Ei sitä miestä voi kuvata:
hänellä ei ole kasvoja,
hän käyttää naamioita.
Naamiot ovat aina erilaisia
tai jakautuneita januskasvoja.
Hänellä ei ole pysyvää persoonaa,
hän on harvoin yksi:
tämä hahmoton alati tuleva,
ei oleva,
arvaamaton.
Sattumanvaraisesti uhri ja pyöveli.
Haluaisin hänet takaisin...
hitaana luonnonvoimana,
tuulenpuuskana ja hengästyneenä,
kätkeytyneenä puiston ikivihreisiin kasveihin:
kuuseen ja murattiin.
hänellä ei ole kasvoja,
hän käyttää naamioita.
Naamiot ovat aina erilaisia
tai jakautuneita januskasvoja.
Hänellä ei ole pysyvää persoonaa,
hän on harvoin yksi:
tämä hahmoton alati tuleva,
ei oleva,
arvaamaton.
Sattumanvaraisesti uhri ja pyöveli.
Haluaisin hänet takaisin...
hitaana luonnonvoimana,
tuulenpuuskana ja hengästyneenä,
kätkeytyneenä puiston ikivihreisiin kasveihin:
kuuseen ja murattiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
haluaisit hänet takasisin, kun ei olw kerran merkitystä,,,minusta runosi on hieman ristitiriitainen
kiertelevää, aina matkalla olevaa -
"tarvittaessa" kiireistä ja aina koditonta.
Sellainen mies ei tarvinne eheää elämänpiiriä edes naisen sylin muodossa. Kun se on niin niin ahdistavaa ja sitovaa.
Sori, sanani eivät enää tanssi täällä.
Kuin ne olisi syöty pois.
Ehkä antaisit kuitenkin sanasi tanssia...
Olisi se kuitenkin ihan jännää...jooko? :))
Elämäsi jännitys on täällä, valitettavasti!
Nimimerkillä ei ole merkitystä täällä.
En halua mitään takaisin ilman merkitystä.
Tämä on vain runo. Sanat ovat muratteja.
Tämä oli niin erilainen; antoi paljon mielikuvia; pystyin hyvin näkemään rivien välistä.
Hyvää yötä