Pitääkö sato esim ohra korjata pellolta, että saa tuet. Muistaisin ainakin että aiemmin oli korjattava, miten on nyt.
Onko sato
korjattava.
162103
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuki tulee veronmaksajan laihasta lompakosta, kunhan kylvää ja ilmoittaa eri lomakkeilla viranomaisille.
Täälläkin päin on suorastaan "haisevia" (mätänevät) peltoja mm. rypsi,rapsi, joita ei ole puitu. Mutta jos vielä jaksaa puida ja myydä, niin tuotteesta saatu hinta on toki plussaa tuottajalle.
Kaikilla se ei näy olevan enään vaivan arvoista.
Korjattava on.
Missä kyseinen pelto sijaitsee? Mieluummin tarkka osoite tai GPS-koordinaatit.
Kun siis ilmoitat nuo, niin käymme katsomassa mistä on kyse.
Pellon tarkka osoite tai GPS-koordinaatit, niin käymme katsomassa, mistä on kysymys.
vastausta, sillä silloin hän jäisi kiinni perättömistä puheista.
En viitsi täällä koko kansan nähtäville paikkaa kertoa, mutta voin paikan kertoa sähköpostin välityksellä, jos kysyjä on viranomainen.
[email protected]
Mitä virallisia tahoja tässä muka tarvitaan? Onhan se julkinen asia, jos kerran korjaamaton pelto näkyy ohikulkijan silmiin. Tiedonvälitystäkään asiasta ei voi arvostella, ei lakiin tai muuhun sen kaltaiseen seikkaan vedoten.
Saammeko siis tiedon pellon sijainnista?
Kenen vastuulle tarkastus kuuluu, ja mihin voi ilmoittaa.Kylvää joka kevät, mutta ei korjaa satoa.
LFA- ja ympäristötuessa on edelleen sadonkorjuuvelvoite, ellei lohkosta ole tehty satovahinkoilmoitusta ja tarkastuksessa lohko todettu korjuukelvottomaksi. Samassa tarkastuksessa arvioidaan onko lohkon viljelytoimet suoritettu tavanomaisen hyvän viljelytavan mukaisesti.
PS. Luomuviljelypuolelle on esitetty korjuuvelvoitteen poistamista, mikä on mielestäni kaikkien viljelijöiden edun vastaista.
Ainoastaan ensimmäisen vuoden nurmi voidaan jättää niittämättä ja tietysti nuo viherlannoitukset. Meillä tosin niitetään nyt ensimmäisen vuoden nurmea elikoille ruuaksi ja aika moni sen korjaa, ainakin eläintila.
tilatukea (noin 191eur/ha- modulaatio), niin sillä ei ole sadonkorjuuvelvoitetta. Jos haettu muita tukia niin silloin on.
Kannattaa olla tarkkana sillä jonkun sopimuksen päättymispäivä voi olla hieman omituinen ja "sopimus" on ollut voimassa viimeisenä kylvöpäivänä vaikka ko tukea ei olekaan maksettu.
Sanoisin että ainakin tänä vuonna kannattaa korjata ellei ole ihan varma.
monikin pelkällä tilatuella esim. ohraa?
käydä keväällä kylvämässä 140 kg/ha ohransiementä 4m:n suorakylvökoneella ja jättää se puimatta kuin perustaa kesanto ja käydä murskaamassa se vuosittain.
Mietihän vähän. Jos lohko ei ole LFA ja ymp kelpoinen (ei ole muutamaan vuoteen saanut haettua em. järjestelmiin) silloin siitä saa vain tilatuen. Jos lohko on ostettu halvalla tai saatu vuokralle hintaan "kunhan viljelet sitä" Niin taloudellinen tulos on ehdottomasti parempi kylväen kun kesannoiden. Sillä kylvössä ei paljon aikaa kulu oma siemen ei yhdelle lohkolle paljon maksa, sitä jää yleensä yli joka tapauksessa parin pikkulohkon verran. Polttoaineen kulutus on kesannon murskaamisessa suurempi ym ym ajot ympäri kyliä ym...
Itsellä on 4 em kaltaista lohkoa. Jos niille saa ensi keväänä LFA:n niin sitten alamme niitä kesannoimaan. Ympäristötukeen emme enää ensikeväänä liity koska uuden järjestelmän haitat ovat normaalivuonna hyötyjä suuremmat. Kannattaa ottaa rehuviljaa ja nurmea suurempina satoina kuin rajoittaa satoja ja ottaa ymp tuki riesakseen. Tämä tarkoittaa sitä että luovun kaikista ymp tuellisista vuokrapelloista ja kylvän ja lannoitan vasta 01.06. alkaen. Vanha sopimushan päättyy 31.05 !!!!!
Opetelkaa nyt hyvät ihmiset ajattelemaan mikä on taloudellisesti järkevää nylyisellä kustannusrakenteella!!!!!
Ja mitä se muille kuuluu mitä joku tekee????? Jos tukiehtoja on rikottu niin se selviää joskus kohdalle sattuvissa valvonnoissa. Ei se muille kuulu!
Ja sitten. On joskus kannattavampaa rikkoa esim ymp tuen yhtä kohtaa ja nostaa tuki. Kun tulee valvonta siitä maksetaan sitten aikanaan sanktioprosentti. Lopullinen tuki sitten tulee olemaan ymp - (sanktioprosentti korot), joka voi olla taloudellista lopputulosta ajatellen kannattavampi vaihtoehto kuin noudattaa järjestelmää orjallisesti.
Tässä menetelmässä on syytä tuntea järjestelmä, tiedostaa riskit, olla tarkkana ja tarkastajan voi vaikka kutsua itse ensimmäisenä vuonna. Seuraavana ne sitten tuleekin jo kutsumatta.
P.S. sitten ei kannata valittaa että ne käy jatkuvasti, se kuuluu asiaan.
- siis tässä ilmaisia neuvoja kolleegoille ja niillekin tiedoksi joille asia ei mitenkään kuulu!!!
Niin, tiedätkö tuota tietoista ympin tiettyjen ehtojen rikkomista paljonkin käytettävän?
Varmaan viittasit tarkennettuun lannoitukseen /lannoitusmaksimeihin?
Paljonkohan olisi ympin sanktio-%, jos jokaisella kasvulohkolla kylmän viileästi lannoittaa reilusti rajoista piittaamatta, mutta mutta muut ympin ehdot täyttää? Menisikö muista tuista ( tilatuki?) sanktioita?
Mielestäni tuolla menetelmällä sahaat omaa oksaasi ja saatat muutkin viljelijät outoon valoon. Maanviljely on pitkäjänteistä puuhaa, jonka tietänet vallan hyvin.
Mitä enemmän sopimuksia rikotaan sitä enemmän juoksee tarkastajia ja niitten määrää lisätään ja se on loppujen lopuksi pois kaikkien rahoista. Eihän hehtaarin murskaamisessa kulu kuin vajaa tunti ja jos vaikka heinällä pitää niin ei tarvii joka vuosi kylvääkään ja sitäpaitsi voi tarjota heinäsadon sitä tarvitseville, vaikka hevosmiehille, niillä on maksukykyä.
tekee 60 euroa. Jos myyt hevosmiehille se pitää paalata ja kääriä. Ensin niitto, paalaus käärintä ja kun kiertelet ympäri kylää Niin päivä menee. Siinä ajassa tulee sr urakoinnissa 4000-5000 eur/ päivä laskutettavaa...... Kannattaahan sitä päivä kuluttaa ajelemalla ympäriinsä....
Enkä nyt tarkoita että kaikilta lohkoilta pitäisi jättää sato korjaamatta, sehän on hölmöjen touhua.... Eikä sellaisia lohkoja edes montaa suomesta löydy, joiden kohdalla niin voi tehdä.
Ja en todellakaan kannata mitään jatkuvaa tukiehtojen rikkomista. Joskus vaan on yksittäisiä tilanteita jolloin kannattaa ottaa sanktioita. En ole itse koskaan noin tehnyt. Pari vuotta sitten oli vaan pari tapausta joissa noin menettelivät. Hyöty 25000 euroa, sanktiot 2500 euroa. Jos tuesta olisi voineet irtisanoutua olisivat sen tehneet. Järjestelmä on mätä ja aiheutti siksi em tilanteen. Jos systeemissä on vika ei sen takia kannata itseään hirteen vetää eikä tilaa ajaa likviditeettikriisiin, joka edellisissä tapauksissa olisi ollut edessä, ellei sitten asiaa olisi korjattu vaihtoehtoisesti isolla aukolla perämettissä. Neuvokin tuli kuulemma "korkealta taholta"
Ja sitäpaitsi.. Eu:han on toistuvasti valittanut kun suomesta löytyy liian vähän rikkeitä....