Nyt tällä hetkellä tunnen itseni niin turkasen yksinäiseksi, joten eipä muuta kuin kyselemään neuvoja teiltä 45 - 60 miehet.
Omasta erostani on nyt kymmenen vuotta ja alkaisin kaivata hyvää seuraa, mutta mistä sitä löytyy?
Läheisestä ravintolasta ei löydy kuin niin kutsuttu "lihatiski" jolle en halua "myytäväksi".
Siellä tuntuu olevan parien vaihtoviikko jatkuvasti menossa.
Lavoilla käyn harvakseltaan kun sielläkin tuntuu olevan vallalla vain tanssinharrastajien tanhuillat. Ei siellä kukaan halua tanssin lomassa jutella, on vain tärkeää meneekö askeleet juuri määrätyllä tavalla, aina ei tunnu edes musiikilla olevan väliä kunhan kaikki askeleet tulee tehtyä.
Lenkkipolulla kuljen yksin, vastaan tulee miehiä, mutta epäilen että kotona odottaa oma jäähdyttelijä.
Kuntosalilla ei ketään tapaa siellä kuntoillaan ihan oikeasti ja hiki puserossa.
Mitä vaihtoehtoja minulle jää, kertokaa hyviä vinkkejä.
Tässä muutama ajatus mitä mieheltä kaipaisin.
Olisi ihanaa jos mies pyytäisi treffeille ihan oikeasti ja veisi vaikka elokuviin ja sitten lasilliselle mutta se taitaa olla utopiaa... Haluaisin seuraa sinne lenkkipolulle.
Plussaksi myös lasketaan jos mies malttaisi mielensä ja jättäisi minun pöksyihini pyrkimisen siihen asti, että olemme kunnolla tutustuneet ja antaa sitten tunteen viedä pikkuhiljaa.
Omasta erostani on nyt kymmenen vuotta ja alkaisin kaivata hyvää seuraa, mutta mistä sitä löytyy?
Läheisestä ravintolasta ei löydy kuin niin kutsuttu "lihatiski" jolle en halua "myytäväksi".
Siellä tuntuu olevan parien vaihtoviikko jatkuvasti menossa.
Lavoilla käyn harvakseltaan kun sielläkin tuntuu olevan vallalla vain tanssinharrastajien tanhuillat. Ei siellä kukaan halua tanssin lomassa jutella, on vain tärkeää meneekö askeleet juuri määrätyllä tavalla, aina ei tunnu edes musiikilla olevan väliä kunhan kaikki askeleet tulee tehtyä.
Lenkkipolulla kuljen yksin, vastaan tulee miehiä, mutta epäilen että kotona odottaa oma jäähdyttelijä.
Kuntosalilla ei ketään tapaa siellä kuntoillaan ihan oikeasti ja hiki puserossa.
Mitä vaihtoehtoja minulle jää, kertokaa hyviä vinkkejä.
Tässä muutama ajatus mitä mieheltä kaipaisin.
Olisi ihanaa jos mies pyytäisi treffeille ihan oikeasti ja veisi vaikka elokuviin ja sitten lasilliselle mutta se taitaa olla utopiaa... Haluaisin seuraa sinne lenkkipolulle.
Plussaksi myös lasketaan jos mies malttaisi mielensä ja jättäisi minun pöksyihini pyrkimisen siihen asti, että olemme kunnolla tutustuneet ja antaa sitten tunteen viedä pikkuhiljaa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
(Mä oon periaatteessa väärällä kanavalla, mutta tuskin se ketään haittaa.)
Niin. Yllättävää, että oot kymmenen vuotta elellyt yksin, lenkkeillyt, tanssinut, kuntoillut ja harrastanut muutenkin järkeviä päätymättä silti kenenkään käsipuoleen. Tulitkohan kertoneeksi ihan kaiken?
Elokuvailta ja drinkki on täysin kohtuullinen perustavoite - jos mies ei tuota pysty järjestämään niin hän ei ole arvoisesi muutenkaan. Tämäkin kannattaa muistaa. Muuten... onko täysin poissa laskuista että itse pyytäisit jotakuta vapaaksi ja "normaaliksi" tietämääsi miestä kavaljeeriksi vaikka elokuvaa katsomaan? Sanot suoraan että harmittaa tehdä asioita yksin kun kaikilla muilla on seuraa. Tuntuuko uskaliaalta?
Kiitos viestistäsi, mukava saada asiallista palautetta etenkin kun en varmaankaan ole yksin tämän ongelman kanssa.
Siinä olet oikeassa, etten kertonut ihan kaikkea, eli minulla oli lyhyt suhde joka alkoi melko pian eroni jälkeen. Surullinen ja aika kasvattava kokemus, jossa saattaa olla osa syy tähän yksinäiseen olooni.
Miehiä olisi tulossa ovenpielet notkuen, (vitsi) mutta naimisissa olevia ja sitten niitä "yhden" perässä vonkaavia.
Minä en halua naimisiin, enkä yritä ketään kahlita haluaisin vain jakaa osan arjestani toisen kanssa.
Jospa minä jonain päivänä uskallan olla uskalias ja teen aloitteen, varrotkkaa pojat...
Muuten ihan hyviä toiveita, mutta tuo viimeinen ei kyllä miehiä innosta. Eihän se kulu ja palautuu varmasti entiselleen, kuin veneen jälki.
Äläs sano...
juuri siihen ryhmään, jota en kaipaile.
Kaikkea hyvää kuitenkin sinulle ja niille kavereille joita tapailet.
Missä päin Suomea lenkkeilet, niin (me miehet) voimme antaa helpotusta tukalaan tilanteeseesi.
vaikutti heti epäilyttävältä!!???
Olenko liian epäilevä?
marketista,semmoinen jolla on vain yhden
henkilön ostokset kärryssä
Ettei siellä ostoskärryssä ole sikspäkkiä, tupakkaa, pornolehtiä eikä muuta moraalisesti arveluttavaa.
ideasta en ole tuota ennen hoksannut, huomenna sitten kaupassa nähdään!
24:n Treffit-palstaa. Mutta lue myös rivien välit.
Ole tarkkana.
Älä valitse väärää miestä.:))
kun menet Suomi24 chattiin,
sieltä löytyy
jos sallit niin hiukan epäilen sitä kanavaa keinona löytää seuraa arkeen.
Nyt kun tätä epäilin niin tietysti jonain päivänä ilmoittaudun onnellisiin jotka löysivät parinsa verkosta, odotellaan..
Eilen ehtoolla tuos neuvoon yhtämiestä akanotos, mutta kun puuttuu itteltänikin niin miten se sokia sokiaa taluttaa. Oliskohan se mitään jos teköö puusta siitähän sais mieleesensä ja silipasoo tervaa päälle niin sitähän voi säilyttää vaikka ulukona räystähän alla, ja olis sellaanen sopivaks hilijaanen. Työntelis kottikärryys lenkkipolulla sitä ja sitten puolijuoksua pururaralla. Eikö kuulostaaski joltaan?
puusta tulisi, kaipaan juuri mielipiteitä ja omia ajatuksia, juttelukaveria.
Ainut hyvä puoli tuossa oli, että oma kunto kohenisi kun sitä kaveria siellä radalla kuljettoopi (ei tainnut mennä oikein)
Hilijaanenhan se olis on myönnettävä, mutta ei sunkahan sitä ny kaikkia hyvää tarvittekaan yhyrellä kertaa saada. Kyllä sä oppisit varmahan tämän Pohojanmaan murtehen, niin lähellä jo "kuljettoopi" on oikiaa. Vähä ku muuteloo kirjaamia erijärjestyksehen niin heti tuloo oikein. Mähän joutaasin tästä tulla kosimahan, jos ny likka oot. En oo rikas, mutten köyhäkään. En komia, mutten rumakaan. En lihava, mutten laihakaan. En lyhyt, mutta aika pitkä. En paha, oon aika hyvä ihimiseksi. Mitäs sanoosit?
taitaa tämä tästä alkaa sujumaan.
Minä puhuisin savoa ja sinä pohjalaisittain niin hyvähän siitä tulisi.
Luojan kiitos edes tuosta pitkästä, minullekin kun on tuota pituutta siunaantunut.
Mitä hyvyyten tulee niin en kehumaan rupia, mutta minäkin olen rauhoittunut hurjasta nuoruudesta ja olen tullut siihen tulokseen, että antaa kaikkien kukkien kukkia, (kaikkiahan minun ei tarvitse kastella)
ettet etsi täältä netin kautta,hän tulee vastaan kaupankassalla tai muuten arkiasiollasi liikkuessa,huomaat kun joku katsoo sinua eri "tavalla".silloin pitää uskaltaa vastata katseeseen...
alankohan vaikuttaa liian epätoivoiselta ja sitten sen hymyn jälkeen pitäisi ilmeisesti jommankumman yrittää tehdä aloitetta.
toisten ukoille.
Kaikki miehet eivät käytä sormusta ja vieraitten naisten hymyt voivat aiheuttaa turhia riitoja avioliitossa.
Eiköhän se oikea tule vastaan jos on tullakseen väkisin etsimällä tuskin löydät.
Tosin kotoa kukaan ei tule sinua hakemaan.
että eikö ystäväpiirissäsi ole vapaita miehiä sinulle? Itse tutustun jatkuvalla syötöllä vapaisiin miehiin, (sekä naisiin), ei ole tuottanut mitään ongelmia. Nämä yleensä tuttavien tuttavien kautta tai ollaan vain törmätty jossain ihan missä vaan ja alettu juttelemaan. Useita pyyntöjä olen saanut syömään ja treffeille, ihan mielenkiintoisilta miehiltä, en vain ole suostunut, sillä olen yhden miehen nainen, eli varattu. Myönnän että syömään olen lähtenyt,kun olemme paremmin tutustuneet (useammin tavanneet) ja ihan kivasti on mennyt ja kivaa on ollut, mutta treffeiltä kieltäydyn edelleen. :)
Huoltoaseman kahvioissakin tulee usein joku juttelemaan, vaikka en itse olisi kiinnittänyt mitään huomiota ympäristööni, muutaman ystävän sieltä vakikahviostanikin olen saanut, jossa käyn samalla kun käyn tankkaamassa autoni.
joillekin ehkä on helpompaa tutustua uusiin ihmisiin kuin muilla, olisiko se siinä?
Neuvoksi, että jos nyt seuraavaksi tulee joku mukavan oloinen mies sinulle juttelemaan, niin juttele takaisin iloisesti hymyillen, mikäli se nyt ei siis ehdottele mitään ihmejuttuja heti alkuunsa. :)
Tsemppiä sulle. :)
sinun kirjoittamanasi niin helpolle, ilmeisesti olen aika pidättyvä ja minun vaikea antaa vain mennä ja etenkin on vaikea antaa miehelle tilaisuus.
Jollain tasolla vieläkin uskon rakkauteen ensisilmäyksellä ja on vaikea uskoa, että rakkaus kasvaisi pikkuhiljaa sitten kun olen oppinut toisen tuntemaan.
Eli jos ensi kohtaamisella en tunne mitään sähköä ilmassa niin taidan antaa liian helposti periksi.
Sitten minua harmittaa että ekaksi miehet haluaa tavata jommankumman kotona, eikö todellakaan voi ensiksi käydä normaaleilla treffeillä.
Tällä taidan tarkoittaa sitä vanhan ajan kosiskelua.
Myös minä osaan yllätää ja tehdä kaikkea kivaa spontaanisti. Mutta taidan vieläkin odottaa aloitetta mieheltä. Minkäs teen kun olen vanhoihin kaavoihin kasvanut (50)
Kuubassa,siellä on hyvän näkösiä miehiä(ja naisia)
ei mitään gigoloja......(käynyt tietää)
keväällä kun tulee viiskymppiä täyteen.
Ajattelin pitää pippalot ystäville, mutta voisihan ne rahat tuhlata tuohonkin.
Kiitos matkavinkistä