Päivä meidän kesken

Mayo Nandi kirjoitti:

Päivä meidän kesken

Riina ei puhunut puhelimessa pitkään. Selvä juttu. Juhlat Minnan ja
Jannen mökillä siirtyivät sitten ainakin kolmen viikon päähän.
- No, mitä me nyt sitten tehdään tänään?
- Juodaan nää kaljat, ja syödään muutkin eväät.
- Hitsi, kun mä leivoin ton kakunkin.
- Syödään se kaljan kanssa.

Tunnelma ei ollut paras mahdollinen.

Tiesin, että Riina oli odottanut viikonloppua, mutta niin olin mäkin.
Töissä oli ollut tajuton puristus koko viikon, nyt olisi ollut kaksi
vuorokautta täyttä rentoilua. En olisi surrut edes sitä, että
siivouspäivä siirtyisi maanantaihin tai tiistaihin.

Päätin, että tänään ei siltikään siivota, sillä se olisi julmaa.

Osasi Riina joskus lukea ajatuksiani. Nyt ei.
- Mitä jos sitten vaikka siivottais.
- Voi vitun vitun vit-tu.
- No, mä siivoon sit.

En kestänyt maailman pahuutta ja mielettömyyttä. Heittäydyin sohvalle,
etenin siitä sohvatyynyjenkin alle.

Riina kolisteli imurin kaapista. Kärsivä sieluni vääntäytyi huutamaan.
- Hei! Mitä jos otettais ihan RAU-HAL-LI-SES-TI.
- Ota sä vaan.
- Eiku todella.

Vitutti yhä vaan. En halunnut pinnata siivouksesta, mutten halunnut
siivota juuri nyt. Joten en halunnut että Riinakaan. Odotin jo
kuulevani imurin ujellusta vitutukseni läpi, mutta Riina ei
laittanutkaan imuria heti päälle.
- Meen eka vessaan. Mut sit mä imuroin.
- No mee. Uudestaan? Et sä ollu aamulla?
- Olin, ei tullu...

Vaihdoin asentoa sohvalla, valmistauduin nukkumaan. En uskonut saavani
unta, mutta halusin vakavasti laiskotella. Riina huusi jotain oven
läpi. En kuullut.
- Sano uudestaan.
- Toisitsä kiltti lehden. Mun lehden siitä pöydältä.

Ongin pinosta ja vein. Ovi oli auki, joten tarjosin jakelupalvelua
perille kannettuna.
- Kiitti, moi, ulos.
- Hei kuule!
- No!?!
- Kakka ei tule, jos sä olet noin tyly.
- Tuli jo! Ja tulee kohta lisää. Onko kauheesti muuta asiaa?
- Ei, paitsi että mä tykkään susta.
Riina oli tähän asti yrittänyt esittää kiukkuista. Niin mäkin. Nyt me
lämpesimme toistemme pienestä hymystä. Laittauduin Riinan eteen
nöyrästi polvilleni. Halasin hartioiden takaa ja suudeltiin. Uusi
mutta lämmin kokemus, siis tässä huoneessa, tässä tilanteessa.
- Anteeks.
- Anteeks. Ja anteeks kun täällä haisee.
- Vapaa tahto mut tänne johdatteli. Sitä paitsi mä totuin jo.
- Mut nyt sä voisit mennä... Kohta multa tulee lisää.
- Anna tulla. Saanko mä vielä ehdottaa jotain.
- No, jos nopeesti.
- Otetaan tää päivä ihan meille. Anna kun MÄ siivoan. SÄ meet
kauppaan. Sitten puhelin irti. Sit mennään vaikka kylpyyn ja
syödään hyvin... ja ollaan ihan kahdestaan.
- Sopii.
- Ehkä kalja ja se kakku on vähän yksipuolista. Ja jos sä tosiaan
ostat vaikka jotain suolasta ja jotain herkkuja, vaikka niitä...
- Joo, mut... hei, eiihhh...

Kuului loiskahdus. Riina painoi kädet korvilleni hieman myöhässä.
- Voi ei! Mähän sanoin et sä menisit!
- Okei, rauhallista päivän jatkoa...

Lähdin vessasta, heitin farkut pois ja aloin tarkasti ja tunnollisesti
imuroida.

Kun siirsin johtoa pistorasiasta toiseen, Riina koputti taas oven
läpi. Menin katsomaan, ja siellä se istuskeli edelleen, tyytyväisen
näköisenä.
- No? Joko sä luin sen lehden puhki?
- Ei. Mut mä rakastan sua. Tuu uudelleen tohon. Se tuntui äskenkin
niin hyvältä.
- Voisit sä nousta, mun selkä tuli kipeeks imuroimisesta...
- Höh. En. Tuu nyt tohon.

Laskeuduin taas Riinan eteen. Riina oli hyvin, hyvin onnellisen
näköinen. Varmaan johtui siitä kun mä imuroin niin ahkerasti.
- Kuule, mitä mä olen tehnyt kun mä olen saanut tollaisen miehen?
- Ai - millaisen?
- Siis tommoisen, joka ei suutu mulle...
- Suutuinhan mä äskenkin...
- Mut siis kuitenkin. Ja sä ymmärrät et muakin harmitti, mä purin
sen siivousvimmaan.
- Kyl mä tiedän. Mut siinä me ollaan erilaisia...
- Ja sit sä haluut olla mun kanssa tän illan, etkä kutsua ketään
meille, niinku sen mökkijutun tilalle.
- Joo - en!
- Ja sit mulla on näköjään mies joka pystyy halaamaan mua silloinkin
kun mä istun tälleen tässä.

Katselimme toisiamme posket hehkuen, silmät kirkkaina. Riinalta tuli
pieni kyynelkin. Nuolaisin sen pois, ja Riina sulki silmänsä. Nostin
Riinan teepaitaa ylöspäin. Hyväilin kupeita, sitten hyväilin varovasti
ja hellästi Riinan somia rintoja uinumassa siellä paidan alla.
Riinalta tuli ujo ehdotus.
- Voidaaks me sit... olla silleen kun viimeks sillon mökillä.
- Ai - silleen? Voidaan... Ollaan vaikka milleen. Meillä on aikaa ja
rauhaa.
- Tiedäks, mä olen alkanut tykätä siitä. Tuntu viimekski tosi
hyvältä.
- No. Kokeillaan varovasti taas. Kyllä mäkin siitä tykkään.
- Kyllä mä sen huomasin. Varsinkin silloin kerran, uutena vuotena...
Mut tiedäks, en mä aluks aina tykännyt siitä...
- Oi, olisit sanonut? Sattuiko se?
- Ei mut... mua jotenkin vaan hävetti tai silleen ujostutti.
- No miks turhaan.
- No mä pelkäsin että mä... tai siis et tää sun ihana tämä... tulis
ihan kakkaseks...
- Mut eihän se tullu? Ja vaikka vähän tuliskin, en mä semmosta
pelkää. Vai tuntuuko siltä, just nyt?
- No ei...

Suudeltiin taas, ja pitkään.
- Mun pitäis varmaan mennä imuroimaan. Se ilta kaikkine herkkuineen
tulis nopeemmin.
- Joo. Meepäs imuroimaan nyt.
- Meen. Hei sitten, Pikkuinen.
- Hei Kulta.

Jätin sitten Riinan istumaan rauhassa ja palasin imurini jatkeeksi.
Tovin kuluttua näin melun läpi kun Riina nappasi keittiöstä korin,
lennätti lentosuukon ja pujahti kauppaan. Hyväntuulisena katsoin kun
rakkaani pamautti oven kiinni perässään.

Keittiön lattialla oli paljon muruja, imuroin onnellisena joka ikisen.
Sitten pyyhin pölyt, otin tänään oven karmitkin.

Valmista tuli. Avasin ikkunoita ja mietin, josko tekisin odotellessa
kasvispiirakan tai jonkun. Ainakin alkua. Joulusta oli jäänyt
voitaikinaa.

Sulatin taikinan, painelin sitä rauhallisesti matalaan vuokaan.
Kiihotuin ajatuksesta, että kohta taikina olisi täytteineen uunissa,
ja saisin sen kypsyessä sivellä jotain vielä paljon ihanampaa...
Riinan samettista selkää, olkapäitä, masua... Alkoi stondata. Vaikka
kuinka monennen kerran tänään.

Laikkasin paprikaa palasiksi ja pudottelin ne yksinäisen taikinan
päälle. Muuta en sitten voinutkaan. Jääkaappi oli kyllä totaalisen
tyhjä. Naksuttelin uunin päälle ja menin suihkuun.

Riina palasi kauppakori pullistellen ja levitti keittiöön
ranskankermaa, purjon, oliiveja, basilikaa ja juustoja. Ja valkkaria.
- Ihanaa, sä olet laittanut piirakkapohjan.
- No, se nyt oli helppo...

Riina teki piirakasta loput, osasi paremmin. Mä laitoin valkkarin
jäähylle pakkaseen ja menin sohvalle. Riina heitti yllättäen
kortsupaketin mun päälle.
- Täh? Mitä me näillä. Onko pillerit loppu...
- Ei. Mut mä ajattelin vaan olla tänään... oikeen siististi nyt kun
sä olet siivonnutkin.
- Okei. Pitääköhän siis aina siivouspäivän jälkeen pukeutua
kortsuun?
- Ei, paitsi jos sä haluut mun peppua.
- Okei, laitetaan se kumi...
- Sen vois ottaa vaikka tavaksi. Aina siivouspäivän jälkeen.
- Peppupuolelle?
- Niin!
- Okei, ruvetaanko siivomaan joka päivä?
- No, ehkä kerran viikossa on semmoinen hyvä... asiallinen.

Riina laittoi piirakan uuniin, etsi korkkiruuvin ja avasi tyytyväisenä
hymyillen viileän valkkarin.
- Otetaanko, vaikka piirakka ei ole vielä valmis?
- Otetaan.

Valkkari harvoin maistui yhtä hyvältä. Riina istui sohvalla sylissäni
ja lipitti pieniä kulauksia.
- Tiedäks, tä menee päähän.
- Mullakin menee. Ei mulla yleensä ekasta... Ei o syöty mitään, kun
ajateltiin että syödään vasta siellä mökillä.
- Nyt mun pitää mennä suihkuun.
- Älä mene.
- Pakko.
- Et sä oo likainen.

Nuuhkaisin Riinan kaulaa muka kokeillakseni.
- Ihan puhdasta.
- Oon mä likainen.
- Mä tykkään sun hajuista, myös hienhajusta.
- Tykkää vaan. Mut kohta mä meen suihkuun, MULLE tulee parempi olo.
- Okei...

Nousin ylös sohvan laidalle istumaan ja nostin Riinan eteeni
seisomaan. Riisuin häneltä farkut nilkkoihin. Menin taas polvilleni,
jätin Riinan yläilmoihin seisomaan. Painoin nenäni alkkareita vasten.
Nuuhkaisin. Riina oli kärsimätön, se taisi oikeesti haluta jo
suihkuun. Mä taas en voinut sille mitään, että mä rakastin Riinaa,
kaikkine hajuineenkin, ja halusin sen hellästi näyttää just nyt.
- Mä varoitin. Ne on ollut jo pari päivää.
- Kuules, Rakas Pimppi: sä tuoksut, mut sä tuoksut hyvältä.
- Hmm. Olis kiva uskoa, mut...
- Älä viivy suihkussa kauaa.
- En.
- Käänny ympäri.
- No en.
- Käänny nyt.
- Noh...

Painoin nenäni pakaroiden väliin, ja ihan hyvältä tuoksui sielläkin.
Riina vain oli turhan kaino.

Riina asteli sitten suihkuun ja palasi pian kylpytakissa, hymyilevänä,
hiukset märkinä ja sekaisin.
- No nyt mä oon puhdas. Jokos se piirakka on valmis?
- Ei lähelläkään. Mut mun tekee mieli alkupalaa.

Vedin Riinan hellästi itseäni vasten. Riina raotti kylpytakkia ja
hamuilin nenälläni pimpin suuntaan. Nuuhkin pitkään, vein käteni
Riinan lantion ympäri. Nyhdin varovasti pimppikarvoja.
- Saanko mä nyt nuuhkia täältä.
- No nyt sä saat.
- Saanko mä pussata sua sinne.
- Vaikka minne. Mennään sängylle, Riina kuiskasi.
- Laitetaanko uuni nollaan.
- Laitetaan.

Mentiin. Oltiin siinä polvillamme. Keinuttiin ja suudeltiin. Riina
laskeutui selälleen, ja minä seurasin perässä. Hyväilin sormenpäälläni
pimppiä.
- Täällähän ollaan ihan hereillä...
- No... joo.

Laskeuduin alemmas. Ohjasin kaluni hitaasti pimpin luo ja sitten vähän
sisään.
- Uuuhhhhh! Tuu, jooko? Tuu!
- Tuun...

Kalui lipui tiukkaan, mutta iloisen liukkaaseen pimppiin. Katselimme
toisiamme hyvin aurinkoisina.
- Ihana pimppi. Ja ihanaa kun mulla on sut.
- Ihana... Ihana toi sun taikasauva. Ihanaa saada sua nyt.

Olimme siinä asennossa pitkän aikaa, kunnes Riinan jalat alkoivat
puutua. Hän nousi varovasti ylös. Kauluni lipui ulos lämpimästä
tiukasta luolastaan. Juteltiin. Katseltiin toisiamme. Heittäydyimme
sitten uudelleen pitkäksemme. Riina kävi taas selälläeen, minä
lekottelin varovasti siinä päällä.

Painauduimme lempeästi toisiamme vasten ja se taikasauva löysi
uudestaan taikapimppinsä luo. Riina halusi silti vähän auttaa sitä
sauvaani, ja koukisti jalkojaan, ja minäkin painauduin eteenpäin.
Tunsimme, kuinka kalu painui ja painui sisään pimppiin. Tein sitten
hitaasti ja hellästi liikettä sisään ja ulos.
- Tiedäks, toi tuntuu tosi sexyltä kun sulla on jalat koukussa...
- Voin mä nostaa niitä...

Riina nosti, ja mulla alkoi aika pian olla vaikeuksia hillitä itseäni.
- Voihh... voi eih... mä luulen et...kohta...
- Ooh... Näin pian???
- Joo... uh... uu--uu-uh..

Hillitsin itseni. Katsoin Riinaa ihan kiimassa. Riinakin katsoi minua
samein silmin, ihan vastaavassa sieluntilassa, aikoi sanoakin jotain,
katsoikin sitten raukeasti hymyillen sivulle päin ja sulki silmänsä.
Ja sanoi sitten:
- Tiedäks mikä onnistuis varmaan tässä asennossa...
- Joo. Kokeillaan. Vaikka nyt...
- Voitsä nyt laittaa semmoisen kumin...
- Okei. Paitsi ne tais jäädä tonne sohvalle...
- Voitsä kiltti hakee ne sieltä.

Vedin rauhallisesti kalun ulos pimpistä. Oli vähän apeaa tulla sieltä
ulos juuri nyt... Löntystelin sohvalle ja takaisin. Kynsin pakkauksen
auki, poimin sieltä yhden ja ojensin. Riina availi sitä varovasti ja
puimme sitten kaluni yhteistuumin.

Riina kävi selälleen, nosti jalkojaan vähän ylös. Mä jäin polvilleni.
Pimppi kiilteli touhukkaan ja tyytyväisen näköisenä. Somalta näytti
tuo peppureikäkin... Kaluni jökötti ihan tanassa, se oli valmiina
menemään sisään, kumpaan vaan. Pimppiin verrattuna peppureikä näytti
jotenkin kovin pieneltä ja viattomalta. Mulla ei olisi vielä ollut
kiirettä sinne, pimppikin tuntui niin hyvältä. Mutta Riina asetteli
jalkojaan merkitsevästi, ja sitten yritimme yhdessä ohjata kaluani
kohti tuota pienempää koloa.
- Auts! Sattuu..., Riina ähkäisi.
- Oih, anteeksi! Miten se nyt on niin vaikeeta.
- Toi kumi... se jotenkin ottaa vastaan...
- Joo.
- Se on kai niinku... liian kuiva...
- Otanko mä sen pois? Kyl mä voin ilmankin...
- Eiku... Oota. Musta tuntuu paremmalta kun sulla on se. Laitetaan
siihen päälle sitä liukkaria, kai kortsunkin päälle voi...
- Okei. Oota.

Ja taas lompsin pois rakkaani luota, tällä kertaa kylppäriin. Kalu
heilui jäykkänä siinä kävellessäni, se tuntui hassulta, vähän nololta.
Sitä vähän palelikin. Kurkotin tuubin alimmasta laatikosta,
nenäliinojen ja tamponien takaa.
- Tää loppuu varmaan tänään... tätä menoa.
- Oho! Onpa sitä menny. Sun vuoro käydä ostamassa.
- Mennään yhdessä...
- Eipäs! Mäkin menin yksin. Ne varmaan arvas et me tehdään tälleen.
- Niinku mitä.
- Niinku tämmöstä anaalia.
- En mä tiedä arvasko ne välttämättä.
- Mihin sitä muuten muka voi käyttää?
- Varmaan johonkin. Mihin vaan? Leivontaan. En mä tiedä! Mut tuu nyt
tähän.

Mä kävin selälleni. Riina asettui ensin ratsastusasentoon ja kumartui
sitten varovasti alemmas. Suudeltiin taas hitaasti, kosteasti ja
hellästi. Otin siinä samalla sitten sen liukkarituubin, puristin sitä
kylmän nokareen sormelleni ja vein sormen Riinan taakse. Osuin
sattumalta suoraan kohdalle. Suutelo keskeytyi nauruumme.
- Yäk, kylmää!
- Yäk, kakkaa!
- Täh!?! Onko siellä!?!
- No ei, ei.
- Eihän?
- Ei. Voiks mä painaa vähän sisään.
- Joo. Varovasti.

No, mä painoin sitten sormen vähän sisään, ihan varovasti. Sitten
vedin ulos, otin lisää liukkaria ja painoin uudestaan. Riina sulki
silmänsä ja hengitti jo hitaasti ja raskaasti.
- Kulta.
- Ni.
- Oonko mä ihan hassu?
- Miten niin.
- Kun mä tykkään kaikesta mitä sä teet mulle... toi sormikin tuntuu
niin tajuttoman hyvältä siellä.
- No sithän kaikki on tosi hyvin!
- Mut tää... tää on jotenkin niin... outoo. Ei sen pitäisi tuntua
niin hyvältä. Ei peppu oo tämmöstä varten...
- Eiku siis mä sanon, et se ON tämmöstä varten. Sun peppu tuntuu
ihanan lämpimältä mun sormen ympärillä.
- Sä oot jotenkin saanut mut taiottua tähän... en olis uskonut...
Mun peppu kyllä tykkää nykyisin kovasti sun hellästä sormesta.
Liikutatsä muuten sitä, vai tuntuuko musta vaan siltä...?
- Liikutan. Ihan vaan silleen tosi hitaasti.
- Voih... Voi vitsi toi tuntuu... siis... voih...
- Anna tuntua...
- Mä annan... tai voitsä... voitsä tota nyt...
- Joo.

Vedin sormen hitaasti lämpimästä pesästään. Riina huohotti ja katsoi
minua hyvin rennosti ja tyytyväisesti.
- Kokeillaanks silleen et mä tuun tästä alaspäin...
- Kokeillaan...
- Oo ihan paikallas...
- Lupaan...
- No nii... Oota.

Riina nousi hetkeksi hieman ylemmäs. Kullini pysyi hienosti kivikovana
kun Riina alkoi painaa peppuaan määrätietoisesti sitä kohti. Vähän
hankalaa se silti oli, kalua oli vaikea saada pysymään tarpeeksi
ojossa.

Riina vaihtoi asentoa, ja painoi uudelleen. Suuntasin kalua ylöspäin.
Tarkkaan ottaen kaluni ei oikein tiennyt, mihin suuntaan sen piti
mennä... Mutta peppureikä tiesi...

Kohta kaluni taisi olla hyvin siinä kohdalla. Riina painoi lantiotaan
alaspäin, ja sitten kalu alkoi edetä lopulta, hitaasti sisään...
johonkin liukkaaseen ja tiukkaan. Ja sinne se painui, vähä vähältä.

Kullini oli jo aika syvällä siellä, kun Riina otti kiinni olkapäistäni
ja kellisti meidät kyljelleen.
Tuntui tajuttoman hyvältä. Riina oli ihanasti sylissäni ja kullini oli
jossain tiukassa ja lämpimässä.
- Hei... tää onki hyvä asento, sain kuiskattua.
- Eiks ookin. Ja tässä voi tälleen pussailla.

Pusutauko.
- Mistä sä tän... keksit.
- Tää oli siinä lehdessä minkä sä annoit mulle vessaan.
- EIKÄ?
- No ei, höpö!
- Höh.
- Paitsi täähän on ihan normaali asento.
- Joo, jos oltais normaalisti.
- Musta on ihanaa kun... ei olla aina normaalisti. Voitsä... voitsä
painaa sen vähän vielä syvemmälle...
- Okei... Uh... uhhuh.
- Oohh... ohh...
- Voinko mä... voinko mä liikuttaa sitä?
- Jooh... uuh, just noin, ei nopeemmin...

Asento oli törkeän hyvä. Oli kiva katsella kun kulta kiemurteli
nautinnosta samalla mun painoin sitä peppuun.
- Riina.
- Joo...
- Musta tää tuntuu tajuttoman hyvältä. Tuntuuko susta yhtä
hyvältä...
- Joohhh... Uhh.. Joohh... Voi että... Voi että...
- Sattuuko?
- Ei, eiku, mut...
- Ni?
- Kulta, anteeks, mut haittaaks... haittaaks jos multa tulee
kohta...
- Ei haittaa... siis mitä?
- Mä kai laukeen... Mä en voi sille mitään... Eihän se...
- Ei haittaa. Anna sen tulla.
- Kulta.
- Joo.
- Paina vielä, jooko.
- Joo.
- Uh... Paina vielä... Oohh... Uhhh.... Oooohhh...

Jatkoin painamista hitaasti ja tasaisesti. Riina kiemurteli enemmän ja
enemmän, myötäili kankeasti lantiollaan. Mun kaluni nautti olostaan
naiseni lantion sisällä, ahtaassa pienessä kolossa. Toisaalta kortsu
sai aikaan sen, etten ihan heti laukeaisi. En tiedä mistä se johtuu,
mutta niin se oli mulla aina.

Hidastin, mutta tein samalla pidempiä vetoja. Kalu tuli melkein ulos.
Pidin sitä hetken paikallaan, vain sen pää oli pepussa sisällä. Sitten
painoin sen takaisin sisään ja liikutin vähän, pienellä liikkeellä
sisään ja ulos.
- Uhh oih...

Riinalta alkoi tulla. Jatkoin pientä varovaista liikettä, ja kun
Riinan orgasmin huippu lähestyi, painoin kalun hitaasti ja lempeästi
sisään, syvälle. Riina tempoi lantiollaan mua vastaan, painoi selkä
kaarella päätään tyynyyn. Riina otti yhtäkkiä käsillään kiini
polviensa alta, ja sitten häneltä alkoi tulla joukko voimakkaita
nytkähdyksiä jotka laantuivat hitaasti, yksi toisensa jälkeen. Riina
painoi pepullaan ja koko lantiolla vastaan, ihan muhun kiinni. Multa
ei vielä tullut, mutta tuntui ihanalta auttaa kulta hekuman huipulle,
pitää kulli sisällä ja tuntea nautinnon nytkähdykset.

Riina puuskutti pitkään ja käänsi päätään sivulle päin avaamatta
silmiään. Hymy oli leveä ja kyynel valui poskelta tyynylle.
- Voi kuule. Vitsit mikä olo... Voi ku sä tietäisit...
- Mulla on aavistus. Olinhan mäkin... siellä.
- Mä en tajuu... miten se voi... miten se voi tuntua tällaselta...
- No hyvä!
- Onkohan... onkohan tää, siis tää ihan normaalia.
- On, jos molemmista tuntuu hyvältä.
- Tuntuko se sustakin nyt hyvältä?
- No tuntu, tosi hyvältä. Ja se... jotenki tuntuu hienolta, että sä
annat mun tulla sillekin puolelle.

Pieni onnellinen hiljaisuus.
- Mä tiedän ettei sulle tullut...
- Ei tullutkaan, mut kyllä mä ehdin. Eiks oo hyvä vähän säästää...
- Joo. Tai ei. Tai siis joo.
- Juodaanks välillä viiniä.
- Joo. Tai vettäkin olis hyvä varmaan...

Vetäydyin varovasti ulos. Heittäydyimme kyljelleen aika raukeina ja
onnellisina. Mä taiteilin kondomin pois ja pudotin sen lattialle
alkkareiden viereen. Riina kävi hakemassa kannullisen vettä.
- Tässä...
- Kiitos.
- Kerro kuule yksi juttu.
- No.
- Miltä se susta silleen niinku tuntuu... kun se on mun pepussa?
- Tosi hyvältä. Ja tosi rakkaalta. Vähän erilaiselta, mut tosi
hyvältä siellä sun... ihanassa... söpössä, kivassa, tiukassa,
lämpimässä, rakkaassa... siellä niin.
- Se on varmaan tiukempi ku mun pimppi?
- No, on se... Tai se on enemmän niinku pienempi... raskaampi... tai
silleen vaiks on liukkaria, se ottaa vastaan.

Makoiltiin siinä pitkä tovi. Mä kävin katsomassa keittiössä, josko
piirakka olis valmis. Ei todellakaan ollut, sillä uuni oli jäähtynyt.
Väänsin uunin takaisin päälle ja palasin sitten vain kaatamaan uudet
lasilliset. Riina katsoi mua himokkaasti.
- No mitä?
- Mä katoin sua kun sä kävelit. Vieläkö sä jaksaisit?
- No... kyllä!
- Mut nyt sä pidät mua ihan hassuna...
- En.
- Joo, tai eiku siis...
- Niin?
- Niin siis mitä sä sanoisit jos...
- Uudestaan anaalia?
- Niin?
- No, voidaanhan me!
- Oonko mä ihan hassu.
- Et oo.
- Sä oot ihana.
- No hyvä! Niin säkin. Haluatsä et mä... laitan taas kortsun...
- Laita!
- Okei...

Sipaistiin kulaus valkkaria, ja rullasin sitten kortsun päälle. Voi,
kun Riina oli huolehtivainen. Kyllä mä olisin voinut ihan paljaaltaan.
Ei se Riinan kakka niin kamalaa ole. Eikä sitä edes ole pahemmin
näkynyt. Paitsi viimeksi, ihan vähän. Siitä kai tuo Riinan
kondomikampanja nyt.
- Kokeillaanko jotain toista asentoa...
- Joo, kokeillaan vaan...
- Sun vuoro toivoo...
- No, vaikka seisaaltaan.
- Seisaaltaan? Onnistuuko se?
- En mä tiedä. Kokeillaan. Tullaan tähän takaisin ellei onnistu.
- Miten mä meen?
- Mee vaikka tohon, nojaa seinää vasten...

No, Riina nousi hitaasti sängystä ja kumartui hieman, nojaten seinää
vasten. Siitä hän kääntyi uteliaana katsomaan minua ja sitten kaluani,
joka odotti uteliaana, ihan yhtä uteliaana kuin Riinakin. Laitoin
siihen taas vähän liukkaria, sitten saattelin sitä varovasti Riinan
söpöä koloa vasten...
- Voinko mä nyt painaa...
- Paina vaan... varovasti.
- Uuh... voi jeesus...
- Uh.. oooh... ihanaa...
- Uhh... onko se...
- Vielä vähän, jooko...
- Oooooh...
- Kulta...
- Nih...
- Sulla on ihana... kulli.
- Sulla on ihana peppu. Se tuntuu ihanan pyöreeltä tässä mua vasten.

Painoin sisään vielä syvemmälle, ja Riina huohotti raskaasti. Vedin
sitten varovasti ulospäin ihan vähän, ja painoin taas takaisin. Asento
oli mulle helppo, mutta Riinan piti olla kumarassa, ja se jotenkin
häiritsi minua.
- Onko hankala asento...
- Ei... kyllä mä jaksan. Paina vaan, kulta...
- Toi näyttää niin hankalalta...
- No vaihdetaan sit...
- Voidaanko mennä sängylle silleen, että sä oot vaikka...
kontallas...
- Niinku pornoleffoissa?
- Joo! Ainaki siinä kun me katottiin silloin kesällä.
- Se oli aika hyvä... paitsi meillä on enemmän tyyliä, me ollaan
kyllä muutenkin taitavampia.
- Ollaan.

Kävimme uudelleen sängylle. Riina asettui kontalleen, ihan
elokuvatyyliin.
- Oota. Liukkaria tarvitaan taas...tai alkaa mulla varmaan olla aika
liukasta siellä.
- Joo... Mut mä laitan vähän.
- Uh.. Miksi se tuntuu aina niin kylmältä.
- Sulla on niin lämmin peppu. Voinko mä laittaa sormen?
- Laita.

Ujutin sormeni varovasti tuohon hämyiseen tunneliin. Reippaana miehenä
ujutin pian kaksikin sormea sisään. Se tuntui jo ahtaalta.
- Sattuuko?
- Eih... Se tuntuu ihan hyvältä...
- Tuntuu mustakin.
- Kulta...
- Ni?
- Kulta... ota sittenkin pois...
- Okei...
- Laita... laita sun kalu... sinne.
- Laitan.
- Onhan se ookoo...
- On, edelleen...

Kondomi tuntui edelleenkin turhalta. Alkoi se harmittaa kaluanikin,
mulla oli vaikeuksia saada kalua suostuteltua sisään tiukasta
pyllyreiästä.

Kun sain kalua vähän sisään, alkoi taas tuntua kotoisammalta.

Riina oli terhakkaasti sängyllä nelinkontin. Ja mä seisoin siinä
takana yhtä terhakkaasti polvillani. Kalu liukui sujuvasti pyllyyn
sisään ja ulos. Riina tuntui nauttivan, mutta mulla oli etäinen olo.
Aika eroottinen ehkä, muttei lämmin, johtui jotenkin asennosta. Vähän
kuin olis tosiaan pornofilmissä.

Riinalle asento tuntui maistuvan, taisi olla toinen orgasmi pian
tulossa. Mutta halusin tulla lähemmäs kultaani, tuntea muutakin kuin
pyöreät pakarat ja pikku pyllyreiän puristuksen, vaikka suloisia
nekin. Laskeuduin itsekin kontalleni, mikä teki asennosta läheisemmän.

Sekin oli vähän hankalaa, joten laskeuduimme lopulta varovasti alas
makaamaan. Silleen me oltiin viimeksikin, kun peppupuolta
harrastettiin.

Tuntui hyvältä. Tuntui läheiseltä painautua koko pituudelta Riinan
selkään kiinni ja kätkeä nenä vallattomien hiusten joukkoon pienelle
nuuhkimusretkelle. Samalla siinä nuuhkiessani painoin kaluani vähä
vähältä syvemmälle pyllyyn.

Pidin kaluni hetken ihan paikallaan, ja Riina alkoi painaa koko
peppunsa voimalla mukavasti vastaan. Peppureiän hitaat puristukset
tuntuivat tajuttoman hyviltä. Yritin keskittyä hiuksiin, mutta kaluni
kokema anaalinen hemmottelu alkoi viedä kaiken huomioni. Huohotin
raskaasti, Riinakin puhisi painamiseni tahtiin. Pyllypano alkoi tuntua
todella hyvältä. Vähän liiankin hyvältä.
- Riina...
- Jooh...
- Multa... Multa tulee...
- Anna tulla, mä tykkään... kun sä tulet sinne...
- Mä luulen... et kohta...

Vaihdoin tahtia. Aloin liikuttaa kaluani pienellä liikkeellä mutta
nopeasti. Sitten alkoi tulla. Riina melkein nauroi, kun tunsi
ensimmäisen ison sykäykseni. Sitten tuli ihanan hitaasti toinen,
kolmas,... en mä estellyt. Peppu tuntui ihanan ahtaalta, kondomikin
alkoi tuntua ahtaalta. Sinne se kaikki silti meni, sykäys toisensa
jälkeen.

Hiki valui. Väsymys oli tavaton, ja yhteinen onnellisuus. Mut sitten
mua alkoi yhtäkkiä hävettää.
- Anteeks... Voi ei... mä innostuin... eihän se sattunut...
- Ei, se oli hyvä!
- Mä en voinut sille mitään.
- Miksi olis pitänytkään...
- Ooh... hohhoijaa. Miks mua nolottaa.
- Kuules, niinku mä sanoin, se tuntuu aika ihanalta kun sä laukeet
mun sisään. Tälleen näin, peppuunkin.
- Se tuntuu niin hyvältä, kun siellä on... mut sit tulee silti
jotenkin tuhma olo jos mä laukeen sinne.
- Kai sä huomasit... Vähän sama mullakin, siis silloin muakin
nolottaa, kun MÄ saan pyllyorkun, ja jos sä et saa samalla.
- Miedän pitää saada se yhtä aikaa...
- Niin pitää... Jaksatko sä heti...
- En! Heti tämän jälkeen ainakaan... katotaan kohta...

Lepäsimme pitkän tovin.
- Täällä tuoksuu...
- Mun pimppi tai peppu?
- Ei ku se piirakka kun on vielä uunissa. Mä haen.

Hain piirakan. Naposteltiin onnellisena ja rauhallisesti. Viinipullo
tyhjeni. Vähän liiankin nopeasti, päätettiin juoda lisää kylmää vettä.

Hyvä kulaus vettä, lautaset varovasti sivuun ja utuinen hidas suudelma
tilalle. Retkahdin sängylle selälleni, Riina tuli loikoilemaan
päälleni. Nuuhkin Riinan kaulaa. Mulla oli ehdotus.
- Tää on tämmöstä nautinnon maksimointia...
- Joo, on.
- Mä haluan et sulle ja mulle tulee vielä hyvä olo. Yhtä aikaa.
- No tuu.
- Voidaaks me laittaa se pimppiin?
- Voit sä sen vaihteeksi sinnekin... heh heh..

Suudeltiin. Kaluni heräsi auttamattomasti. Ohjailin sitä varovasti
pimpin suuntaan, mutten oikein onnistunut ennen kuin Riina taivutti
jalan koukkuun ja auttoi kädellään.
Painoin kalun hitaasti pimppiin. Toinen käteni jäi vapaaksi. Riina ei
sanonut mitään, vaan suuteli kaulaani ja nosti jalkaansa ylemmäs
koukkuun. Vein käteni pepun suuntaan, hyväilin alaselkää ja
pepunpuoliskoja, sitten reisiä. Lopulta sormeni hiipi peppureiälle.
Sivelin sitä varovasti. Riina suuteli rajummin. Painoin sitten sormeni
lempeästi peppureikää vasten. Se tuntui vieläkin vähän liukkaalta.
- Eihän se satu?
- Ei... Mut sen kyllä tuntee et siel on oltu...
- Ai, miten...
- No siellä on semmoinen ihanan raukea olo, vähän niinku... en mä
tiedä.
- Vähän niinku olis tullu kakka?
- No vähän silleen. Jos sä haluut sen noin romanttisesti sanoo. Aika
iso kakka se olis. Paitsi ei mulla kakalla käymisen jälkeen ihan
näin raukeelta ja hyvältä tunnu.

Painoin sormen hitaasti sisään.
- Uuh ihanaa... taas. Vaikka mä kyl säälin sun sormea. Olisit
laittanut kortsun siihen.
- Unohdin. Mut mun sormi tykkää kyllä sun kummastakin kolosta.
- Mut se ei tykkää ton kolon hajusta ja pöpöistä.
- Tykkääpäs.
- Jaa. Mut vaihdetaan asentoa, jos mä meen kyljelleen...

Odottamatta vastausta Riina alkoi kääntyä varovasti, ja vedin
varovasti sormeni pepusta ja kalunikin pois pimpistä. Riina pääsi
kyljelleen, asettauduin taakse ja painauduin päättäväisesti uudelleen
pimppiin.
- Olisko nyt hyvä...
- Tosi hyvä... paitsi nyt sä et saa sormea enää silleen kivasti...
- No kun sä käännyit tälleen.
- Mut tää on parempi asento.
- Joo, pimppi tuntuu välillä hyvältä...
- No joo. Tai voit sä peppuunkin. Jos sä haluat.
- Ihan kumpaan vaan. Kumpaan sä haluat?
- No, vaikka sitten peppuun.

Naurettiin molemmat. Riinaa taisi vähän nolottaakin, kun se taas
halusi vain peppuunsa. Mua ei nolottanut. Sinne vaan, peppuun
uudestaan. Lusikka-asento oli tosi hyvä. Oltiin ihan rauhassa. Painoin
hitaasti sisään. Riina voihkaisi.
- Vitsi se on iso...
- Anteeksi...
- Eiku se on... se on hyvä... miten se nyt tolleen on...
- Tää on törkeen ihana asento. Mä saan halattua sua, ja sun peppu...
näköjään... se vaan niinku tulee mua kohti.
- Anteeks, mun tekee mieli painaa tälleen...
- Paina vaan... Uhh.. voi että... voi... ihanaa...
- Voi että se on iso...
- Voi että sun peppu on kaunis... ja pyöreä ja tiukka... ja söpö...
ja hellä...

Otin Riinan rinnoista lempeän päättäväisesti kiinni. Suutelin samalla
niskaa, ja painoin kullini ihan sisään, ihan kiinni. Riina puristi
hellästi ja varovasti vastaan. Mä vedin vähän ulospäin. Riina
voihkaisi.
- Se on ihanan iso... paina taas, jooko...
- Joo...
- Paina, kulta.
_________________________________________________________________

Ajatus ei enää toiminut. Kaikki aivotoimintani oli varmaan kullissani.
Ja Riinallakin taisi kaikki järki ja tunne olla lantion seudulla,
varsinkin takana. Emme puhuneet ääneen paljon mitään, ainakaan mitään
järjellistä. Enemmän tunteellista. Kuiskimme toisillemme, kuinka
hyvältä siinä kaikki tuntuikaan. Sydän meillä oli paikallaan. Painoin
ihan hitaasti sisäänpäin. Kullini nautiskeli koko pituudeltaan, ja mä
nautin takertuessani ihan kultaani kiinni. Vedin syvään henkeä ja
huudahdin... sitten alkoi tulla. Ja Riinaltakin. Se huusi, mä
huusin... taisin riuhtoa ja heilua kuin syyntakeeton, mutta pidin
sykkivän kullini hellästi ja varovasti paikallaan pepussa.

Yhdessä olimme siinä loppuun asti.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä