Vain uusi lamakausi pudottaisin asunnonhintoja merkittävästi. Helsingin oma tonttitarjonta kasvaa mutta silti arvioidaan että hintojen nousua ei voi katkaista rakentamalla lisää.
Helsingissä on 300.000 asuntoa, uusia valmistuu vuodessa 3000. Prosentin luokkaa joten se ei riitä hillitsemään hintojen kehitystä.
Rivarien hinnat karkaavay ylöspäin mm.
Oulunkylässä,Malmilla ja Laajasalossa.
Mikäli kehitys jatkuu näin, vuoden kuluttua
joutuu maksamaan jopa viidenneksen enemmän kuin nyt, jos haluaa mm. näille alueilla.
Kannattaa siis miettiä kuinka kauan toivoo hintojen laskua...
Helsingissä on 300.000 asuntoa, uusia valmistuu vuodessa 3000. Prosentin luokkaa joten se ei riitä hillitsemään hintojen kehitystä.
Rivarien hinnat karkaavay ylöspäin mm.
Oulunkylässä,Malmilla ja Laajasalossa.
Mikäli kehitys jatkuu näin, vuoden kuluttua
joutuu maksamaan jopa viidenneksen enemmän kuin nyt, jos haluaa mm. näille alueilla.
Kannattaa siis miettiä kuinka kauan toivoo hintojen laskua...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Edellinen lama oli 90-luvun alku/puolessa välissä
jolloin Suomessa on ennätysmäinen talouslama!
Työttömyys nousi korkeaksi, jolloin asuntokauppoja tehtiin todella nihkeästi ja hinnat romahtivat.
Sellaista jättimäistä lamaa ei ole näköpiirissä
joten isoja romahduksia on ihan turha odottaa.
Taloudella menee hyvin. Työttömyys ei tule koskaan nousemaan sellaisiin 90-luvun lukuihin.
Jotenkin tuntuu tutulta tuo "ei koskaan" Viimeksi kun asuntojen hinnat romahti, niin sanottiin, että hinnat "ei enää koskaan" tule nousemaan yhtä korkeiksi kuin hulluina vuosina 90-luvun vaihteessa. Ennusteiden mukaan Helsingin väkiluku tulee lähivuosina nousemaan keskimäärin noin 1700 asukasta/vuosi.
Sanot, että uusia asuntoja rakennetaan vuodessa n. 3000 lisää. Uskotaan sitä.
Katsotaan helsingin muuttolukuja viime vuosilta, alkaen vuosilta 2005-2000: 572, -1392, -1541, -876, 3 362, 3 249; vuosi 2005 on listassa ensimmäisenä. Viime vuonna nettomuutto oli 572, kolmena edellisenä negatiivinen. Täytyy mennä niitä edeltäviin vuosiin, ennen kuin muuttotahti oli selvästi nopeampi kuin nykyinen asunnonrakentamistahti.
Syntyvyyttä ja kuolleisuutta en valitettavasti llöytänyt niin pitkältä ajalta, että siitä voisi päätellä mitään järkevää, mutta sanotaanko vaikka, että väkiluku lisääntyy keskimäärin 1000 hengellä vuosittain korkeamman syntyvyyden vuoksi. Siitä huolimatta asuntoja valmistuu selvästi nopeammin kuin niihin muuttaa asukkaita.
Tarjontaa tuntuu siis tulevan reippaanpuoleisesti kysynnän kasvuun verrattuna.
Vaan miten mahtaa olla kysynnän laita? Korkotaso on nousussa ja hinnat vedetty matalien korkojen aikaan kaikkien aikojen huippuun kaikilla tolkullisilla mittareilla laskettuna (Nordean humoristinen asunnonostokykyindeksi ei kuulu tähän joukkoon). Mistähän tuota kysyntää mahtaisi vielä tulla lisää?
Laina-ajat eivät oikein voi enää pidentyä, varsinkaan tällä korkotasolla, koska lainanhoitokulut vastike asunnon ylläpitoon kuluvat rahat kilpailevat jo nytkin tasapäisesti vuokrien kanssa. No, ehkä yksi löytyy vielä: Pankit voisivat ottaa käyttöön lainan, jossa osa koroista lisätään lainapääomaan ja maksetaan sitten tulevina halvemman koron vuosina. (Etsi ongelma tästä ehdotuksesta.)
Kysynnän rahat alkavat kyllä olla vastassa. Tarjontaa sentään tuntuu tulevan reilusti. Minä en pysty päättelemään näistä faktoista parhaalla tahdollanikaan jatkuvaa hintojen nousua.
Lamakautta ei vaikuta ainakaan vielä tulevan. Taantuma saattaa kylläkin olla jo nurkan takana. Mutta katsellaan nyt, näitä on aina yhtä vaikeaa ennustaa. Paljon riippuu nyt inflaatiosta, joka on edelleen nopeaa, vaikka olikin uusimmissa tilastoissa vähän rauhoittumaan päin.
Tulipa tuokin uutinen kuin Manulle illallinen:
http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id45103.html
Näyttää siltä, että jos kohta notkahtaa pääkaupunkiseudulla, niin sama vaara on myös muualla.
Mutta mikäpä sen kysynnän tappaisi, jossainhan on aina asuttava? ;-)