Onko maatalous yritystoimintaa mielestänne?
Onko siis samat lainalaisuudet voimassa kuin muussakin yritystoiminnassa?
Voiko maatousyrittäjä (jos se siis sellainen on) tehdä myös konkurssin ja menettää omaisuutensa?
Voiko maatalousyrittäjällä olla huonompia aikoja (mm. lama ja yleinen "rauhattomuus rahoitusmarkkinoilla") ja parempia aikoja?
Kuten muilla yrittäjillä?
Miten maatalousyritykset selvisivät hyvin voimakkaasta lamasta -90 luvun alussa?
Menikö niitä nurin kuten muita yrityksiä, jopa pankkeja?
Jos meni, niin tulivatko laman syövereistä kömpivät maatalousyrittäjät sosiaaliluukulle hakemaan rahaa elämiseen?
Paljonko heitä oli leipäjonoissa?
Miten ahtaalle yritystoiminnassaan (muun yhteiskunnan rämpiessä veitsenterällä) maatalousyritykset joutuivat?
Kun sitten lama taittui (ja ulkomaista velkaa ei tarvinnut Viinasen käydä enää anomassa) miten paljon maatalousyrittäjien arvonlisä vaikutti siihen?
Olisiko ollut mahdollista rakentaa Suomen kansantalous, esim. viennin avulla tämän yritystoiminnan varaan?
Voisiko tai olisiko voinut olla, että maatalous olisi voinut vastata esim. Nokian merkitystä?
Jos ei niin miksi ei?
Onko siis samat lainalaisuudet voimassa kuin muussakin yritystoiminnassa?
Voiko maatousyrittäjä (jos se siis sellainen on) tehdä myös konkurssin ja menettää omaisuutensa?
Voiko maatalousyrittäjällä olla huonompia aikoja (mm. lama ja yleinen "rauhattomuus rahoitusmarkkinoilla") ja parempia aikoja?
Kuten muilla yrittäjillä?
Miten maatalousyritykset selvisivät hyvin voimakkaasta lamasta -90 luvun alussa?
Menikö niitä nurin kuten muita yrityksiä, jopa pankkeja?
Jos meni, niin tulivatko laman syövereistä kömpivät maatalousyrittäjät sosiaaliluukulle hakemaan rahaa elämiseen?
Paljonko heitä oli leipäjonoissa?
Miten ahtaalle yritystoiminnassaan (muun yhteiskunnan rämpiessä veitsenterällä) maatalousyritykset joutuivat?
Kun sitten lama taittui (ja ulkomaista velkaa ei tarvinnut Viinasen käydä enää anomassa) miten paljon maatalousyrittäjien arvonlisä vaikutti siihen?
Olisiko ollut mahdollista rakentaa Suomen kansantalous, esim. viennin avulla tämän yritystoiminnan varaan?
Voisiko tai olisiko voinut olla, että maatalous olisi voinut vastata esim. Nokian merkitystä?
Jos ei niin miksi ei?
Vastaukset 37
Vanhimmat
¤Onko maatalous yritystoimintaa mielestänne? Kyllä on.
¤Onko siis samat lainalaisuudet voimassa kuin muussakin yritystoiminnassa? Ei ole.
¤Voiko maatousyrittäjä (jos se siis sellainen on) tehdä myös konkurssin ja menettää omaisuutensa? Kyllä voi.
¤Voiko maatalousyrittäjällä olla huonompia aikoja (mm. lama ja yleinen "rauhattomuus rahoitusmarkkinoilla") ja parempia aikoja?
Kuten muilla yrittäjillä? Kyllä voi.
¤Miten maatalousyritykset selvisivät hyvin voimakkaasta lamasta -90 luvun alussa? Vaihtelevasti.
¤Menikö niitä nurin kuten muita yrityksiä, jopa pankkeja? Kyllä meni.
¤Jos meni, niin tulivatko laman syövereistä kömpivät maatalousyrittäjät sosiaaliluukulle hakemaan rahaa elämiseen? Eipä monikaan, vaan realisoivat omaisuuttan ja siirtyivät useimmiten palkansaajiksi.
¤Paljonko heitä oli leipäjonoissa? Eipä montaakaan.
¤Miten ahtaalle yritystoiminnassaan (muun yhteiskunnan rämpiessä veitsenterällä) maatalousyritykset joutuivat? Todella ahtaalle ja varsinkin jo -87 ja -88 katovuosina meilläkin otettiin lainaa elämiseen.
¤Kun sitten lama taittui (ja ulkomaista velkaa ei tarvinnut Viinasen käydä enää anomassa) miten paljon maatalousyrittäjien arvonlisä vaikutti siihen? Todella paljon, varsinkin kauppataseen vaje pieneni ruuan tuotannon ansiosta.
¤Olisiko ollut mahdollista rakentaa Suomen kansantalous, esim. viennin avulla tämän yritystoiminnan varaan? Ruuan tuotanto ei ole tyypillinen vientiala, merkittäviä maatalousvientiin ulkomaan kauppansa perustavia maita ei montaa, mutta toisaalta merkittäviä vientimaita ilman omaa maatalotta ei ole yhtäkään.
¤Voisiko tai olisiko voinut olla, että maatalous olisi voinut vastata esim. Nokian merkitystä?
Jos ei niin miksi ei? Olisiko esimerkiksi Sonera umts-kauppoineen voinut tehdä saman? Mielestäni valtion velan suuruinen summa rahaa paloi Saksan taivaan ylle tuolloin!
Ehkäpä olisi hyvä tarkistaa UMTS kauppojen suhde maatalouteen syötettävään rahaan?
Se mikä ero siinä vielä on, niin toinen on pelannut (Sonera) omia rahojaan yrityksenä, mutta kun toinen pelaa aina muiden panoksilla?!!!
Sitten mennäänkin lainauksiin sinun jutuistasi ja toki vastauksiin myös.
"Onko maatalous yritystoimintaa mielestänne? Kyllä on"
Onko sinulla oikeasti ymmärrystä millaisia riskejä ja vastuita kantaa oikea yrittäjä?
Onko ne sinusta samanlaiset?
Onko siis samat lainalaisuudet voimassa kuin muussakin yritystoiminnassa?
"Ei ole."
Eli kumoat itsekin edellisen väittämäsi?
"Voiko maatousyrittäjä (jos se siis sellainen on) tehdä myös konkurssin ja menettää omaisuutensa?
"Kyllä voi".
No toki odotin tähän joitakin perusteluita.
Kerrohan miten?
Kun itse maalla elävänä en ole vielä törmännyt ko. ilmiöön.
"Voiko maatalousyrittäjällä olla huonompia aikoja (mm. lama ja yleinen "rauhattomuus rahoitusmarkkinoilla") ja parempia aikoja?
Kuten muilla yrittäjillä?
"Kyllä voi. "
Kerrotko meille hölmöille miten se näkyi? Kun en ainakaan minä huomannut.
Miten maatalousyritykset selvisivät hyvin voimakkaasta lamasta -90 luvun alussa?
"Vaihtelevasti"
Siis mitähän tarkoitat?
Miten ahtaalle yritystoiminnassaan (muun yhteiskunnan rämpiessä veitsenterällä) maatalousyritykset joutuivat?
"Todella ahtaalle ja varsinkin jo -87 ja -88 katovuosina meilläkin otettiin lainaa elämiseen".
Siis mitkä ihmeen katovuodet?
Luuletko sinä Suomalaisen veronmaksajan niin tyhmäksi että se uskoo katovuosien jotenkin vaikuttavan maataloutta harrastavien kukkaroon?
Kysyin lamavuosista koko Suomalaisen kansantalouden kannalta ja sinä vastasit omasta pikku maailmastasi.
Ikäänkuin ei muuta mietittävää olisikaan kuin maatalouden harjoittaminen ja sen hyvinvointi.
"Eipä monikaan, vaan realisoivat omaisuuttan ja siirtyivät useimmiten palkansaajiksi. "
Siis onko sinulla oikein lukuja miten moni näin teki?
Paljonko heitä oli leipäjonoissa?
"Eipä montaakaan"
Luultavasti ei yhtäkään.
Mistähän moinen voisi johtua?
Ei kai mitenkään kansalaisten ja yritysten erilaisesta kohtelusta?
Kun sitten lama taittui (ja ulkomaista velkaa ei tarvinnut Viinasen käydä enää anomassa) miten paljon maatalousyrittäjien arvonlisä vaikutti siihen?
"Todella paljon, varsinkin kauppataseen vaje pieneni ruuan tuotannon ansiosta."
Et taida kyllä itsekään uskoa väittämääsi?
Mihin mika oli lamavuosina hävinnyt mainitsemasi arvonlisä?
Mistä sen lisäys siis syntyi, laman taituttua, joka olisi voinut vaikuttaa kansantalouteen?
Olisiko ollut mahdollista rakentaa Suomen kansantalous, esim. viennin avulla tämän yritystoiminnan varaan?
"Ruuan tuotanto ei ole tyypillinen vientiala, merkittäviä maatalousvientiin ulkomaan kauppansa perustavia maita ei montaa, mutta toisaalta merkittäviä vientimaita ilman omaa maatalotta ei ole yhtäkään."
Eli?
En oikein usko kyllä vieläkään, että Suomen hyvinvoivalla kansanosalla olisi tämän perusteella oikeus maksattaa "kirkollisverot" meillä oikeita töitä tekevillä!
Tai toki annat kai selventävän vastauksen minulle ja samalla koko karusellia pyörittävälle varonmaksajalle?
Voisiko tai olisiko voinut olla, että maatalous olisi voinut vastata esim. Nokian merkitystä?
Jos ei niin miksi ei?
"Olisiko esimerkiksi Sonera umts-kauppoineen voinut tehdä saman? Mielestäni valtion velan suuruinen summa rahaa paloi Saksan taivaan ylle tuolloin!"
Ja tämäkö oli vastauksesi?
No jos tuolla tasolla asioita mielessään pui, niin on toki selvää, ettei niistä paljoakaan selvää saa.
Voisiko siis joku maatalouden ns, yritystoimintaa harjoittava antaa yhtään älyllisempiä vastauksia?
***"Voiko maatousyrittäjä (jos se siis sellainen on) tehdä myös konkurssin ja menettää omaisuutensa?
"Kyllä voi".
No toki odotin tähän joitakin perusteluita.
Kerrohan miten?"**
etkö tiedä mikä on konkurssi ja miten siihen joutuu?
Toiseksi et sinä kysynyt mitään perusteluita.
Ja vuosittain tilastoidaan maatilojen konkursseja, mutta vielä useammin menee tilaa myyntiin velkojen vuoksi.
**samanlaiset lainalaisuudet**
esim. metallifirmalle ei koeteta ohjata hallinnollisinkeinoin hintaa ja eikä varmasti kilpailuvirasto tule tutkimaan ulkomaankauppaa sen tähden että epäilee sen olevan tarkoitus nostaa hintoja kotimaassa, vai oletko kuullut sellaista tapahtuvan?
**"Eipä monikaan, vaan realisoivat omaisuuttan ja siirtyivät useimmiten palkansaajiksi. "
Siis onko sinulla oikein lukuja miten moni näin teki?
Paljonko heitä oli leipäjonoissa?
"Eipä montaakaan"
Luultavasti ei yhtäkään.**
onko sinulla lukuja oman väittämäsi taakse, eipä taida olla.
Mutta tilojen lukumäärän vähentyminen kyllä löytyy tilastoista.
***Luuletko sinä Suomalaisen veronmaksajan niin tyhmäksi että se uskoo katovuosien jotenkin vaikuttavan maataloutta harrastavien kukkaroon?***
kyllä, jos on asioista edes hieman perillä.
otetaanpa karkea esimerkki:
on maitotila jolle käykin niin että se ei saa sitä normaalia nurmisatoa mikä kuluu vuoden aikana ruokinnassa, vaan saakin siitä puolet.
Tämä aiheuttaa sen että tuon tilan täytyy poistaa tuotannosta puolet eläimistä koska apetta ei ole riittävästi, josta seuraa että tulos myös putoaa.
Nyt sinä sitten otat aiheeksi saahan ne niitä katokorvauksia,
No tässä esimerkin tapauksessa tuskin saa yhtään mitään koska tila sai kuitenkin hieman satoa niin omavastuu jne. tekevät tilanteen sellaiseksi että katkorvauksia ei lain mukaan tarvitse maksaa.
Voit itse hyvin lukea kyseisen lain.
Oletko niin tyhmä että uskot noiden ns. katokorvausten tekvän tuoton samalle tasolle mitä ne olisivat ilman katoa?
***"Todella paljon, varsinkin kauppataseen vaje pieneni ruuan tuotannon ansiosta."
Et taida kyllä itsekään uskoa väittämääsi?***
tänäpäivänä ruokaa tuodaan 2,6 mijardineuron edestä ja se vastaa noin 15% kulutusta, jos kaikki tuotaisiin niin silloin puhutaan jo noin 17 miljardin potista. eli ruuan tuotannon poistuminen lisäisi viivat suoraan vetäen kauppavajetta noin 14 mijardin verran.
Kysymys: Onko ruokaturvallisuudella merkitystä?
Sitten mennäänkin lainauksiin sinun jutuistasi ja toki vastauksiin myös.
"Onko maatalous yritystoimintaa mielestänne? Kyllä on"
Onko sinulla oikeasti ymmärrystä millaisia riskejä ja vastuita kantaa oikea yrittäjä?
Onko ne sinusta samanlaiset? Samanlaisiin eli henkilöyrityksiin vertaamalla maatalousyrittäjien riskit jopa moninkertaiset, esimerkiksi tiedän nuorehkon maidontuottajapariskunnan, josta mies menehtyi sydänlihastulehdukseen, kaikki myytiin ja leskelle jäi isot velat. Tiedätkö paljonko saa 500 000 euron navetasta pakkohuutokaupassa?
Onko siis samat lainalaisuudet voimassa kuin muussakin yritystoiminnassa?
"Ei ole."
Eli kumoat itsekin edellisen väittämäsi? Muuta yritystoimintaa ei ole niin tiukasti säännelty ja kiintiöity kuin maataloutta.
"Voiko maatousyrittäjä (jos se siis sellainen on) tehdä myös konkurssin ja menettää omaisuutensa?
"Kyllä voi".
No toki odotin tähän joitakin perusteluita.
Kerrohan miten?
Kun itse maalla elävänä en ole vielä törmännyt ko. ilmiöön. Luetko lehtiä?
"Voiko maatalousyrittäjällä olla huonompia aikoja (mm. lama ja yleinen "rauhattomuus rahoitusmarkkinoilla") ja parempia aikoja?
Kuten muilla yrittäjillä?
"Kyllä voi. "
Kerrotko meille hölmöille miten se näkyi? Kun en ainakaan minä huomannut. Huonot ja hyvät ajat vaihtelevat hieman yrityksen suuntautumisen ja riskien hallinnan mukaan. Oletko huomannut edes sitä että metsiä on avohakattu melko rajusti viimeiset 20 vuotta?
Miten maatalousyritykset selvisivät hyvin voimakkaasta lamasta -90 luvun alussa?
"Vaihtelevasti"
Siis mitähän tarkoitat? Jotkut osasivat kiristää vyötä ajoissa, toiset taas eivät.
Miten ahtaalle yritystoiminnassaan (muun yhteiskunnan rämpiessä veitsenterällä) maatalousyritykset joutuivat?
"Todella ahtaalle ja varsinkin jo -87 ja -88 katovuosina meilläkin otettiin lainaa elämiseen".
Siis mitkä ihmeen katovuodet? Nuo vuodet muistetaan kylminä ja sateisina vuosina ainakin tässä minun alueellani, heiniä tuli huonosti ja viljasato tuhoutui melkein kokonaan, tuolloin tukia oli lähinnä pinta-alalisä, jonka rajan alle emme ihan mahtuneet ja katokorvauksia emme saaneet 30 prossan omavastuun takia. Tuolloin maatalouden myyntituloista muodostui 95 prossaa liikevaihdosta, ymmärrät varmaan, että maitotilalla myyntitulot ehtyvät, jos lehmät lypsävät huonosti.
Luuletko sinä Suomalaisen veronmaksajan niin tyhmäksi että se uskoo katovuosien jotenkin vaikuttavan maataloutta harrastavien kukkaroon?
Kysyin lamavuosista koko Suomalaisen kansantalouden kannalta ja sinä vastasit omasta pikku maailmastasi. Ikäänkuin ei muuta mietittävää olisikaan kuin maatalouden harjoittaminen ja sen hyvinvointi.Ymmärsin kyllä kysymyksen yrityskohtaiseksi, mutta tuskin maatalouden kato kansantaloudelle ainakaan hyväksi ollut, eikä maailmani ole varmaan paljon suurempi kuin sinunkaan.
"Eipä monikaan, vaan realisoivat omaisuuttan ja siirtyivät useimmiten palkansaajiksi. "
Siis onko sinulla oikein lukuja miten moni näin teki? Ainakin kaveripiiristäni puolentusinaa ja minun maailmanihan on pieni, suuresta maailmasta en tiedä.
Paljonko heitä oli leipäjonoissa?
"Eipä montaakaan"
Luultavasti ei yhtäkään.
Mistähän moinen voisi johtua?
Ei kai mitenkään kansalaisten ja yritysten erilaisesta kohtelusta? Onko sinulla "luultavasti" lukuja oletuksellesi.
Kun sitten lama taittui (ja ulkomaista velkaa ei tarvinnut Viinasen käydä enää anomassa) miten paljon maatalousyrittäjien arvonlisä vaikutti siihen?
"Todella paljon, varsinkin kauppataseen vaje pieneni ruuan tuotannon ansiosta."
Et taida kyllä itsekään uskoa väittämääsi?
Mihin mika oli lamavuosina hävinnyt mainitsemasi arvonlisä?
Mistä sen lisäys siis syntyi, laman taituttua, joka olisi voinut vaikuttaa kansantalouteen? Puhuin mielestäni kauppataseesta, eikö sinun mielestä kauppataseen vaje ollut lamavuosina huolestuttavan suuri?
Olisiko ollut mahdollista rakentaa Suomen kansantalous, esim. viennin avulla tämän yritystoiminnan varaan?
"Ruuan tuotanto ei ole tyypillinen vientiala, merkittäviä maatalousvientiin ulkomaan kauppansa perustavia maita ei montaa, mutta toisaalta merkittäviä vientimaita ilman omaa maatalotta ei ole yhtäkään."
Eli? Eikö niukka omavaraisuus ole turvallisempi, kuin voimakkaan vientitoiminnan varaan rakentuva maatalouspolitiikka?
En oikein usko kyllä vieläkään, että Suomen hyvinvoivalla kansanosalla olisi tämän perusteella oikeus maksattaa "kirkollisverot" meillä oikeita töitä tekevillä!
Tai toki annat kai selventävän vastauksen minulle ja samalla koko karusellia pyörittävälle varonmaksajalle? No tämä ei ole uskonasia ja minulle maanviljelykin on oikeaa työtä, olen kyllä ollut palkansaajanakin liki 10 vuotta.
Voisiko tai olisiko voinut olla, että maatalous olisi voinut vastata esim. Nokian merkitystä?
Jos ei niin miksi ei? Olisiko sen pitänyt vastata?
"Olisiko esimerkiksi Sonera umts-kauppoineen voinut tehdä saman? Mielestäni valtion velan suuruinen summa rahaa paloi Saksan taivaan ylle tuolloin!"
Ja tämäkö oli vastauksesi? Tuolla tarkoitin lähinnä sitä, että kun ilmiselvästi asetit maatalouden ja muun yritystoiminnan tukemisen vastakkain, niin en todellakaan usko siihen että tulloin maataloustuen suuntaaminen esim umtsiin olisi tuonut enemmän hyvinvointia suomeen.
No jos tuolla tasolla asioita mielessään pui, niin on toki selvää, ettei niistä paljoakaan selvää saa.
Voisiko siis joku maatalouden ns, yritystoimintaa harjoittava antaa yhtään älyllisempiä vastauksia?
Onko maatalous yritystoimintaa mielestänne?
on yritystoimintaa
Onko siis samat lainalaisuudet voimassa kuin muussakin yritystoiminnassa? kyllä
Voiko maatousyrittäjä (jos se siis sellainen on)
Mitä tarkoittaa? trolli sinulta kenties.
tehdä myös konkurssin ja menettää omaisuutensa? Kyllä voi ja niistä voit lukea lisää huutokaupoista yms. menee kaikki myös heiltä.
Voiko maatalousyrittäjällä olla huonompia aikoja (mm. lama ja yleinen "rauhattomuus rahoitusmarkkinoilla") ja parempia aikoja? Silloin kiristetään vyötä ja tehdään enemmän töitä, eletään niukasti
Kuten muilla yrittäjillä? takuuvarmasti
Miten maatalousyritykset selvisivät hyvin voimakkaasta lamasta -90 luvun alussa? Eri aloilla hieman erilaiset ns. lama-ajat. Työttömäksi ei maatilalta voi koskaan jäädä, kuten varmasti tiedät, jos niin käy niin se on sitten tilan pakkohuutokauppa.
Menikö niitä nurin kuten muita yrityksiä, jopa pankkeja?
Et ole lukenut koskaan mitään lehtiä ja seurannut ympäröivää maailmaa. Tiedän useita tapauksia. Kuten kaikki konkurssti pääosin surullisia tapauksia kun kaikki menee.
Jos meni, niin tulivatko laman syövereistä kömpivät maatalousyrittäjät sosiaaliluukulle hakemaan rahaa elämiseen? viljelijällä ei ole asiaa sossunluukulle, hän ei edes tiedä mikä se on, vyötä vain kiristetään selkärankaan.
Paljonko heitä oli leipäjonoissa?
Miten viljelijä voisi olla leipäjonossa? Sen verran perunamaata että aina jotain ruokaa kota löytyy. Jos ei ostamaan pysty niin oma kasvimaa pelastaa nälältä.
Miten ahtaalle yritystoiminnassaan (muun yhteiskunnan rämpiessä veitsenterällä) maatalousyritykset joutuivat? oletko lukenut lehtiä, yhtä ahtaalla kuten muutkin.
Kun sitten lama taittui (ja ulkomaista velkaa ei tarvinnut Viinasen käydä enää anomassa) miten paljon maatalousyrittäjien arvonlisä vaikutti siihen?
En ymmärrä mitä haet kysymyksellä?
Olisiko ollut mahdollista rakentaa Suomen kansantalous, esim. viennin avulla tämän yritystoiminnan varaan?
Elintarvikkeita viedään ulkomaillekin, juustot arvossaan.
Voisiko tai olisiko voinut olla, että maatalous olisi voinut vastata esim. Nokian merkitystä?
Jos ei niin miksi ei? Ilman ruokaa kun ei montaa päivää kukaan töitä tee, edes sinä.
Ilmeisesti maalaiselämän raikkaat tuoksut tähän aikaan vuodesta ovat sinulle liikaa, muuta paratiisiin kaupunkiin. Toivon kyllä että mannerheimilla et koskaan kävele minua vastaan, ikävää kun maailmankatsomus on noin rajoittunut. Minulle ihmiset ovat yhtä arvokkaita asuvat he sitten kaupungissa tai landella.
Suomea on hallinnut jo lähes 25 vuotta tietynlainen maanomistaja klikki. Klikin valta kasvoi huomattavasti 1980 luvun puolivälin jälkeen , ja nousi kukoistukseensa 1990 ja 2000 luvun vaihteessa.
Tähän vaikutusvaltaiseen joukkoon kuuluu poliitikkoja , pankkiireja , valtion ja kuntien virkamiehiä , teollisuusjohtajia ja yms. vaikuttajia.
Tämä hallitseva klikki neuvotteli suomelle ala-arvoisen EU liityntäsopimuksen , mikä takasi ainoastaan maanomistajan tulokehityksen , ajaen suomen talouden tulevaisuuden tuhoon.
Kyseinen joukko tuhosi suomalaisomisteisen telakka ja muun raskaan konepajateollisuuden.
Sama joukko myi ale hintaan yhteistä valtion ja kuntien omaisuutta kavereilleen ja sukulaisilleen , tästä esimerkkeinä Amerin tj. Salermon salakaupat valtion kanssa Alkon saarista , kuten myös entisen Helsingin kaupunginjohtajan ja TVO:n välinen alekauppa Tammisaaren saaristossa . Kyseiset henkilöt saivat mittavan lahjoituksen yhteiskunnalta , joka on pois leskien ja orpojen , vanhusten , opiskelijoiden , työttömien , yms vähävaraisten ruokapöydästä . Nämä vain pieninä jäävuoren huippuina tästä valtion omaisuuden hävityksestä.
Samainen mafia romutti yhteiskunnallisen tasa-arvon siemenen suomessa , kasvattaen tuloeroja.Tämä saastainen klikki hamuaa ainoastaan lisää tukea ja varastettua etua itselleen yhä lisää , veronmaksajien kustannuksella tietetysti.
Kun mikään ei maataloustuissa riitä , keksi KTM uuden tuen , bioenergian . Se pakottaa suomalaiset kuluttajat maksamaan uutta "maataloustukea" maanomistajille pari miljardia euroa lisää vuodessa.
Onneksi tämän palstan lukijat osaavat toimia oikein tulevissa vaaleissa.
sitten mitä äänestää.
Osaatko kertoa mikä puolueista on bioenergiaa vastaan?
Nim. opecin talutusnuorassa oleva
"Onko maatalous yritystoimintaa mielestänne?
Onko siis samat lainalaisuudet voimassa kuin muussakin yritystoiminnassa?
Voiko maatousyrittäjä (jos se siis sellainen on) tehdä myös konkurssin ja menettää omaisuutensa?"
Eiköhän toi nyt jonkin muotoista yritystoimintaa ole.
Aina silloin tällöin on pakkohuutokauppa ilmoituksia missä myydään maita ja mantuja hmmm ja koneita. Pankki verotta ym. hakee saataviaan. No sen jälkeen kun ei paljoa voi enään tehdä maatalousyrittäjän hommia kun vouti vei koneet, maat ja talon.......
ei mene helpolla konkurssiin kun yhteiskunta takaa "yrittäjän" tuloksen.
http://www.stat.fi/til/konk/2006/08/konk_2006_08_2006-09-28_tie_001.html
vaan estää tuloksen syntymistä rajoitteiden asettamisella.
Ajatteles kuinka paljon tuots ja tulos nousisi jos voisi käyttää samoja keinoja mitä käytettän kilpailija maissa.
Varmasti myös rehukustannukset laskisisivat jos rehun ei tarvitsisi olla salmonella vapaata, samon tulos nousisi jos noista taudeista muutenkaan tarvitsisi välittää.
Suomessa on liian kauan ollut liian hyvin jotta noita seikkoja arvostettaisi.
Monta tilaa myydään ennen konkurssia jotta velat saataisiin maksetuksi.
1. Pankki myy yleensä tilan palasina ennen konkurssia.
2. Koska tilan omistaja on yksityinen henkilö eikä esim oy ja myytävä omaisuus on kiinnitettynä velan vakuudeksi, pakkohuutokaupatut tilat eivät välttämättä edes näy konkurssitilastoissa.
Maatalous on ammatinharjoittamista, jossa on toki yhtäläisyyksiä yrittäjyyteen, mutta myös huomattavia eroavuuksia.
Maatilat ovat henkilöyrityksiä, eli lähinnä toiminimi olisi samanlainen yritysmuoto. Verokirjanpito tehdään yksinkertaisena ja alv hoidetaan vuosimenettelynä.
Mm eläke-edut voimakkaasti veronmaksajien tukemat.
Lomat kustantaa veronmaksajat
Ei oikeilla yrittäjillä ole lomaa ellei pistä lappua luukulle.
Eläkemaksuprosentti sama kuin "oikeilla" yrittäjillä, mutta maatalouseläkeläisiä on enemmän kuin myel-vakuutettuja kovan rakennemuutoksen takia, mistä johtuen valtio maksaa osan maksuista. Eläkemaksu olisi lähes puolet tuloista, jos kaikki maksut perittäisiin aktiiviviljelijöiltä.
Mikä muu ala sitoo yrittäjää 7 päivää viikossa, siten että "lappua luukulle" ei voi panna ilman sijaista?
Mikään maanviljelys ei sido 7 pv/vko ei edes 7 kk/VUOSI ellei kotieläintiloja lasketa.
Voiko mielestäsi ammatinharjoittaja -lääkäri ottaa noin vaan lomittajan tai pyytää sellaisen jostakin verovaroin kustannettavasta lomitustoimistosta.
Ei voi mikään elinkeinonharjoittaja jolla on luvanvarainen elinkeino .
Ei voi turvallisuusala tehdä niin...
Oikeastaan ei voi muu kuin tarpeeksi ison yrityksen johtaja jolla on tehtäviä hoitamaan varajohtaja.
Maanviljelijällehän on meidän maksamat lomittajat ja eikun kanarialle...
"Mikään maanviljelys ei sido 7 pv/vko ei edes 7 kk/VUOSI ellei kotieläintiloja lasketa."
lomitus onkin vain juuri noilla kotieläintiloilla. Muut voivat hakea sijaisapua jota saa maksua vastaan.
Kansantaloudellisesti ajateeln tuo lomitus on kannatavampaa kuin se että mitä sen puuttuminen aiheuttaisi.
"Maanviljelijällehän on meidän maksamat lomittajat"
viljelijät osallistuvat maksuihin siinä kuin sinäkin ja todennäköisesti jopa enemmän.
Eihän niitä lomittajia olekaan muilla kuin juuri näillä kotieläintiloilla.
Sinä se antaisit kenkää näille lomittajille. Taas tuli monta uutta työtöntä.
jotka sitä lomittajaa saavat. Voisit ottaa ensin asioista selvää ennenkuin auot päätäsi täällä.
On se merkillistä kun ei tiedä asioista mitään ja sentään täytyy näytellä niin viisasta.
Olin neljä päivää lomilla, mistä voisin hakea lomakorvaukset ja lomaltapaluurahan?
Sinun pitäisi se tietää ja kertoa minullekkin rassukalle!
Tossa yksi tapaus.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000047&posting=22000000020394790
Vanha sananlasku sanoo, että yksi hullu kysyy enempi mihin 10 viisasta ehtii vastaamaan ...
Kyllä maatalous on yritystoimintaa.
Ei ole samat lainalaisuudet kuin muussa yritystoiminnassa, koska maatalous on vahvasti valtiovallan säätelemää yritystoimintaa.
Kyllä maatalousyrittäjä tekee konkurssin ihan yhtä nopeasti ja helposti kuin muutkin yrittäjät, näitä konkursseja myös tapahtuu koko ajan.
Kyllä maatalousyrittäjällä on myös huonompia aikoja, tosin nämä osuuskunnat pyrkivät pitämään hinnat aika tasaisena, eli amerikkalaista hintojen vaihtelua ei Suomessa ole.
Mutta tämähän ei koske kaikkia aloja, esim. perunanviljelyssä hinnat vaihtelevat jopakesän aika hyvin rajusti.
"kuten muilla yrittäjillä", voisitko täsmentää miten esim. lakimiesten palkkiot heittelehti lama-aikana ...
Toiset selvisivät 90 lamasta hyvin, toiset kohtalaisesti ja jotkut on lopettaneet.
Nurin menneitä maatalousyrittäjiä on todennäköisesti niillä samoilla luukuilla kuin on muitakin nurin menneitä yrittäjiä, en oikein ymmärrä koko kommentin tarkoitusta.
Vaikea vastata tuohon Viinasen kommenttiin, onko sinulla jotakin faktatietoa asiasta ...
Kommentoisin vain, että pankkisektori sai kättelyssä kertatukea 40 miljardia euroa, sen lisäksi yksi kokonainen pankkiryhmä pilkottiin muiden katteiden peitoksi ...
Yksi puhelinyhtiö sai yksin tasetukea kertarytinällä 12 miljardia euroa, jonka jälkeen se fuusioitiin Ruotsalaisille ...
Wärtsilä sai useita kertoja valtion takauksia jotka jäivät valtion maksettavaksi, sitten se myytiin Norjalaislle.
Ei olisi mahdollista rakentaa Suomen vientiä maatalouden varaan, koska Suomi sijaitsee liian pohjoisessa. Tosin koskaan Suomessa ei kukaan ole tosissaan kuvitellut, että se olisi mahdollista ...
Maatalous ei vastaa Nokian merkitystä tänä päivänä, tulevaisuudessa asia voi olla toisin.
Nokian omistajista 90 %:tia on ulkomaisia, amerikkalisia melkein 80 %:tia.
Yhtiöllä on jo toinen pääkonttori New Yorkissa, tuotanto siirtyy koko ajan enempi Kiinaan, Intiaan ja Brasiliaan.
Tuotekehitys-yksikkö on siirtynyt Intiaan ja siellä on jo suurin tuotekehitysvolyymi.
Olisi vain luonnollista että yhtiö siirtyy sinne missä on tuotanto, tuotekehitys, omistajat tai markkinat. Nokiahan on jo myynyt esim. Oulun alueella omistamiaan kiinteistöjä vuosikausia.
Yhtiön tilanne on erittäin hyvä, joten se myy omaisuuttaan pikkuhiljaa kun hinta on sopiva.
Ainoa ero on siinä, että joidenkin tuotteiden osalta hintataso on vakautettu ja vastaavasti se toimii luonnon armoilla.
Konkurssien vähäisyys johtuu siitä, että pankinjohtajat pistävät tilat myyntiin mieluummin kuin ilmoittavat niistä ulosottomiehelle. Näin he saavat huomattavasti paremmin omansa pois pesästä.
Konkurssitilanteessa tilat pilkotaan, eli metsät myydään palstoina kaupunkilaisille metsästysoikeuksien kera, pellot lisämaaksi lukuunottamatta tilan ympärillä olevia lohkoja jotka myydään tilakeskuksen kanssa hevosia harrastaville paluumuuttajille, mökki erikseen jne.
Kuulle taliaivo; Kyllä Suomi hyvinvointi on peräisin maalta. Suomi on elänyt metsästä.
******Miten maatalousyritykset selvisivät hyvin voimakkaasta lamasta -90 luvun alussa?
Menikö niitä nurin kuten muita yrityksiä, jopa pankkeja?*********
Kyllä meni nurin, ei kaikki selvinnetkään, tilojen lukumäärä alkoi vähetä jo laman tultua ennen EU;ta. (jos en aivan väärin muista v.-90 tiloja oli 150 000, nyt alle 70 000)
Kun vakuuksien arvot romahtivat tiloja meni nurin paikoin useitakin kerralla, kun tilat olivat taanneet toisiaan, yhden kaatuminen kaatoi toisetkin.
Suurin osa tiloista kuitenkin pitää velkaantumisen kohtuullisena, eivätkä takaa toisia tiloja, joten ne selvisivät.
Jotkut isommat tilat ottivat ulkomaista lainaa. Valtio lupasi ettei devalvoida ja korot olivat halvempia. Niinhän siinä sitten taas kävi, ettei valtioon voi luottaa ja markan arvo alennettiin.
Konkurssiin menivät (ihan niinkuin monet muutkin ulkomailta lainanneet).
Tässsä kunnassa laman aikoihin meni seitsämästä suurinmasta tilasta viisi nurin. Vain kaksi niistä meni konkursin kautta. Seuraavan laman aikana menee samassa suhteessa velkaantuneita tiloja nurin. Taas tulee uusi jako
siis mikseivät nämä palkoillaan elävät ja niistä narisevat tee päätöstä ostaa tiloja. Aina välillä saa tosi halvalla ja sitten pääsisi hankkimaan niitä mersulaumoja pellon laitaan. Ajatelkaa miten niistä tuntuisi kivalta kun kaikki naapurit kadehtisivat huimia tukia ja katokorvauksia. Sitten voisi hankkia uudet koneet ulkomailta (ettei vain tuettaisi kotimaista kannattamatonta teollisuutta).
Kaikkein parasta olisi tietysti niille kun kävisivät kaupassakin vaikka uudella puimurilla, niin kaikki varmasti näkevät.
Juhannuksena sitten voisi järjestää grillijuhlat, joissa grillataan vain euroja grillissä polttaen.
Siitä vain, eihän kukaan estä testaamasta miten systeemi toimii käytännössä.
¨Pistä hiukan luetteloa missä niitä halpoja tiloja on myytävänä!!!
Tai ilman jaetaan.
Kait tappiollisesta roskasta ilmankin voi luopua eikö??
Voisin ostaakin mutta aika vähän löysin.Kuinka niitä haetan ja onko mtk-sivuilla vaina???
Katso maaseuduntulevaisuudesta.
http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&.pkg=11610210559930&.pkg=11610210657860&.pkg=11610210559900&list_id=11610210682000&itemcmd=move0&item_id=41.358213
http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&.pkg=11610210559930&.pkg=11610210657860&.pkg=11610210559900&list_id=11610210682000&itemcmd=move0&item_id=41.358213
http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&.pkg=11610211864150&.pkg=11610210559930&.pkg=11610210657860&.pkg=11610210559900&.pkg=11610211865220&item_id=41.450164&list_id=11610210682000&itemcmd=move2
http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/product/realties/common/public/search/item/item.jsp?portal=eo&.pkg=11610212402140&.pkg=11610210559930&.pkg=11610210657860&.pkg=11610210559900&.pkg=11610212402360&item_id=41.361064&list_id=11610210682000&itemcmd=move3
Nuo ovat tietysti aika kalliita, mutta kyllähän te ne tosi pian makselette, kun tuet ovat niin tolkuttomia.
Halpoja tiloja muuten löytyy jostain kainuusta ja muilta vähän syrjäisemmiltä seuduilta. Sehän vastaa ihan lottovoittoa kun ostaa halvan tilan ja sitten vain makailee ja nostaa tukia. Niinhän. Siitä vain ostamaan.
Ovat vielä jäljellä? Kaikki Misit, Fruikkarit sun muut tyhjän puhujat ostamaan oma tila niin pääsette nauttimaan ilmaisesta rahasta, joka napsahtaa tilille sopivasti sohvalla makaamalla. Hopi hopi, nopeat syövät hitaat!
Nostamme ansiosidonnaista ja asume vuokralla kerrostalossa ja kerrytämme tilanostopottia. Ei kai siinä kauaa mene vai??
Kirjoituksesta loistaa täysi tietämättömyys maatalouden harjoittamisesta. Yleensä kritiikin esittäminen vaatii jonkin asteista perhetymistä kritisoitavaan aiheeseen. Tässä kirjoituksessa loistaa täysi tietämättömyys yhdistyneenä umpivihamieliseen asenteeseen. Tähän kirjoitukseen vastaaminen on täysin turhaa, koska kirjoittaja ei ole aikonutkaan keskustella asiasta avoimin mielin vaan pitää itsepintaisesti vääriin mielikuviin ja tietämättömyyteen perustuvasta vihamielisestä asenteestaan kiinni.
Kirjoituksesta selviää, että kirjoittaja ei käsitä miten yhteiskunta vaikuttaa maatilatalouteen. Myöskään maatilan juridinen vastuu yrityksenä on kirjoittajalle täysin hämärän peitossa. Vaikka muutama kirjoittaja on vastannut varsin selkeästi maatilan mahdollisuuksiin yrityksena alkuperäinen kirjottaja ei joko ymmärrä tai halua ymmärtää vastausten sisältöä.
Meillä on perheessämme kaksi yritystä. Toinen on osakeyhtiömuotoinen muulla kuin maatalouteen liittyvällä toimialalla operoiva yritys ja toinen on lähinnä minun hoidossani oleva maatilatalouteen liittyvä yritys, jonka yritysmuoto on toiminimi.
90-luvun lamassa valuuttaluotot monet yritykset kaatoivat monet yritykset Ahon laitettua markka kellumaan. Maatiloilla oli vähemmän näitä valuuttaluottoja, joiden saldot pingahtivat moninkertaisiksi yhdessä yössä. Leipäjonoon ei moni maatilallinen luonnollisesti joudu, koska monella riittää taito ja halu viljellä, lisäksi monet osaavat hyödyntää luontoa tavalla, joka on puuttuu uusavuttomalta kaupunkilaiselta.
Maatalous on ollut merkitykseltään suurempi kuin Nokia ennen teollistumista ja varsin pitkään ennen sotia. Ilman maatloutta ei meitäkään olisi. Ruokaa on jokaisen syötävä niin edellisten sukupolvien kuin tämän päivän rahan perässä juoksijoidenkin.
-maatalous on yritystoimintaa
-siinä ei ole voimassa samat lainalaisuudet kuin muissa yritystoiminnassa, teollisuus määrää yksipuolisesti tuotteiden hinnan, ja EU hoitaa loput
-maatalousyrittäjiä Suomessa tekee konkursseja jatkuvasti
-maataloudella on hyviä ja huonoja aikoja. Maailmanmarkkinatilanne vaikuttaa paljon maatalousyrittäjän tulotasoon. Säätilat ympäri maapallon vaikuttavat suoraan maatalousyrittäjän toimeentuloon. Pörssikurssit eivät vaikuta välttämättä samaan tahtiin kuin muissa yrityksissä.
-90 luvun lama ei vaikuttanut maatalouteen suoraan, mutta EU:hin liittyminen on vaikuttanut sitäkin enemmän, ja tulotaso putoaa jatkuvasti.
-90-luvullakin meni nurin, mutta sitäkin enemmän on tiloja lopetettu EU:n takia
-maanviljelijät osaavat leipoa, toisin kuin muut...
-nyt muu kansa porskuttaa---ja maanviljelijä kiristää vyötä tai laajentaa itsensä hengiltä.
-Suomalaistenkin on pakko syödä, vaikka kuinka olisi kommari.
-onneksi on muitakin kännykkämerkkejä kuin rupunen Nokia.