Tiettekö miltä tuntuu kun ihmiset yrittää luoda kontaktia, mutta itse ei osaa/pysty vastaamaan siihen mitenkään, leikin vain kun en muka huomaisi, että minua katsellaan. Joka päivä mä päätän, että tänään mä vaikka katon kaikkia silmiin, jotka näyttävät edes vähän kiinnostuneilta. Mutta kun sitten joku alkaa toljottamaan, mä vain automaattisesti käännän katseeni pois ja yritän olla välittämästä. Ajatuksissani silti koko ajan ''kato nyt sitä, idiootti, sun täytyy..''. IKINÄ EN SILTIKÄÄN ONNISTU. MIKSI!
Se saisi oloni paljon paremmaksi, jos uskaltaisin katsoa jotakin silmiin. Ei siinä edes tarvitsisi pojalle mennä juttelemaan, eikä hänenkään minulle, mutta se toisen katse piristäisi ihan mukavasti päivää. Se taas vituttaa kun ei pysty katsomaan ketään. Onhan se imartelevaa, että ihmisiä näyttää olevan paljonkin, jotka olisivat kiinnostuneita..mutta jos en edes asialle osaa tehdä mitään, niin sehän olisi sama kun ei kukaan olisikaan kiinnostunut.
Tänäänkin tapahtui tosi vituttava tilanne. Bussipysäkillä eräs poika vain katsoi ja katsoi, mutta minä en tietenkään tehnyt mitään. Ja vielä kun astuin bussiin, hänen katseensa meni mukanani kun kävelin käytävää pitkin. Varmaan hän ajatteli silloin ''joko toi likka ei tosiaankaan huomannut mua tai sitten se oli varattu ja yritti näyttää kun ei huomaisikaan.. tai ehkäpä se oli niin täynnä itteään, että en vaan kelvannut, saatanan vosu''
Argh.. :(
Se saisi oloni paljon paremmaksi, jos uskaltaisin katsoa jotakin silmiin. Ei siinä edes tarvitsisi pojalle mennä juttelemaan, eikä hänenkään minulle, mutta se toisen katse piristäisi ihan mukavasti päivää. Se taas vituttaa kun ei pysty katsomaan ketään. Onhan se imartelevaa, että ihmisiä näyttää olevan paljonkin, jotka olisivat kiinnostuneita..mutta jos en edes asialle osaa tehdä mitään, niin sehän olisi sama kun ei kukaan olisikaan kiinnostunut.
Tänäänkin tapahtui tosi vituttava tilanne. Bussipysäkillä eräs poika vain katsoi ja katsoi, mutta minä en tietenkään tehnyt mitään. Ja vielä kun astuin bussiin, hänen katseensa meni mukanani kun kävelin käytävää pitkin. Varmaan hän ajatteli silloin ''joko toi likka ei tosiaankaan huomannut mua tai sitten se oli varattu ja yritti näyttää kun ei huomaisikaan.. tai ehkäpä se oli niin täynnä itteään, että en vaan kelvannut, saatanan vosu''
Argh.. :(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olipa kiva lukea, kun päässä pyörii tällä hetkellä just sama asia.
Tänään olin juuri avaamassa pyörääni kaupan edustalla, kun näin vilaukselta, että ihastushan se siihen tuli omaa pyöräänsä laittamaan.
(en tunne häntä) Mutta mitäpä tein minä? Käännyin ja lähdin kävelemään pois katsomatta sen enempää. :|
Kotimatkalla vatutti kyllä hirmusesti.. Olisi TAAS ollut niin hyvä tilaisuus luoda katsekontaktia! Mutta ei..
Eihän sen katsekontaktin tekeminen aina mitään tarkoita. Eli syvään silmiin ja sukellukseen.