AVAIN ISBN 951-98421-3-6
Risto Jalonen & muita pohjalaisia elämän tulkkeja
Ykkösoffset Oy 2005 - 355 sivua
’’Pohjalaiset ovat leikisti monopolisoineet suomalaisen
surrealismin itselleen viime viime kesäisen Tuurissa
avatun kesänäyttelyn ja Risto Jalosen pohjalaisesta
taiteesta kirjoittaman kirjan myötä.’’
Näin Anne Rouhiaine kertoo Helsingin Sanomissa 22.9.2005
Tätä aiemminkin tämä pohjalaiskulttuurin merkkiteos oli jo
kertaalleen tullut samaisessa lehdessä huomioiduksi,
eikä turhaan moinen; onhan sentään kyseessä koko entisen
Vaasan läänin taiteen tekijänimiä yhteen liittävä teos.
Kirjan koonneen, toimittaneen kuva- ja sanataiteilija Risto
Jalosen lisäksi teoksessa omalla panoksellaan ovat mukana.
Gösta Ågren, Soile Yli-Mäyry, Carl Wargh, Ritva Välitalo,
Katja Uitto, Jyrki Tuulari, Sisko Thors, Seppo J. Tanninen,
Veikko Takala, Suvi Taru-Roiko, Benjam Böntinen, Taina
Puskala, Kalervo Puskala, Jyrki Portin, Jusa Peltoniemi,
Jorma Ojaharju, Harri O. Niskanen, Esko Nikkari, Heikki
Mäki-Tuuri, Kalevi A. Mäkinen, Juha Mieto, Ossi Lehto,
Else Lassila, Mirja Kuivaniemi, Vesa Jokinen, Isto Jakola,
Fritz Jakobsson, Eero Hiironen, Panu Hemminki, Heikki
Hemminki, Unto Heinonen, Raimo Heinonen, Esa-Matias
Heinonen, Hannu Hautala, Elina Försti, Tyyne Esko, Marita
Erkkola-Järvinen, Jaana Erkkilä, Veli Ekroos, Arto Dahlbo,
Gunnar Bäckman, Jussi Asu ja Ralf Andtbacka.
Melkoisesta taiteilijaryppäästä on kyse ja melkoisesta
taidesekoituksesta, sillä kuten huomaamme siinä ovat
sekaisin taidemaalarit, graafikot, luontokuvaajat, taide-
kuvaajat, lehtikuvaajat, kansanajattelijat, runoilijat,
proosakirjoittajat ja on siinä yksi kuvanveistäjäkin, tämä
professori Hiironen Ähtäristä ja muutoinkin kirjan taide-
tulvaan mahtuu sulassa sovussa jos jonkinmoista ismiä.
1.6.05 Jarno Ranta tietää sanomalehti Ilkassa tämän:
’’Vaasalainen taiteilija Risto Jalonen, 47, on työstänyt poikki-
taiteellista hanketta avain-kirjaa tammikuusta 2002 lähtien.
Kirja sukeltaa pohjalaiseen kulttuuriin: ihmisyyteen, luontoon
ja elämään.’’
4.6.05 uutisoi Vasabladet näin:
’’Vasakobstnären Risto Jalonen har sammanställt boken
’’Avain’’ med målningar och dikter av 44 österbottniska
konstnärer, fotografer och fötfattare.
- Namnet ’’Avain’’ (nyckel) kommer sig av att jag ser boken
som en slags nyckel till den österbottniska naturen och det
österbottniska sinnet, säger Jalonen.’’
16.6.05 laajalevikkivikki numerossa Kauhava-lehti kertoo:
Risto Jaloselta monitaiteellinen eepos.
Teoksen julkistamisjuhlassa kauhavalaissyntyinen
näytelmäkirjailija Heikki Hemminki luonnehtii kuva-
ja sanataiteilija Risto Jalosen yli kolmivuotisen työn
hedelmää Avain-teosta pohjalaisen geeniperimän
synnyttämäksi monitaiteelliseksi eepokseksi, Pohjanmaan
uudeksi Kalevalaksi, jonka Pohjanmaan ’’Lönnroth’’
Risto Jalonen on synnyttänyt.
Avaimet Avain –kirjaan sisällys julkaisussa Pohjanmaan
liiton kulttuuripäällikkö Heimo Salomaa esittää asian näin.
’’ Tammikuusta 2002 lähtien Risto Jalonen on työstänyt
poikkitaiteellista hanketta, ’’Avain’’ –kirjaa, jossa on
osallisena 44 taiteilijaa vanhan vaasan läänin alueelta.
Taiteilijat edustavat pohjalaista osaamista parhaimmillaan
ja koostuvat eri kulttuurin osa-alueiden taitajista.’’
Samaisessa julkaisussa taidekriitikko Raimo Hautanen
on tätä mieltä:
’’Kulttuurin moniottelija Risto Jalonen esittelee Avain
-julkaisussaan huomattavan määrän pohjalaisia taiteilijoita.
Kuva- ja sanataiteen eri osa-alueet tulevat Avaimessa hienosti
esitellyksi. Risto Jalosen hanke on ihailtava suurtyö pohjalaisen
itsetunnon kohottamiseksi.’’
Tämä teos avaa Pohjanmaan ; saaristosta lakeuksien laidoille.
Askeleita pitkin Pohjanmaata
Risto Jalonen, tuo uupumaton ja ehtymätön taiteen monitoimimies on tehnyt sen, jota on pitkään kaivattu. Kuva ja runoteos Pohjamaasta ja sen taitelijoista yli 300 sivua. Kun lukee tätä Jalosen puurtamaa kirjaa, niin huomaa että se on tehty huolella ja rakkaudella meidän omasta maakunnastamme. Eilistä unohtamatta, mutta sen pohjalta pitäytyen vahvasti tässä päivässä. Tästä näkökulmasta ei ole aikaisemmin tarkasteltukaan meitä pohjalaisia. Puhutaan ja aivan oikeutetusti Hämeestä ja sen maakuntataiteilijoista. Mutta kun puhutaan pohjalaisista, niin eipä tiedetä muuta kuin Härmä, kirves ja perkeles! Valitettavasti. Mehukkaastihan Heikki Hemminki on käsitellyt meidän perinteistä kuvaamme ja vielä meidän omalla kielellä Pohjanmaan murteella joka perustuu vanhaan ruotsinkieleen, hämeen ja karjalan murteeseen. Onneksi Jalonen ei ole unohtanut perinnekuviakaan, ei se muuten pohjalaisuutta olisikaan.
Tämä teos puuteinensakin osoittaa, että kyllä täälläkin, näillä lakeuksilla ja merenrannoilla on tiedetty mitä "taires" on ja se on ollut jopa luvallista ja hyväksyttyä. Kyllä sitä on tehtykin. Me ollaan taiteen alueella aivan turhan vaatimattomia.
Meitä pohjalaisia on vain kahta sorttia on puukkoopohjalaiset ja fiulipohjalaiset ja siitä väliltä ei mitään. Risto Jalosen kirja osoittaa sen, vaikka me yritetään näyttää muille, että me ollaan parempia kun muut ja ollaan rehevää ja komijaa sekä että elämä on täällä hurijaa. Mutta sisällä, rosoisen pintamme alla on tavattoman suuri herkkyys ja käsinkosketeltava kauneuden kaipuu. Jalonen on kirjassaan löytänyt sen oikean pohjalaisen perussielun, maiseman kauneuden ja tunteitten herkkyyden. Kaunis on Häme mutta Pohjanmaa on pikkuisen kauniimpi. Se löytyy runoissa, kirjoituksissa, valokuvissa ja tauluissa joita kirja on täynnään tulvien kuin keväinen Kyrönjoki. Lakeus ja lakeuden ihmiset tulevat Jalosen kirjassa juuri sellaisina esiin kuin he ovat. Kirja todistaa sen, että meillä on tänään yllättävän monta taiteentekijää. Me voimme olla pohjalaisista taiteentekijöistä ylpeitä. Kirjaan on koottu yli 40 taiteilijan tekemiä töitä: runoja, taidevalokuvia ja maalauksia. Ja tosiaankin: kyllä meillä osataan kun oikein halutaan.
Kirja on avain pohjalaiseen sielunmaisemaan, sen taiteilijoihin ja luonnon mahtavaan kauneuteen ja herkkyyteen. Kirjaa on tehty kolmen vuoden ajan ja sen kyllä huomaa, että Jalonen on työhönsä paneutunut ja pohjalainen luonto on ollut hänelle katkeamaton kaikupohja. Teos on hyvin sinfoonisesti koottu, alkaen kesäisestä rauhasta merenrannalla,lumivalkoiset pilvet vaeltelevat lakeuden yllä kun peipuuset visertää taivaan pyörryttävässä korkeudessa. Pohjalainen maisema ja sen ihmiset maiseman keskellä ovat pohjalaisessa tilassa, kiireettöminä levossa ja työnsä tehneinä. Jostain metsän reunasta alkaa kuulua hiljainen viulun ääni, johon yhtyy muutkin viulut ja lopuksi koko orkesteri täydella teholla. Myös tummat soinnut löytyy kun teosta selaa eteenpäin, nopeat juoksutukset, kuin sieltä jostain alkaa kuulua Rossin Taunon kaksirivisen peluu, välillä Kyrönjoki tulvii ja Laihialta nousee nenään kytösavujen kitkerät tuoksut. Maakunta elää ja toimii. Mistä teos alkoi ,niin se myös päättyy luonnon rauhaisiin ääniin kun Luonnotar laulaa auringon laskussa yön hämyisen usvaverhon lauskeuduttua peltojen, saariston ylle. Juuri tuossa on jotain niin käsinkosketeltavaa kauneutta ja sielun ihanaa rauhaa. Tässä on Jalonen kumppaneineen onnistunut vangitsemaan kirjaansa ohi kiitävän hetken joka ei koskaan palaa historian lehdille. Näin me nykyihmiset elimme. Tulevaisuudessa tämä on arvokas teos maakuntahistoriamme tutkijoille.
- Pentti Suksi
Risto Jalonen & muita pohjalaisia elämän tulkkeja
Ykkösoffset Oy 2005 - 355 sivua
’’Pohjalaiset ovat leikisti monopolisoineet suomalaisen
surrealismin itselleen viime viime kesäisen Tuurissa
avatun kesänäyttelyn ja Risto Jalosen pohjalaisesta
taiteesta kirjoittaman kirjan myötä.’’
Näin Anne Rouhiaine kertoo Helsingin Sanomissa 22.9.2005
Tätä aiemminkin tämä pohjalaiskulttuurin merkkiteos oli jo
kertaalleen tullut samaisessa lehdessä huomioiduksi,
eikä turhaan moinen; onhan sentään kyseessä koko entisen
Vaasan läänin taiteen tekijänimiä yhteen liittävä teos.
Kirjan koonneen, toimittaneen kuva- ja sanataiteilija Risto
Jalosen lisäksi teoksessa omalla panoksellaan ovat mukana.
Gösta Ågren, Soile Yli-Mäyry, Carl Wargh, Ritva Välitalo,
Katja Uitto, Jyrki Tuulari, Sisko Thors, Seppo J. Tanninen,
Veikko Takala, Suvi Taru-Roiko, Benjam Böntinen, Taina
Puskala, Kalervo Puskala, Jyrki Portin, Jusa Peltoniemi,
Jorma Ojaharju, Harri O. Niskanen, Esko Nikkari, Heikki
Mäki-Tuuri, Kalevi A. Mäkinen, Juha Mieto, Ossi Lehto,
Else Lassila, Mirja Kuivaniemi, Vesa Jokinen, Isto Jakola,
Fritz Jakobsson, Eero Hiironen, Panu Hemminki, Heikki
Hemminki, Unto Heinonen, Raimo Heinonen, Esa-Matias
Heinonen, Hannu Hautala, Elina Försti, Tyyne Esko, Marita
Erkkola-Järvinen, Jaana Erkkilä, Veli Ekroos, Arto Dahlbo,
Gunnar Bäckman, Jussi Asu ja Ralf Andtbacka.
Melkoisesta taiteilijaryppäästä on kyse ja melkoisesta
taidesekoituksesta, sillä kuten huomaamme siinä ovat
sekaisin taidemaalarit, graafikot, luontokuvaajat, taide-
kuvaajat, lehtikuvaajat, kansanajattelijat, runoilijat,
proosakirjoittajat ja on siinä yksi kuvanveistäjäkin, tämä
professori Hiironen Ähtäristä ja muutoinkin kirjan taide-
tulvaan mahtuu sulassa sovussa jos jonkinmoista ismiä.
1.6.05 Jarno Ranta tietää sanomalehti Ilkassa tämän:
’’Vaasalainen taiteilija Risto Jalonen, 47, on työstänyt poikki-
taiteellista hanketta avain-kirjaa tammikuusta 2002 lähtien.
Kirja sukeltaa pohjalaiseen kulttuuriin: ihmisyyteen, luontoon
ja elämään.’’
4.6.05 uutisoi Vasabladet näin:
’’Vasakobstnären Risto Jalonen har sammanställt boken
’’Avain’’ med målningar och dikter av 44 österbottniska
konstnärer, fotografer och fötfattare.
- Namnet ’’Avain’’ (nyckel) kommer sig av att jag ser boken
som en slags nyckel till den österbottniska naturen och det
österbottniska sinnet, säger Jalonen.’’
16.6.05 laajalevikkivikki numerossa Kauhava-lehti kertoo:
Risto Jaloselta monitaiteellinen eepos.
Teoksen julkistamisjuhlassa kauhavalaissyntyinen
näytelmäkirjailija Heikki Hemminki luonnehtii kuva-
ja sanataiteilija Risto Jalosen yli kolmivuotisen työn
hedelmää Avain-teosta pohjalaisen geeniperimän
synnyttämäksi monitaiteelliseksi eepokseksi, Pohjanmaan
uudeksi Kalevalaksi, jonka Pohjanmaan ’’Lönnroth’’
Risto Jalonen on synnyttänyt.
Avaimet Avain –kirjaan sisällys julkaisussa Pohjanmaan
liiton kulttuuripäällikkö Heimo Salomaa esittää asian näin.
’’ Tammikuusta 2002 lähtien Risto Jalonen on työstänyt
poikkitaiteellista hanketta, ’’Avain’’ –kirjaa, jossa on
osallisena 44 taiteilijaa vanhan vaasan läänin alueelta.
Taiteilijat edustavat pohjalaista osaamista parhaimmillaan
ja koostuvat eri kulttuurin osa-alueiden taitajista.’’
Samaisessa julkaisussa taidekriitikko Raimo Hautanen
on tätä mieltä:
’’Kulttuurin moniottelija Risto Jalonen esittelee Avain
-julkaisussaan huomattavan määrän pohjalaisia taiteilijoita.
Kuva- ja sanataiteen eri osa-alueet tulevat Avaimessa hienosti
esitellyksi. Risto Jalosen hanke on ihailtava suurtyö pohjalaisen
itsetunnon kohottamiseksi.’’
Tämä teos avaa Pohjanmaan ; saaristosta lakeuksien laidoille.
Askeleita pitkin Pohjanmaata
Risto Jalonen, tuo uupumaton ja ehtymätön taiteen monitoimimies on tehnyt sen, jota on pitkään kaivattu. Kuva ja runoteos Pohjamaasta ja sen taitelijoista yli 300 sivua. Kun lukee tätä Jalosen puurtamaa kirjaa, niin huomaa että se on tehty huolella ja rakkaudella meidän omasta maakunnastamme. Eilistä unohtamatta, mutta sen pohjalta pitäytyen vahvasti tässä päivässä. Tästä näkökulmasta ei ole aikaisemmin tarkasteltukaan meitä pohjalaisia. Puhutaan ja aivan oikeutetusti Hämeestä ja sen maakuntataiteilijoista. Mutta kun puhutaan pohjalaisista, niin eipä tiedetä muuta kuin Härmä, kirves ja perkeles! Valitettavasti. Mehukkaastihan Heikki Hemminki on käsitellyt meidän perinteistä kuvaamme ja vielä meidän omalla kielellä Pohjanmaan murteella joka perustuu vanhaan ruotsinkieleen, hämeen ja karjalan murteeseen. Onneksi Jalonen ei ole unohtanut perinnekuviakaan, ei se muuten pohjalaisuutta olisikaan.
Tämä teos puuteinensakin osoittaa, että kyllä täälläkin, näillä lakeuksilla ja merenrannoilla on tiedetty mitä "taires" on ja se on ollut jopa luvallista ja hyväksyttyä. Kyllä sitä on tehtykin. Me ollaan taiteen alueella aivan turhan vaatimattomia.
Meitä pohjalaisia on vain kahta sorttia on puukkoopohjalaiset ja fiulipohjalaiset ja siitä väliltä ei mitään. Risto Jalosen kirja osoittaa sen, vaikka me yritetään näyttää muille, että me ollaan parempia kun muut ja ollaan rehevää ja komijaa sekä että elämä on täällä hurijaa. Mutta sisällä, rosoisen pintamme alla on tavattoman suuri herkkyys ja käsinkosketeltava kauneuden kaipuu. Jalonen on kirjassaan löytänyt sen oikean pohjalaisen perussielun, maiseman kauneuden ja tunteitten herkkyyden. Kaunis on Häme mutta Pohjanmaa on pikkuisen kauniimpi. Se löytyy runoissa, kirjoituksissa, valokuvissa ja tauluissa joita kirja on täynnään tulvien kuin keväinen Kyrönjoki. Lakeus ja lakeuden ihmiset tulevat Jalosen kirjassa juuri sellaisina esiin kuin he ovat. Kirja todistaa sen, että meillä on tänään yllättävän monta taiteentekijää. Me voimme olla pohjalaisista taiteentekijöistä ylpeitä. Kirjaan on koottu yli 40 taiteilijan tekemiä töitä: runoja, taidevalokuvia ja maalauksia. Ja tosiaankin: kyllä meillä osataan kun oikein halutaan.
Kirja on avain pohjalaiseen sielunmaisemaan, sen taiteilijoihin ja luonnon mahtavaan kauneuteen ja herkkyyteen. Kirjaa on tehty kolmen vuoden ajan ja sen kyllä huomaa, että Jalonen on työhönsä paneutunut ja pohjalainen luonto on ollut hänelle katkeamaton kaikupohja. Teos on hyvin sinfoonisesti koottu, alkaen kesäisestä rauhasta merenrannalla,lumivalkoiset pilvet vaeltelevat lakeuden yllä kun peipuuset visertää taivaan pyörryttävässä korkeudessa. Pohjalainen maisema ja sen ihmiset maiseman keskellä ovat pohjalaisessa tilassa, kiireettöminä levossa ja työnsä tehneinä. Jostain metsän reunasta alkaa kuulua hiljainen viulun ääni, johon yhtyy muutkin viulut ja lopuksi koko orkesteri täydella teholla. Myös tummat soinnut löytyy kun teosta selaa eteenpäin, nopeat juoksutukset, kuin sieltä jostain alkaa kuulua Rossin Taunon kaksirivisen peluu, välillä Kyrönjoki tulvii ja Laihialta nousee nenään kytösavujen kitkerät tuoksut. Maakunta elää ja toimii. Mistä teos alkoi ,niin se myös päättyy luonnon rauhaisiin ääniin kun Luonnotar laulaa auringon laskussa yön hämyisen usvaverhon lauskeuduttua peltojen, saariston ylle. Juuri tuossa on jotain niin käsinkosketeltavaa kauneutta ja sielun ihanaa rauhaa. Tässä on Jalonen kumppaneineen onnistunut vangitsemaan kirjaansa ohi kiitävän hetken joka ei koskaan palaa historian lehdille. Näin me nykyihmiset elimme. Tulevaisuudessa tämä on arvokas teos maakuntahistoriamme tutkijoille.
- Pentti Suksi
Vastaukset 2
Vanhimmat
HuhHuh. Kiittiriitti. Valitettavasti savolaisia ja eteläpohojalaasia erottaa se, että kun kummatkin kehuu ittiään niin eteläpohojalaaset on tosissaan. Valitettavasti.
Avain kirja on hieno. Sellaisten ainakin jotka eivät luultavasti ole kirjaa edes nähneet on turha kommentoida mitään.