the most
Someday I have to make a choise
To be wild or to be loved
I know, I can´t be both
Huomasin sinut kerran
Heti huomioni varastit
Miksi katsoin sinua kauemmin kuin muita
En tiedä
Sinussa oli jotain erilaista
Ehkä se oli kohtalon tarkoitus
En tiedä
Tutustuin, ihastuin, rakastuinkin varmaan myös
Mutta pian huomasin, en sua saada voisi
Olit varattu muttet minulle
Sydän särkyi, viha nousi
Mikä minussa on vikana
Vai olenko vaan ihminen johon ei voi ihastua,rakastua
Ehkä vika on ulkonäössäni, luonteessani
En tiedä
Kukaan ei kerro minulle
Vähitellen, ajan kanssa, haavat paranevat, mutta arvet ovat ikuisia
Muistuttavat aina sinusta
Sattuu
Mutta aika parantaa niin kuin aina
Mutta kuinka monta arpea vielä kestän
En montaa
Lopulta nyt ymmärrän
haluan sinua, koska et ole minun
En voi saada sinua
Haluan aina kaiken mitä en voi saada
Haasteita, seikkailuja
En osaa asettua aloilleni, kyllästyn
En osaisi elää kahlehdittuna, riippuvaisena toisesta
Se ei sovi minulle
Ehkä on kummallekkin parempi näin
Olemme molemmat ihmisiä, hajoavaisia
Ehkä pelastankin sinun tunteesi, sydämesi, ja uhraan omani
Sinun takiasi tämän teen
Unohdan
Syy on minun
Anteeksi
Haluan sinut kokonaan, puolikas ei riitä
Mutta miten voin sinut unohtaa
Aika
Aika on ystäväni, mutta vähitellen se tappaa kaikki ystävänsä
Myös minut
En ole ikuinen, kukaan ei ole
Siis kauanko minulla on aikaa, en tiedä
En voi tuhlata enempää aikaani sinuun
Aikani loppuu kesken
Mutta mitä tämä kaikki merkitsee
Halusiko kohtalo vain leikkiä tunteillani
Mutta montako kertaa silläkään on oikeus sydämeni särkeä
I´ll always remember you
My love is like a river
It goes on and on forever
My love is wild
I´m free
No one can´t own me
And that hearts me the most
Someday I have to make a choise
To be wild or to be loved
I know, I can´t be both
Vastaukset 6
Vanhimmat
Välillä tuntuu vain siltä, että kohtalo onkin omaa saamattomuutta. Tämä oli sarkastinen kommentti omasta tilanteestani. Runosi herätti ajatuksia.
silmiini. Pelkään niin kauheesti et olis sulta:(
on ihmisiä,joihin ei kyllästy koskaan ja ihmisiä joihin kyllästyy hetkessä... näin sen täytyy mennä. Taidat turhaan syyttää vain itseäsi, ehkä vika ei olekaan yksin sinussa. Et ole vain tavannut vielä Häntä.
Kukaan ei ollut varannut minua,
vaikka minuun ihastuu helposti.
Minua ei voi varata,
ei kahlita, ei pakata.
Ulkonäkö ei ihastuta,
mutta vaikea luonne on avoin.
Seikkailut on seikkailtu,
elämä tuo mukanaan uutta haastetta.
Riippuvuus ihmisestä ei ole valinta.
On ihanaa asettua yhden ihmisen sydämeen
kahlitsematta.
Kukaan toinen ei voi pelastaa minun tunteitani,
suuruudenhullut ja itsekeskeiset ovat kauhistuttavia.
Kaikki kiertää vain omaa napaa,
vastuuta ei mistään.
Kukaan ei ole kenenkään omistuksessa,
joillakin on puolikkaita taskut pullollaan.
Se kuulema tuo varmuutta ja itsetuntoa.
Todellinen jää tekemättä ikuisesti.
Kohtalo ei leiki kenelläkään -
ihminen leikkii, jos ei koskaan tiedä
mitä oikeasti haluaa.
Saadessaan hipaista haluamaansa,
haluaa jo muualle.
Huomasin sinut kerran, toisenkin,
jotakin silloin tapahtui; en
vieläkään sitä ymmärrä. Vetovoima maaginen
veti minua läheisyytees.
En tiennyt sinusta juuri mitään.
Elitkö yksin vai kanssa toisen?
Itse varattu, mutta vain paperilla,
ei sydämessä pitkään aikaan. Pian
ei enää paperillakaan. Ei löytynyt yhtään
tekosyytä jatkaa satuttavaa matkaa.
Vaikeiden asioiden keskellä sinä
tulit sydämeeni. Haluaisin sinut,
en halua, en tiedä mitä tehdä, en
ole valmis ,olenko valmis ,milloin
olen valmis; en tiedä sitä vieläkään.
En tiedä jaksaisitko odottaa, jos
sitä sinulta kysyisin. Entä jos en olekaan
valmis kuukausien, vuosienkaan jälkeen?
Sinua vain satuttaisin. Sitä en halua tehdä.
Vai pitäisikä vain uskaltaa heittätyä
ja edetä päivä kerrallaan. Elää tässä
ja nyt, ei haavemaailmassa. Uskaltaa
paljastaa heikkoutensa, tunteensa ja
luottaa itseensä, olet hyvä juuri
sellaisena kuin olet.
Jos meitä ei olekaan tarkoitettu
toisillemme. Kuka sen tietää, kuka
siihen osaa vastata? En tiedä.
No tälläset fiilikset vähä täl hetkel..mut kai se siit...aika parantaa...