Haluaisin mennä pelastamaan kissan löytöeläintalolta, mutta "rakkaan" äitini mielipiteet kissoista eivät ole mitään kivoja. Hänen 10 asiaansa kissoista ovat:
1)kakkivat ja pissivät joka paikkaan
2)riehuvat
3)repivät kaikki palasiksi
4)hyppivät joka paikkaan ja hajoittavat tavaroita
5)karkaavat aina kun ovi aukeaa
6)haisevat pahalle
7)ovat muutenkin pahempia kuin koirat
8)hoito on kallista
9)ei ole seurallinen
10)kissa tuhoaa talon
Jouduin luopumaan about vuosi sitten rakkaasta koirastani äidin vale astman takia ja henkilökohtaisten syiden takia. Astmamainen oireilu johtui muista syistä ja lääkäri diagnosoi sen väärin. Kuitenkin olen varma että äiti käytti tilannetta hyväkseen vaikka tiesikin astman olevan valetta. Hän ei ole ikinä hyväksynyt intohimoani eläimiin. Äidillä oli lapsena kymmeniä kissoja ja koiria, mutta jostain syystä hän ei soisi minulle sitä onnea.
Äiti ei ole kuitenkaan täysin sitä vastaan että meille otettaisiin uusi lemmikki, mutta mikään ei kelpaa hänelle. Estävät syyt ovat ulosteet&pissat, eläimen haju ja käyttäytyminen. Minusta äiti saisi korvata minulle rakkaasta koirastani johtuvan tuskan. Hän ei välittänyt mitään, oli onnellinen laskiessaan satasiaan jotka sai. Äiti ei ole hoitanut kissaa vuosiin (40 vuoteen) ja aion palauttaa hänet nykypäivään.
Minulla on kokemusta jyrsiöistä, kaloista, koirista, linnuista ja matelijoista. Hamsteri kuoli kaksi vuotta sitten, kilpikonna jonka ikä oli jo 40 vuotta kuoli myös, kalat olivat tylsiä, linnut kuolivat ja koirasta kerroinkin jo. Tarkoitukseni oli pysähtyä koiraan mutta äiti äiti. Minun pitäisi tehdä vain kotitöitä koulutyön ohella ja palvella häntä! Miksi en ole sitten ottanut noita edellä mainittuja lemmikkejä taas kun ne ovat käyneet äidille? Haluaisin käydä läpi mahdollisimman paljon eläimiä jotta minulla olisi kokemusta jos aion eläinlekuriksi tai pieneläinhoitajaksi. En tajua miten kissan hoito voisi olla pahempaa kuin koiran. KOiraa en halua koska muistot tulisivat mieleen.
Onko noissa äidin kissa-mielipiteissä tosiasioita ja mitkä niistä ovat puppua? Tietenkin jokainen eläin on yksilö mutta ihan yleisesti ottaen onko kissa huono lemmikki? Kirjoittakaa myös sen valossa että tuon äitini katsomaan vastauksianne. Joskus sekin on toiminut, että joku sukulaisemme on tullut avaamaan hänen silmänsä nin sain ekan lemmikkin ja äiti näki että ei se nyt niin kauheaa ole jos leäin asuu talossa.
1)kakkivat ja pissivät joka paikkaan
2)riehuvat
3)repivät kaikki palasiksi
4)hyppivät joka paikkaan ja hajoittavat tavaroita
5)karkaavat aina kun ovi aukeaa
6)haisevat pahalle
7)ovat muutenkin pahempia kuin koirat
8)hoito on kallista
9)ei ole seurallinen
10)kissa tuhoaa talon
Jouduin luopumaan about vuosi sitten rakkaasta koirastani äidin vale astman takia ja henkilökohtaisten syiden takia. Astmamainen oireilu johtui muista syistä ja lääkäri diagnosoi sen väärin. Kuitenkin olen varma että äiti käytti tilannetta hyväkseen vaikka tiesikin astman olevan valetta. Hän ei ole ikinä hyväksynyt intohimoani eläimiin. Äidillä oli lapsena kymmeniä kissoja ja koiria, mutta jostain syystä hän ei soisi minulle sitä onnea.
Äiti ei ole kuitenkaan täysin sitä vastaan että meille otettaisiin uusi lemmikki, mutta mikään ei kelpaa hänelle. Estävät syyt ovat ulosteet&pissat, eläimen haju ja käyttäytyminen. Minusta äiti saisi korvata minulle rakkaasta koirastani johtuvan tuskan. Hän ei välittänyt mitään, oli onnellinen laskiessaan satasiaan jotka sai. Äiti ei ole hoitanut kissaa vuosiin (40 vuoteen) ja aion palauttaa hänet nykypäivään.
Minulla on kokemusta jyrsiöistä, kaloista, koirista, linnuista ja matelijoista. Hamsteri kuoli kaksi vuotta sitten, kilpikonna jonka ikä oli jo 40 vuotta kuoli myös, kalat olivat tylsiä, linnut kuolivat ja koirasta kerroinkin jo. Tarkoitukseni oli pysähtyä koiraan mutta äiti äiti. Minun pitäisi tehdä vain kotitöitä koulutyön ohella ja palvella häntä! Miksi en ole sitten ottanut noita edellä mainittuja lemmikkejä taas kun ne ovat käyneet äidille? Haluaisin käydä läpi mahdollisimman paljon eläimiä jotta minulla olisi kokemusta jos aion eläinlekuriksi tai pieneläinhoitajaksi. En tajua miten kissan hoito voisi olla pahempaa kuin koiran. KOiraa en halua koska muistot tulisivat mieleen.
Onko noissa äidin kissa-mielipiteissä tosiasioita ja mitkä niistä ovat puppua? Tietenkin jokainen eläin on yksilö mutta ihan yleisesti ottaen onko kissa huono lemmikki? Kirjoittakaa myös sen valossa että tuon äitini katsomaan vastauksianne. Joskus sekin on toiminut, että joku sukulaisemme on tullut avaamaan hänen silmänsä nin sain ekan lemmikkin ja äiti näki että ei se nyt niin kauheaa ole jos leäin asuu talossa.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kuuntele vain häntä!
voin sanoa että kissa on ihan mukava lemmikki.
Ja mielestäni helpompi kuin esim koira, kissaahan ei tarvitse päivittäin ulkoiluttaa ja kisut viihtyvät myös paremmin yksinään.
Sehän on ihan kissasta kiinni minkäluonteinen on, hajottaako paikkoja tai pissiikö kakkiiko muualle kuin laatikkoonsa.
Oma 5 vuotias kissani ei ole koskaan hajottanut mitään eikä tehnyt tarpeita muualle kuin laatikkoonsa, ei edes pentuna.
Mutta sijoituskissoja on ollut myös sellaisia jotka ovat pissineet sinne sun tänne, mutta yhtään kissaa minulla ei 13 vuoden aikana ole ollut jotka olisivat paikkoja tahallaan hajoittaneet.
Vahinkojahan voi sattua että hyppää pöydälle ja pudottaa jonkun esineen ym..
Joissain löytöeläinkodeissahan on se mahdollisuus että saa koeajan jonka aikana näkee sopiiko kissa perheeseen vai ei.
Onnea lemmikin saamiseen :)
Juuri tuota ajattelinkin että ottaisimme kissan koeajalle(onkohan tämäkin väärin), mutta olenko huono ihminen jos pyydän löytäriltä koeaikaa? MIinusta se olisi kannattavempaa jos kissa ei sopeudukkaan meille ja sen elämästä tulisi kurjaa.Kiitos ettet arvostellut minua.
huomannut että täältä saa aika paljon negatiivista palautetta mutta ei siihen kannata niin kovin puuttua, sivuuttaa vaan niin ei tule paha mieli :)
Sama kokemus tuon äidin kanssa siinä suhteessa että olimme Hesyn hoitopaikkana kun minä olin n.10 vuotias ja nyt kun äippä on vanhempi niin ei se enää mistään lemmikeistä perusta, mutta onneksi asun yksinäni niin siinä ei ole ongelmaa.
Ymmärrän sinua kyllä hyvin että se ärsyttää kun äiti haraa vastaan mutta ehkä hänkin vielä silmänsä aukaisee ja ymmärtää sinua.
Minusta koeaika kissalle on todella hyvä juttu, parempi se on kissankin kannalta päästä kotiin johon se sopii kuin nenä päähän :)
Eikä kissat haise, niiden hiekkalaatikko haisee jos sitä ei säännöllisesti putsaa.
Kunhan saat sen äitisi asian ymmärtämään niin sitten vain soittelemaan löytöeläinkoteihin ja kyselemään heidän periaatteistaan ja voit myös itse kertoa että haluaisit koeajan kissalle ym.
Kissa ei ole huono lemmikki mutta on ihmisiä ja perheitä joille kissa tai mikään muukaan eläin ei sovi,mielestäni perheenne tilanne on sellainen että en suosittele eläinten ottamista.Monet noista äitisi väitteistä pitävät paikkansa,kissa saattaa oksentaa,pissata matolle,raapia huonekalut,seinät ja ovet,syödä kukat,valvottaa öisin y.m. Erityisen pahalta kuulosti lause "HALUAISIN KÄYDÄ LÄPI niin monta lajia kuin mahdollista" Eläimiä ei ole tarkoitus"käydä läpi" tyyliin:otetaan kokeillaan hylätään ja vaihdetaan uuteen lajiin vaan eläin otetaan harkiten koko sen elinajaksi ,mikä kissan kohdalla tarkoittaa 15-20 vuotta.
Toivon että harkitset lemmikin ottamista vasta kun asut omassa taloudessa jos vielä silloin olet kiinnostunut.Jos työskentelet tulevaisuudessa eläinten parissa ehdit varmaan tutustua silloin eri lemmikkeihin ja löydät sinulle parhaiten sopivan lajin.
Toivon sinulle mielenkiintoista tulevaisuutta eläinten parissa,niistä on työtä vaivaa ja harmia mutta moninkertaisesti iloa !!
NELJÄN villin,hermoja raastavan mutta IHANAN kissan "omistaja"
Tarkoitushan ei ole hylätä eläimiä, ja niinkuin sanoin niitä on kuollut ja koirasta jouduttiin luopumaan muiden syiden takia ja 3 kalaa varmaan ovat onnellisia 500 litraisessa akvassaan johon pääsivät minun 100 litraisesta. En minä nyt sitä tarkoittanutkaan että otan eläimen muutamaksi vuodeksi ja viskaan sen pois. Hoidin loppuun kuunes eläin kuolee. Esim. Hamsteri joka ei todellakaan elä 3 vuotta pidempää ihme että edes eli kolme vuotiaaksi, niin enhän minä vahinkoa sille aiheuttanut jos otan uudne lemmikin. Suruajan jälkeen olen aina ottanut enkä sillä periaatteella että heti kun näyttää siltä että eläin delaa niiin mietitään jo uutta. Enhän minä sille mitään mahda jos eläin ei jaksa elää ja kuolee niin pitäisikö sitä sitten itkeä 10 vuotta ja ottaa uusi lemmikki. Ja olen jo 15 joten minulle ei tarvitse enää paasata eläinten ottamisen perusteista. Taisin tehdä taas virheen kun täältä samperin netistä rupean kyselemään.
Ota kissa vasta joskus, kun et asu äitisi kanssa. Jos hänen mielipiteensä on tuo ja nuo kertomasi asiat, niin älä ota kissaa. Ajattele kisun parasta. Äitisi tulee inhoamaan sitä.
1) Väärin. Hiekkalaatikolla meillä osannut käydä pienestä asti. Kissa pitäisi olla leikattu eli ettei saa pentuja, rauhoittuu sillä.
2) Totta kai vähän riehuvat, niinkuin pienet lapsetkin. Mutta nukkuvat paljon ja makoilevat eli riehumista ei niin paljoa ole.
3) Raapimispuu pitää olla, että saa luonnollisen viettinsä tyydytettyä. Muuten matto ja sohvat yms.joutuvat kynsittäviksi.
4) Ikkunalaudalle voi tehdä tilaa, josta kissa pääsee katselemaan ikkunasta ulos. Hyppäävät myös olohuoneen päydälle ja keittiön pöydälle, varsinkin jos se on ikkunan alla. Kun luet lehteä pöydällä kumartuneena lukemaan, niin kissa monesti hyppää kasvojesi eteen haluten puskea sinua ja jää ehkä makoilemaan lehden päälle haluten silitystä
5) Voi karatakkin, omakotitalossa pidettävä tuulikaapin ovi kiinni (jos sellainen on) ja muissa taloissa jos ei ole väliovae, niin on varottava ettei kissa karkaa. Toki sen voi antaa käydä käytävällä jaloittelemassa ellei ovi ulkoilmaan ole kovin lähellä.
6) Kissa on puhdas eläin, ihminen haisee, kissa ei. Oma tuoksunsa turkilla toki on. Ei paha kuitenkaan. Vessassa oleva hiekkalaatikko haiskahtaa joskus mutta niin ihmisenkin kakka käynnin jälkeen. Luonnollista.
7) Eläin on luonnollinen luojan luoma eläväinen. Ei ole pahaa kissaa. Ihminen voi olla paha. Eläin oikein pidettynä on paras ystävä mitä voi olla.
8) Niin on, eläinlääkäri on kallis, hiekka ja ruuat maksaa. Eikä halvimpia kannata ostaa. Ihmiseen verrattuna rahaa ei mene paljoa vuositasolla.
9) Kissa ei ole laumaeläin kuten koira. Koira haluaa isännän ja/tai emännän joka tarjoaa ohjattua toimintaa. Kissa on itsenäinen mutta on seurallinen. Hereillä ollessaan haluaa monesti silitystä, leikkiä, harjaamista, huomioimista ja yölläkin hyppää monesti jalkoihin peiton päälle nukkumaan.
10) Kissa ei tuhoa taloa. Saattaa joskus raapia ovenpieltä, mattoa, tai muuta kodin huonekalua, vaikka olisikin raapimispuu. Se on hyväksyttävä ja kissaa ei saa ikinä rangaista mitenkään.
On myös paljon muita huomioitavia asioita. Sinuna en ottaisi kissaa. Äitisi ei ole lainkaan eläinrakas. Älä tuo kissaa teille kärsimään. Kissa on kuin pieni lapsi. Vaatii hoitoa kuten turkin harjaus, hiekkalaatikon tyhjennys pissa- ja kakkapaakuista, ruokinta ja astioiden tiskaus sekä veden vaihto juomakuppiin monesti päivän mittaan (raikas vesi parasta), silmäkulmista rähmän poisto, jos sitä on tullut (ihmisellakin aamulla on rähmää), kynsien leikkaus joskus (vain terävin pieni kärkiosa, vaatii opettelua), kissa ei voi olla kuin n.vuorokauden yksin, jos menette lomamatkalla tai olette pois öitä, niin hoitopaikka/luotettava hoitaja pitää olla, matokuurit annettava, vuosittaiset eläinlääkärikäynnit, ulkoiluttaminen valjaissa paras, siihen on totuteltava ja opeteltava...kaikkea on. HOITOA vaatii kissa siinä kuin koirakin, samanlainen 4-jalkainen nisäkäshän se on, vain pienempi. Ota huomioon, että kissa voi terveenä ja rakastettuna elää 15-vuotta ja ylikin. Mieti erittäin tarkasti näitä minun tekstejä. Joskus vielä voit kissan ottaa mutta nyt kannattaa miettia kissan parasta :)
Olisihan se minun pitänyt tajuta että äitini ei voi inhota kissoja kun hoiti niitä pienempänä niin innokkaasti. Kun tänään otin asian puheeksi ja jankutin kissaa niiin äiti sanoi että se olisi ollut yllätys mutta kun ei jaksa kuunnella enää minua niin paljasti että ystävänsä katti oli saanut pentuja jonkun aikaa sitten ja pennut ovat luovutusiässä joten menemme ensiviikolla katsomaan :):D Äiti oli vain yrittänyt saada minut ajattelemaan jotain muuta mutta nyt pilasin hänen yllätyksensä :(. Mutta onpahan jotain iloistakin mietittävää. Ehkä aliarvioin äidin ymmärrystä minua kohtaan, mutta enhän minä voinut tietää että hän suunnittelee yllätystä :). No kiitos kaikille jotka vastasivat ja tulen kyselemään sitten neuvoja tarvittaessa.
kysyä, että minkä ikäisiä pennut ovat?
Melkein kolmetoistaviikkoisia ja eikös 12 viikkoinen ole lain mukaan sopiva luovutettavaksi?
4 viikkoa ylikin sopivan mutta kelvannee..
on kissan luovutusikä, vähintään. Laissa lukee 8 viikkoa, koska siinä kissa rinnastetaan koiraan.
on ihan hyvä ikä, eikä kissaa rinnasteta koiraan. Kissa tulee vieroituksesta eteenpäin elämään ihmisen kanssa, miksi se ei saisi oppia elämään ihmisen kanssa vaan vain emonsa turvissa kunnes on niin vanha ettei enää opi uusille tavoille.
se siellä kasvatuskodisa on ihmisten kanssa tekemisissä ja näin ollen oppii tulemaan toimeen ihmisten kanssa. Nykyään monet maatiaiskissojenkin omistajat pitävät pennut keskellä perheen hyörinää ja elämää, joten kyllä ne oppii tulemaan ihmisten kanssa toimeen vaikka ne luovutetaan 12 viikon iässä.
:) 12 viikkoinen tai vanhempikaan ei todellakaan ole niin vanha ettei opi enää uusille tavoille. Paljon vanhemmatkin kissat ja nyt puhun vuosissa vanhemmat kissat voivat yhä oppia uusille tavoille esim. muuton yhteydessä joten eiköhän myös 12-viikkoinenkin :)
Aloittajalle: oikein hyvältä vaikuttaa
neuvoja vain jos haluat :)
Ja tuo kissan luovutusikä on 12 vk
yksikään eläinsuojeluyhdistys ei sen nuorempaa luovuta ja on kokemusta kissoista jotka ovat minulle tulleet 8 ja jopa 11 vk ikäisinä.
Ja ne ovat pakosta tulleet kun emo on kuollut tai pennut hylänneet ja meillä asuu 5v ikimamma joka hoitaa ja neuvoo :)
Kissoille voi paljon tulla ongelmia jos erotetaan emosta liian aikaisin ja niinkuin ihmisissäkin on eroja kissoillakin toimeentulossa ilman emoa liian nuorena, jotkut pärjää ja jotkut ei, siksi luovutusikää pidetään siinä 12vk iässä. jotta kaikki pärjäisivät.
Terkuin karvapallerot :)
http://www.kissakoti.palvelee.fi
Hei,
Minulla on 16-vuotias kissa ja se ei haise eikä melskaa. Joskus teroittaa kysnsiiän sohvaan, mutta muutoin rauhallinen. Se on kastroitu (poika)joten pissa ei pahemmin haise eikä se ruiki. Kun pienenä pureskeli kukkia, suihkautin vettä nassulle ja sanoin EI - oppi nopeasti. Mutta jos äitisi ei eläintä halua, voi olla että sinun kannattaa mennä hoitamaan kissoja löytötaloon vapaaehtoisena ja ottaa oma kun muutat pois kotoa. Kissa vaistoaa jos sitä ei hyväksytä ja voi siksi ruveta pissailemaan tai kapinoimaan muutoin. Lykkyä!
Krisse
meidän kissamme (kolme) ovat repineet tapetit ja huonekaluja sekä kaikki huonekasvit on jouduttu hävittämään. Mutta kuitenkaan en voisi luopua noista ihanista olennoista!
Kaikki on ihan siitä kuinka kissan opettaa. :)
1)kakkivat ja pissivät joka paikkaan
- pentuna kuten kaikki eläimet, oppii hiekkalaatikolle hyvin tai jos pihakissaksi niin oppii tekemään tarpeensa ulos
2)riehuvat
- turhautuneena ehkä joo, paras keino olisi ottaa 2 kissaa jolloin leikkivät keskenään eivätkä hypi kyllästyneenä seinille, tai sitten kissalle kiipeilytelineitä ja muita virikkeitä, leluja jne
3)repivät kaikki palasiksi
- sama vastaus kuin edellä
4)hyppivät joka paikkaan ja hajoittavat tavaroita
- edelleen sama vastaus, virikkeillä ja kissaa leikittämällä ja aktivoimalla oppii leikkimään "oikein"
5)karkaavat aina kun ovi aukeaa
- myös koirat voi karata, mikä tahansa eläin voi karata pihalle mutta yleensä ulkoilmaan tottumaton kissa ei kauas karkaa koska pihaelämä on aika pelottavaa ensikertalaiselle
6)haisevat pahalle
- kissa on siisti ja hygieninen eläin joka huolehtii omasta puhtaudestaan, hiekkalaatikko ei haise jos sen siivoaa päivittäin, tuore kakka haisee mutta sen voi heti siivota pois ja haju haihtuu kun kakka vähän kuivuu, silti pitää päivittäin siivota jätökset, ja pellettihiekka imee pissanhajun kokonaan, eli todella vähän haisevat
7)ovat muutenkin pahempia kuin koirat
- no eivät ole, eivät parempia eivätkä pahempia, vain erilaisia
8)hoito on kallista
- ei ole, jos kissa on terve ja tämähän pätee sitten ihan mihin tahansa eläimeen. Ei ole kalliimpi kuin muutkaan eläimet ja jos maatiaiskissan ottaa tai löytötalosta niin ilmaiseksi kissan saa, ja ruuat ja hiekat on suht halpoja kuitenkin
9)ei ole seurallinen
- on, erityisesti poikakissat ovat sosiaalisia, tyttökissoista on vallalla käsitys että ovat itsenäisempiä ja "erakoituvampia" mutta meillä ainakin kolli rakastaa kiehnata sylissä ja leikkiä ihmisten kanssa
10)kissa tuhoaa talon
- ei sen enempää kuin koirakaan
Minulla on 7-vuotias kissa, joka on ollut meillä jo pennusta, ja siis jo silloin opetettu siistiksi.
Meidän kissamme:
1)ei pissi eikä kaki sisälle
2)ei riehu, kunhan se saa purkaa energiansa muuhun
3)ei revi mitäään, esim. tapetteja
4)ei hypi pöydille, koska sitä on kielletty
5)ei karkaa, koska on ulkokissa ja varsinkin talvella viihtyy mielummin sisällä.
6)ei haise
7)ei ole sen pahempi kuin koirat. Miksi olisi? Ne ovat pienempiä (kuin keskikokoiset koirat),eikä niitä tarvitse ulkoiluttaa (ulkokissa, sisäkissaa tarvitsee)
8)hoito ei ole kallista, tottakai kissa kannattaa
leikkauttaa ja kuskata eläinlääkärille, kun tarve vaatii, mutta tuskin kovin usein. Kissa kannatta myös madottaa, jos se syö esim. raakaa kalaa, lintuja ja/tai hiiriä tms.
9) on seurallinen. Se riipuu ihmisestä, antaako kissalle rakkautta ja aikaa, vai jättääkö omiiin oloihinsa, kun kiinnostus lopahtaa.
10) ei ole vielä tuhonnut taloa, eikä tuhoa! :)
Siinä äidillesi palautetta. Luulen, että hän on vain epäileväinen hankinnan suhteen.
Ja muista:"kissa antaa omistajalleen moninverroin takaisin kaiken mitä saa" eli
paljon iloa.
On neljä kissaa. Neljäs tuli noin vuosi sitten taloon ( ja minä omistan sen ) ja muut ovat olleet meillä varmaan jo,,, 4-5 vuotta. Kaikki ovat ulkokissoja. Kolme norjalaista metsäkissaa ja yksi brittiläinen lyhytkarva. Brittiläinen ei ole niin kova karkuri kuin nuo kolme norskia, ja tulee aina melkein heti ulospäästämisestä sisälle takaisin.
No vastaanpa nyt noihin sinun kysymyksiisi.
1. No, kun olemme matkoilla niin saattavat protestoida joskus hyvinkin pahasti ( mutta tämäkin ns. kissakohtaista!! )
2. No, kissat nyt ovat kissoja ja koska meillä niitä on monta, niin riehuvat kyllä toistensa kanssa. Jos kissoja on yksi, niin tuskinpa..
3. No, ei revi, jos opetat sen repimään RAAPUTUSPUUTA. ´( kissat tykkää terottaa kynsiään :) meillä ei vain toiminut.. :/
4. Ei hypi jos opetat.
5. No.. tämäkin on.. ihan kissasta kiinni. Jotkut halajavat ulos, toiset eivät.
6. No eivät todellakaan!! Minusta koirat haisevat pahemmalle!
7. pahemempia?? millä ihmeen tavalla??? :/
8. Ei kyllä sen kalliimpaa kuin koirillakaan. No joo hiekkahan maksaa, toisin kuin koirilla, mutta ei silti.
9. Riippuu KISSASTA. Jotkut rodut ovat seurallisempia kuin toiset. Tosin kissan voi opettaakin seuralliseksi. Ole ITSE seurallinen KISSALLESI!
10. Ei sen enempää kuin ihminenkään.
Älä vain pelästy näistä. Kissat ovat ihania lemmikkejä, ja olen aina pitänyt niistä. Todella kannattaa! Saat ainakin yhden HYVÄN ystävän.