Perheen ja

kotihommat oli retuperällä. Tiskasin silloin kun kerkesin,pyykkäsin silloin kun kerkesin,imuroin silloin kun kerkesin. Hyvin meni. Olin ilta-opiskelija, neljä iltaa viikossa,päivät olin töissä.
Hyvin se sujui, sain ammatin,jossa nyt viihdyn.
Anna muun perheen hoitaa oma osuutensa, et sä mikään orja siellä ole.

asenteitasi koulusi ajaksi. Kaikkea ei tarvitse keretä tehdä, vaan sen mitä ehtii. Mieti mitkä kotityöt ovat ehdottoman tärkeitä ja jätä muut tekemättä ja tee ne joskus välillä esim. siivouksessakin voi joskus fuskata ja käytä aikasi lukemiseen. Ei se maailma kaadu vaikka joka viikonloppu ei ole lattioita pesty, vaikka vain imuroit.

Yritä saada myös muu perhe osallistumaan kodinhoitoon. Tämä ei aina auta, kuten ei omalla kohdallanikaan, mutta aina kannattaa yrittää. Älä kuitenkaan ota murheita, jos et saa muita mukaan.

Kyllä se siitä varsinkin kun sinulla on mielenkiintoinen ala, jossa saa tehdä myös käytännöntöitä. Älä luovuta liian helposti

Sitä varten ne ovat, että auttavat kun on vaikeaa. Itse olen mummu ja auttelen tytärtä joka on yksinhuoltaja, jotta pystyy käymään työssä liikealalla. Siivoilen ja tiskaan sekä haen lasta vuoropäiväkodista, ettei tarvitse olla siellä öitä.

Pyydä reilusti apua ystäviltäsi ja läheisiltäsi. Sen auttajan ei aina tarvitse ole edes lähisukulainen.

itselläni sama "ongelma" mutta se ei kestä ikuisuutta. Vaan on opiskelun aikainen ongelma. kun saat paperit käteen homma on bueno! jos nyt jätät kesken niin se ahistaa sitten myöhemmin. Delegoi asioita eteenpäin ja anna muidenkin tehdä hommansa.
Niin minä jaksan kun en ota herppiä kaikesa tekemättä olevista asioista vaan siivoilen vkonloppuisin navettavuorojen välillä, viikolla duuni ja opiskelu, mutta ei sivousta jne...tsemppiä!

Mitä ihmettä roikut opiskeluissa, jos rahkeesi eivät kerran riitä??? Jätä paikkasi niile, jotka selviytyvät siitä.