matalaenergia talo ja

teen etelä Suomeen kivitalon n. 200 m2 jonka seinien u arvo on alle 0,2 ikkunat energiataloudelliset, ylä ja alapohjan eristys energiataludelliseksi myös.

Miten on kannattaisiko laittaa suorasähkölämmitys sähkökaapelilla valuun, kaksi takkaa / yksi per kerros ja poistolämpöpumppu ilmanvaihtajaksi ja lämpimänveden tuottajaksi

vertaan maalämmön hankintahintaan n. 15 t€ ja isompi tekninen tilan tarve. Ne yhteensä maksaa 20 t€ ja kun sen vaikka jakaa 40 v ???

Mikä on tällaisen talon lämmitys kw tarve / vuosi
vesi pitää jollakin lämmittää mutta tartteeko olla
maalämpö ??
6714073
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 67

Vanhimmat

Suoraa sähkölämmitystä ei pitäisi laittaa kenenkään näillä leveysasteilla.

Suomen lämmitysenergiamarkkinat ovat kehittymättömät johtuen sähkötariffijärjestelmän kehittymättömyydestä. Suomen lämmitysenergiamarkkinat olisivat huomattavasti kehittyneemmät, mikäli sähköstä laskutettaisiin/oltaisin laskutettu todellisten kustannusten mukaan eli kulutushuippujen aikana sähkön hinta olisi kalleimillaan (Valitettavasti voimala- ja verkkokapasiteetti joudutaan mitoittamaan kulutushuippujen mukaan). Todellinen kustannus kulutuspiikien sähkölle ollenee yli 0.5 euroa/Kwh. Valitettavasti tariffijärjestelmää ei ole rakennettu vastaamaan todellisia kustannuksia.

Ts. suoran sähkölämmityksen hankinta ilman merkittävää lämmön varauskykyä on karmein virhe, jonka rakentaja voi tehdä lämmitysvalinnan osalta.

Joten suosittelen ehdottamistasi vaihtoehdoista maalämpöä.

Äänestä
  • ILP, minä ainakin uskon noihin ( ttäällä haukuttuihin) Motivan tutkimuksiin eli kaapelit lattiaan ja ILP on järkiratkaisu.

    Sulla on puurot ja vellit sekaisin jos toisaalta sun mielestäsi omakotirakentajan pitäisi olla huolissaan sähkntuottajien infrasta ja toisaalta siinä että MLP olisi ratkaisu huippupakkasten huippukulutuksiin. Ei kukaan mitoita MLP:tä -35C:een vaan silloin rapsahtaa MLP-miehelläkin lämpöparonin kontaktori, ja alkaa kulutusmittari pyöriä aika vinhasti.

    Äänestä

  • :) !!!

    Äänestä


  • Eihän sinun kannata näitä härveleitä sinne ostaa, mieti nyt. Mahdollisimman yksinkertaisesti ja hyvä eristys.

    Äänestä

Laitat vesikiertoisen lattialämmityksen ja maalämmön. Takoiksi valitset peltitakat, koska kivitaloon ei kannata varaavia laittaa. Jos saat puuta "ilmaiseksi" niin ne kannattaa myydä ja lämmittää sillä maalämmöllä. Takat siis vain sähkökatkoja varten ja tunnelmointiin.

PILP:ä ei missään tapauksessa, vaan ilmanvaihtoon pyöriväkennoisen LTO:n. Jos teet porakaivon maalämmölle, niin sitten puhallinkonvektori antamaan lähes ilmaista viileyttä taloon.

Tero

Äänestä

  • jii kirjoitti:

    "Takoiksi valitset peltitakat, koska kivitaloon ei kannata varaavia laittaa. "

    Matalaenergiataloon nimenomaan täytyy laittaa mahdollisimman varaavat takat koska muuten lämmönnousu on liian nopeaa (paljon kokemusta kavereiden taloista!) VTT:n pojat ovat tutkineet asiaa.

    http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/pientalonlammitysjarjestelmat/tulisijojenlammitys-jailmanvaihtojarjestelmienyhteiskaytto/

    kivitalosta...lue ko. sätöksen luku 3.4.4

    Sitäpaitsi maalämpöä käytettäessä noita tulisijoja ei kannata lämmittää edes niillä "ilmaisilla" puilla, minä jättäisin ainakin sen toisen pois.

    Äänestä

  • puhutaan kirjoitti:

    kivitalosta...lue ko. sätöksen luku 3.4.4

    Sitäpaitsi maalämpöä käytettäessä noita tulisijoja ei kannata lämmittää edes niillä "ilmaisilla" puilla, minä jättäisin ainakin sen toisen pois.

    tuossa sanotaan eli kun tulisijan massa kasvaa niin sen hetkellinen teho pienenee. Peltitakan 5kW hetkellinen teho on matalaenergiaiseen liian suuri.

    Äänestä

  • puhutaan kirjoitti:

    kivitalosta...lue ko. sätöksen luku 3.4.4

    Sitäpaitsi maalämpöä käytettäessä noita tulisijoja ei kannata lämmittää edes niillä "ilmaisilla" puilla, minä jättäisin ainakin sen toisen pois.

    Alkuperäinen kysymys kannattaa lukea ajatuksella, kyseessähän oli matalaenergiatalo.
    Siis todella vähän lämmitysenergiaa kuluttava 200 m2:n omakotitalo.
    Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa hukkalämmöllä vähennettynä 50 Kilowattia lämmitettävälle neliölle vuodessa, eli kymmentuhatta kyseisessä talossa. Tämä öljyksi muutettuna kuvaa paremmin tarvittavan lämmitysenergian pienuutta eli 1000 litraa vuodessa. Takavuosina samanlainen talo saattoi kuluttaa lämmittämiseen 4000 litraa.
    On päivänselvää ettei maalämpöä saa tällaiseen rakennukseen kannattavaksi.
    Ongelmia syntyy myös tarvittavan vesikierron viiveistä ja varsinkin kivipintaiset lattiat tulisivat vähäisen lämmitystarpeen vuoksi olemaan jatkuvasti kylmiä.
    Varaavat massat ja hyvin eristetyt talot eivät kuulu yhteen. Varaavat massat reagoivat liian hitaasti ja talosta saattaa tulla tuskaisen kuuma tai kylmä. Lämpötilojen säätö käy ongelmaksi varausviiveiden ansiosta.
    Takkoja ei ainakaan kahta kannata rakentaa, koska käytännössä talon lämmittäminen vaatii niin vähän energiaa, että rakennus helposti lämpiää liikaa.
    Todellisuudessa takkaa ei normaalisti pystyisi edes käyttämään.
    Matalaenergia kivitaloon paras lämmitysjärjestelmä on lattiakaapelit Devin oppivilla termostaateilla, mahdollisimman vähän varaavaa massaa lattiaan, sekä puuverhoillut lattiat.
    Lämmintä vettä lämmittämään poistoilmalämpöpumppu.
    Varajärjestelmäksi korkeintaan yksi takka alakertaan.
    Tulevaisuudessa saattaa matalaenergiataloihin olla saatavissa sähkölämmitystä pienillä kennoilla huonekohtaiseen ilmanvaihtoon kytkettynä. Tällöin saadaan tarvittavan nopea tapa antaa hyvin pieniä määriä lämpöä huoneilmaan.
    Seinien lämmittäminen ei ole kannattavaa.
    Matalaenergiatalon lämmittäminen ainakin Etelä-Suomessa keskittyy ainoastaan kolmeen talvikuukauteen, muuten rakennus lämpiää hukkalämmöllä, joka tulee kodin elektroniikasta.
    Kivitalorakentajille on tullut markkinoille valettavia betonitaloja, joissa eristekerrokset ovat poikkeuksellisesti ulko- ja sisäpuolella, näihin matalaenergia rakentajien kannattaa tutustua.
    Loppupäätelmänä voin todeta, että maalämpö ja vesikierto lattiassa sopivat huonosti hyvin eristettyyn taloon ja lisäksi investoinnit ovat varsin kalliita.

    Äänestä

  • Rakentaja Rane kirjoitti:

    Alkuperäinen kysymys kannattaa lukea ajatuksella, kyseessähän oli matalaenergiatalo.
    Siis todella vähän lämmitysenergiaa kuluttava 200 m2:n omakotitalo.
    Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa hukkalämmöllä vähennettynä 50 Kilowattia lämmitettävälle neliölle vuodessa, eli kymmentuhatta kyseisessä talossa. Tämä öljyksi muutettuna kuvaa paremmin tarvittavan lämmitysenergian pienuutta eli 1000 litraa vuodessa. Takavuosina samanlainen talo saattoi kuluttaa lämmittämiseen 4000 litraa.
    On päivänselvää ettei maalämpöä saa tällaiseen rakennukseen kannattavaksi.
    Ongelmia syntyy myös tarvittavan vesikierron viiveistä ja varsinkin kivipintaiset lattiat tulisivat vähäisen lämmitystarpeen vuoksi olemaan jatkuvasti kylmiä.
    Varaavat massat ja hyvin eristetyt talot eivät kuulu yhteen. Varaavat massat reagoivat liian hitaasti ja talosta saattaa tulla tuskaisen kuuma tai kylmä. Lämpötilojen säätö käy ongelmaksi varausviiveiden ansiosta.
    Takkoja ei ainakaan kahta kannata rakentaa, koska käytännössä talon lämmittäminen vaatii niin vähän energiaa, että rakennus helposti lämpiää liikaa.
    Todellisuudessa takkaa ei normaalisti pystyisi edes käyttämään.
    Matalaenergia kivitaloon paras lämmitysjärjestelmä on lattiakaapelit Devin oppivilla termostaateilla, mahdollisimman vähän varaavaa massaa lattiaan, sekä puuverhoillut lattiat.
    Lämmintä vettä lämmittämään poistoilmalämpöpumppu.
    Varajärjestelmäksi korkeintaan yksi takka alakertaan.
    Tulevaisuudessa saattaa matalaenergiataloihin olla saatavissa sähkölämmitystä pienillä kennoilla huonekohtaiseen ilmanvaihtoon kytkettynä. Tällöin saadaan tarvittavan nopea tapa antaa hyvin pieniä määriä lämpöä huoneilmaan.
    Seinien lämmittäminen ei ole kannattavaa.
    Matalaenergiatalon lämmittäminen ainakin Etelä-Suomessa keskittyy ainoastaan kolmeen talvikuukauteen, muuten rakennus lämpiää hukkalämmöllä, joka tulee kodin elektroniikasta.
    Kivitalorakentajille on tullut markkinoille valettavia betonitaloja, joissa eristekerrokset ovat poikkeuksellisesti ulko- ja sisäpuolella, näihin matalaenergia rakentajien kannattaa tutustua.
    Loppupäätelmänä voin todeta, että maalämpö ja vesikierto lattiassa sopivat huonosti hyvin eristettyyn taloon ja lisäksi investoinnit ovat varsin kalliita.

    Tuo Motivan tutkimushan juuri kertoo että kivitalossa "ei varaava" takka toimii paremmin. Jos kysyjä nyyhkii maalämmön kalleutta niin en ymmärrä miksi hän haluaa perustaa talonsa oleskelutiloihin kaksi "polttolaitosta". Mitä tulee Ranen ehdottamaan PILP:iin niin eiköhän nyt kuitenkin pysytellä hallitun ilmanvaihdon puolella. Ei kai sitä matalaenergiataloa nyt ruveta PILP:llä "tappamaan", IV-koneeksi pyöriväkennoinen.


    Ei nuo aloitusviestin arvot vielä minimienergiataloa tee...hyvä kun normit alittaa. 25000 kWh menee selälleen joka tapauksessa jos suoran sähkön laittaa.

    Matalaenergiatalossa menee aivan yhtä paljon energiaa lämpimän käyttöveden tuottamiseen kuin muissakin taloissa. Siksi maalämpö - toki oikein mitoitettu. 100m reikä ja 2 kW:n kompura -> 6kW lämmitystehoa. Jos se talo nyt niin vähän sitä energiaa tarvitsee niin eipähän tarvitse huolehtia siitä kompuran uusimisesta ensimmäiseen 30 vuoteen ja porareiästä kannattaa ottaa viilennys ja kasteluvedet kaupan päälle.

    Jokainen tosin tekee niinkuin parhaaksi katsoo. Pitäähän sitä PILP, Devireg, yms. kauppiaidenkin elää.

    Äänestä

  • kivitalofoorumi kirjoitti:

    Tuo Motivan tutkimushan juuri kertoo että kivitalossa "ei varaava" takka toimii paremmin. Jos kysyjä nyyhkii maalämmön kalleutta niin en ymmärrä miksi hän haluaa perustaa talonsa oleskelutiloihin kaksi "polttolaitosta". Mitä tulee Ranen ehdottamaan PILP:iin niin eiköhän nyt kuitenkin pysytellä hallitun ilmanvaihdon puolella. Ei kai sitä matalaenergiataloa nyt ruveta PILP:llä "tappamaan", IV-koneeksi pyöriväkennoinen.


    Ei nuo aloitusviestin arvot vielä minimienergiataloa tee...hyvä kun normit alittaa. 25000 kWh menee selälleen joka tapauksessa jos suoran sähkön laittaa.

    Matalaenergiatalossa menee aivan yhtä paljon energiaa lämpimän käyttöveden tuottamiseen kuin muissakin taloissa. Siksi maalämpö - toki oikein mitoitettu. 100m reikä ja 2 kW:n kompura -> 6kW lämmitystehoa. Jos se talo nyt niin vähän sitä energiaa tarvitsee niin eipähän tarvitse huolehtia siitä kompuran uusimisesta ensimmäiseen 30 vuoteen ja porareiästä kannattaa ottaa viilennys ja kasteluvedet kaupan päälle.

    Jokainen tosin tekee niinkuin parhaaksi katsoo. Pitäähän sitä PILP, Devireg, yms. kauppiaidenkin elää.

    "Tuo Motivan tutkimushan juuri kertoo että kivitalossa "ei varaava" takka toimii paremmin"

    Mistä kohtaa tuota paperia sinä olet olet tuon johtopäätöksen vetänyt? Tuossahan nimenomaan sanotaan päinvastaista, kevyet tulisijat kesämökille ja hyvin eristettyihin rakennuksiin mahdollisimman raskaat. Kivitalo raskasmassaisena handskaa paremmin kevyen tulisijan lämpöpiikin mutta ei se ole mitenkään toivottavaa.

    Äänestä

  • jii kirjoitti:

    "Tuo Motivan tutkimushan juuri kertoo että kivitalossa "ei varaava" takka toimii paremmin"

    Mistä kohtaa tuota paperia sinä olet olet tuon johtopäätöksen vetänyt? Tuossahan nimenomaan sanotaan päinvastaista, kevyet tulisijat kesämökille ja hyvin eristettyihin rakennuksiin mahdollisimman raskaat. Kivitalo raskasmassaisena handskaa paremmin kevyen tulisijan lämpöpiikin mutta ei se ole mitenkään toivottavaa.

    "Kivitalo raskasmassaisena handskaa paremmin kevyen tulisijan lämpöpiikin mutta ei se ole mitenkään toivottavaa."

    Se lämpöpiikki varautuu niihin masiivirakenteisiin, jotka luovuttavat lämpöä ympäröivään ilmaan. Minusta tuo kuulostaa toivottavalta ominaisuudelta. Kevyttakan saa 600 euroon, masiivisen ( >4tonnia)3000 euroon paikalleen muurattuna. Paikalleen muurattu vie 2m2 enemmän tilaa (a´1500 euroa/m2) saadaan lopputulokseksi:

    Sun varaava laitos maksaa 5400 euroa enemmän kuin "peltikamiina". Kapinetissä maksaa pinokuutio kuivia sekahalkoja 40 euroa/m3. Eli tuolla erotuksella saa 135 mottia halkoja.

    Se vastaa 189 000 kWh energiaa, jolla tuota taloa lämmittää 10 vuotta.

    joo joo tiedetään, kun vaimo halusi kaakeliuunin :)

    Äänestä

  • Rakentaja Rane kirjoitti:

    Alkuperäinen kysymys kannattaa lukea ajatuksella, kyseessähän oli matalaenergiatalo.
    Siis todella vähän lämmitysenergiaa kuluttava 200 m2:n omakotitalo.
    Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa hukkalämmöllä vähennettynä 50 Kilowattia lämmitettävälle neliölle vuodessa, eli kymmentuhatta kyseisessä talossa. Tämä öljyksi muutettuna kuvaa paremmin tarvittavan lämmitysenergian pienuutta eli 1000 litraa vuodessa. Takavuosina samanlainen talo saattoi kuluttaa lämmittämiseen 4000 litraa.
    On päivänselvää ettei maalämpöä saa tällaiseen rakennukseen kannattavaksi.
    Ongelmia syntyy myös tarvittavan vesikierron viiveistä ja varsinkin kivipintaiset lattiat tulisivat vähäisen lämmitystarpeen vuoksi olemaan jatkuvasti kylmiä.
    Varaavat massat ja hyvin eristetyt talot eivät kuulu yhteen. Varaavat massat reagoivat liian hitaasti ja talosta saattaa tulla tuskaisen kuuma tai kylmä. Lämpötilojen säätö käy ongelmaksi varausviiveiden ansiosta.
    Takkoja ei ainakaan kahta kannata rakentaa, koska käytännössä talon lämmittäminen vaatii niin vähän energiaa, että rakennus helposti lämpiää liikaa.
    Todellisuudessa takkaa ei normaalisti pystyisi edes käyttämään.
    Matalaenergia kivitaloon paras lämmitysjärjestelmä on lattiakaapelit Devin oppivilla termostaateilla, mahdollisimman vähän varaavaa massaa lattiaan, sekä puuverhoillut lattiat.
    Lämmintä vettä lämmittämään poistoilmalämpöpumppu.
    Varajärjestelmäksi korkeintaan yksi takka alakertaan.
    Tulevaisuudessa saattaa matalaenergiataloihin olla saatavissa sähkölämmitystä pienillä kennoilla huonekohtaiseen ilmanvaihtoon kytkettynä. Tällöin saadaan tarvittavan nopea tapa antaa hyvin pieniä määriä lämpöä huoneilmaan.
    Seinien lämmittäminen ei ole kannattavaa.
    Matalaenergiatalon lämmittäminen ainakin Etelä-Suomessa keskittyy ainoastaan kolmeen talvikuukauteen, muuten rakennus lämpiää hukkalämmöllä, joka tulee kodin elektroniikasta.
    Kivitalorakentajille on tullut markkinoille valettavia betonitaloja, joissa eristekerrokset ovat poikkeuksellisesti ulko- ja sisäpuolella, näihin matalaenergia rakentajien kannattaa tutustua.
    Loppupäätelmänä voin todeta, että maalämpö ja vesikierto lattiassa sopivat huonosti hyvin eristettyyn taloon ja lisäksi investoinnit ovat varsin kalliita.

    Sait minut vakuuttuneeksi kyseisestä aiheesta. Itse valitsin matalaergia taloon enston lattialämmityskaapelit.

    Äänestä

  • siis häh kirjoitti:

    "Kivitalo raskasmassaisena handskaa paremmin kevyen tulisijan lämpöpiikin mutta ei se ole mitenkään toivottavaa."

    Se lämpöpiikki varautuu niihin masiivirakenteisiin, jotka luovuttavat lämpöä ympäröivään ilmaan. Minusta tuo kuulostaa toivottavalta ominaisuudelta. Kevyttakan saa 600 euroon, masiivisen ( >4tonnia)3000 euroon paikalleen muurattuna. Paikalleen muurattu vie 2m2 enemmän tilaa (a´1500 euroa/m2) saadaan lopputulokseksi:

    Sun varaava laitos maksaa 5400 euroa enemmän kuin "peltikamiina". Kapinetissä maksaa pinokuutio kuivia sekahalkoja 40 euroa/m3. Eli tuolla erotuksella saa 135 mottia halkoja.

    Se vastaa 189 000 kWh energiaa, jolla tuota taloa lämmittää 10 vuotta.

    joo joo tiedetään, kun vaimo halusi kaakeliuunin :)

    "Se lämpöpiikki varautuu niihin masiivirakenteisiin, jotka luovuttavat lämpöä ympäröivään ilmaan. Minusta tuo kuulostaa toivottavalta ominaisuudelta"

    No ei se lämpö niihin rakenteisiin kulkeudu muuten kuin huoneilman kautta - eikä myöskään samaa tahtia kuin peltikamiina sitä lämpöä tupaan työntää. Ja se lämpöpiikki ei ole toivottavaa, koska silloin pitää vähintään vääntää LTO:sta tehoja isommalle, pahimmillaan avata ikkuna..

    Äänestä

  • Rakentaja Rane kirjoitti:

    Alkuperäinen kysymys kannattaa lukea ajatuksella, kyseessähän oli matalaenergiatalo.
    Siis todella vähän lämmitysenergiaa kuluttava 200 m2:n omakotitalo.
    Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa hukkalämmöllä vähennettynä 50 Kilowattia lämmitettävälle neliölle vuodessa, eli kymmentuhatta kyseisessä talossa. Tämä öljyksi muutettuna kuvaa paremmin tarvittavan lämmitysenergian pienuutta eli 1000 litraa vuodessa. Takavuosina samanlainen talo saattoi kuluttaa lämmittämiseen 4000 litraa.
    On päivänselvää ettei maalämpöä saa tällaiseen rakennukseen kannattavaksi.
    Ongelmia syntyy myös tarvittavan vesikierron viiveistä ja varsinkin kivipintaiset lattiat tulisivat vähäisen lämmitystarpeen vuoksi olemaan jatkuvasti kylmiä.
    Varaavat massat ja hyvin eristetyt talot eivät kuulu yhteen. Varaavat massat reagoivat liian hitaasti ja talosta saattaa tulla tuskaisen kuuma tai kylmä. Lämpötilojen säätö käy ongelmaksi varausviiveiden ansiosta.
    Takkoja ei ainakaan kahta kannata rakentaa, koska käytännössä talon lämmittäminen vaatii niin vähän energiaa, että rakennus helposti lämpiää liikaa.
    Todellisuudessa takkaa ei normaalisti pystyisi edes käyttämään.
    Matalaenergia kivitaloon paras lämmitysjärjestelmä on lattiakaapelit Devin oppivilla termostaateilla, mahdollisimman vähän varaavaa massaa lattiaan, sekä puuverhoillut lattiat.
    Lämmintä vettä lämmittämään poistoilmalämpöpumppu.
    Varajärjestelmäksi korkeintaan yksi takka alakertaan.
    Tulevaisuudessa saattaa matalaenergiataloihin olla saatavissa sähkölämmitystä pienillä kennoilla huonekohtaiseen ilmanvaihtoon kytkettynä. Tällöin saadaan tarvittavan nopea tapa antaa hyvin pieniä määriä lämpöä huoneilmaan.
    Seinien lämmittäminen ei ole kannattavaa.
    Matalaenergiatalon lämmittäminen ainakin Etelä-Suomessa keskittyy ainoastaan kolmeen talvikuukauteen, muuten rakennus lämpiää hukkalämmöllä, joka tulee kodin elektroniikasta.
    Kivitalorakentajille on tullut markkinoille valettavia betonitaloja, joissa eristekerrokset ovat poikkeuksellisesti ulko- ja sisäpuolella, näihin matalaenergia rakentajien kannattaa tutustua.
    Loppupäätelmänä voin todeta, että maalämpö ja vesikierto lattiassa sopivat huonosti hyvin eristettyyn taloon ja lisäksi investoinnit ovat varsin kalliita.

    minulla on varaa laittaa iso ilmanvaihtokone, 150 . 200 m porakaivoa, 9 kw pumppu ja erillinen
    varaaja.

    Kunhan vähän kyseenalaistan suunnitelmiani,
    maksaako tämä itsensä, onko niin paljon parempi
    kuin äärimmäisen helposti säädettävä sähkökaapeli huonekohtaisella termostaatilla, ne takat eurooppalaisia sydämmiä / ei suomalaisia "uuni luokkaa" voi poltaa päästöittä hitaasti puuta / antaa sen verran lämpöä kun tarttee.
    Ilmanvaihtokone pyörivä kennoinen 80 % lto

    Mutta voiko viilennyksen tehdä muulla kuin ilmalämpöpumpuilla

    ja se hinta puoli jos maalämpö maksaa sen 20 t€
    enemmän saisi sillä 10 kw kulutus talossa jonkun verran maksaa niitä korottuvia sähkölaskuja ja
    uskon että näitä sähkölämmittäjiä on äänestäjinä joku muukin vielä 2030 luvulla vielä

    Äänestä

  • siis häh kirjoitti:

    "Kivitalo raskasmassaisena handskaa paremmin kevyen tulisijan lämpöpiikin mutta ei se ole mitenkään toivottavaa."

    Se lämpöpiikki varautuu niihin masiivirakenteisiin, jotka luovuttavat lämpöä ympäröivään ilmaan. Minusta tuo kuulostaa toivottavalta ominaisuudelta. Kevyttakan saa 600 euroon, masiivisen ( >4tonnia)3000 euroon paikalleen muurattuna. Paikalleen muurattu vie 2m2 enemmän tilaa (a´1500 euroa/m2) saadaan lopputulokseksi:

    Sun varaava laitos maksaa 5400 euroa enemmän kuin "peltikamiina". Kapinetissä maksaa pinokuutio kuivia sekahalkoja 40 euroa/m3. Eli tuolla erotuksella saa 135 mottia halkoja.

    Se vastaa 189 000 kWh energiaa, jolla tuota taloa lämmittää 10 vuotta.

    joo joo tiedetään, kun vaimo halusi kaakeliuunin :)

    tyylitakat.fi: jokin L-mallinen hissiluukku peli alas tai joku focus roikkuva malli alas ja ylös varaus tai joku peltikamina pelkistetty peli

    nyt on vaan n. 140 m2 puupakettitalo sähköä kaikenkaikkiaan menee lämpö vesi 18 - 19 kw ja maksaa 1,2 t€

    jos laittais ne maalämmön fyrkat vaikka osittain takkoihin ja lisäeristykseen ??

    Äänestä

  • 7777777777777777 kirjoitti:

    Sait minut vakuuttuneeksi kyseisestä aiheesta. Itse valitsin matalaergia taloon enston lattialämmityskaapelit.

    nyt kuluu 140 m2 ja 350 m3 sähköä puupakettitalossa eteläsuomessa 18 - 19kw eli n. 1,2 t€
    kun se kivi talo tulee ilmatiivimmäksi parempi u-arvo parempi lto ja jne..

    en tosiaan vaan viedä kannattaako maalämpö omassa
    kohteessä

    Äänestä

käyttää.

Meillä on uusi yli 200m2 kivitalo suoralla sähkölämmityksellä juuri tuon takia koska alkuinvestointi on niin kohtuuttoman suuri (meillä arvio 24k€). Suora sähkö vesikiertoinen lattialämmitys vähän yli 11k€. Tuota välirahaa ei maalämmöllä tienaa koskaan takaisin. Arvioitu sähkönkulutus per vuosi 30kWh. Katsellaan vuosi tai pari tarvitaanko ILPpiä, meidänkin talo on matalaenergiamallia. Lisänä molemmissa kerroksissa takka, tosin enemmän tunnelmaa luomassa kuin aktiivisena lämmönlähteenä.

Äänestä
  • onko ylhäällä mittarilukemaa, josta lämmitys alkoi ( ota pois rekennussähkö) paljon kuluu vuodessa matalaenergia talossa kun niitä takkoja
    poltat myös ?

    oli fiksu veto laittaa vesikirto, ostat vaikka
    puukattilan / maalämmön yms. joskus

    Äänestä

  • kyselee sähkönkulutuksesta kirjoitti:

    onko ylhäällä mittarilukemaa, josta lämmitys alkoi ( ota pois rekennussähkö) paljon kuluu vuodessa matalaenergia talossa kun niitä takkoja
    poltat myös ?

    oli fiksu veto laittaa vesikirto, ostat vaikka
    puukattilan / maalämmön yms. joskus

    tiedossa, ollaan asuttu vasta 4,5 kk, tuo 30kWh on vuosiarvio. Me kytästellään myös mahdollisuutta joskus liittyä kaukolämpöön, siksikään ei maalämmön investointi kiinnostanut.

    Vesikiertoinen lattialämmitys oli jo edellisessä talossamme ja tykättiin kovasti. Sähköpiuha lattian alla ei oikein kiehdo. Sellaiset on meillä vain ulkoterasseilla.

    Äänestä

  • ei vielä kirjoitti:

    tiedossa, ollaan asuttu vasta 4,5 kk, tuo 30kWh on vuosiarvio. Me kytästellään myös mahdollisuutta joskus liittyä kaukolämpöön, siksikään ei maalämmön investointi kiinnostanut.

    Vesikiertoinen lattialämmitys oli jo edellisessä talossamme ja tykättiin kovasti. Sähköpiuha lattian alla ei oikein kiehdo. Sellaiset on meillä vain ulkoterasseilla.

    liityen auringosta tulevaan kevätlämpöön ja mahdolliseen takan tuomaan lisälämpöön rinnalle ?

    Äänestä

  • ei vielä kirjoitti:

    tiedossa, ollaan asuttu vasta 4,5 kk, tuo 30kWh on vuosiarvio. Me kytästellään myös mahdollisuutta joskus liittyä kaukolämpöön, siksikään ei maalämmön investointi kiinnostanut.

    Vesikiertoinen lattialämmitys oli jo edellisessä talossamme ja tykättiin kovasti. Sähköpiuha lattian alla ei oikein kiehdo. Sellaiset on meillä vain ulkoterasseilla.

    että kivitaloissa on suuremmat kulutukset?

    Levytalossa 200 m2 puolimpimässä varastossa ei ole mennyt kuin keskimäärin 16.500 kWh vuodessa sähköä ja 3...4 m3 jätepuita (4 vuoden keskiarvo). Siitä pitää laskea vielä muu sähkönkulutus pois, jotta päästään lämmitykseen määrään kiinni. Pelkkään lämmitykseen on mennyt noin 8.000kWh...10.000 kWh vuoteen.

    Äänestä

  • onko vesikierto helppo säätää kirjoitti:

    liityen auringosta tulevaan kevätlämpöön ja mahdolliseen takan tuomaan lisälämpöön rinnalle ?

    hieman hidas reagoimaan sään muutoksiin, mutta ei sitä säätää tarvitse. Termarit toimii kuten muissakin lämmitysmuodoissa eli pätkäsevät pois päältä kun lämpöraja ylittyy. Putkissa toki kiertää lämmin vesi aina mutta säätelee kiertonopeudella lämmön siirtymistä huonetilaan.

    Äänestä

  • niin, kirjoitti:

    että kivitaloissa on suuremmat kulutukset?

    Levytalossa 200 m2 puolimpimässä varastossa ei ole mennyt kuin keskimäärin 16.500 kWh vuodessa sähköä ja 3...4 m3 jätepuita (4 vuoden keskiarvo). Siitä pitää laskea vielä muu sähkönkulutus pois, jotta päästään lämmitykseen määrään kiinni. Pelkkään lämmitykseen on mennyt noin 8.000kWh...10.000 kWh vuoteen.

    kokonaissähkön, siinä on lämmityksen lisäksi myös käyttösähkö mukana (tuossa 30kWh). Lämmityksen osuus n. 10kWh veikkaisin. Meillä on aika paljon kuutioita lämmitettävänä, pesukoneet huruttaa päivittäin, 2 tietokonetta auki, 3 tv:tä yms. Vaikka talo on energiataloudellinen, asukkaat ei:)

    Äänestä

  • tietty mainitsin kirjoitti:

    kokonaissähkön, siinä on lämmityksen lisäksi myös käyttösähkö mukana (tuossa 30kWh). Lämmityksen osuus n. 10kWh veikkaisin. Meillä on aika paljon kuutioita lämmitettävänä, pesukoneet huruttaa päivittäin, 2 tietokonetta auki, 3 tv:tä yms. Vaikka talo on energiataloudellinen, asukkaat ei:)

    Varmaankin tarkoitat noilla luvuilla 10kWh ja 30kWh megawattitunteja eli 10 tai 30 MWh joka on 10 000kWh tai 30 000kWh(sori viilaus, mutta selkeyttää vähän)

    Hurjalta kuitenkin kuulostaa jos 20MWh menisi pelkkään kotitaloussähköön. Tavallisesti siihen menee 6-10MWh. 10MWh:lla saa paahtaa jo aika reippaasti sähkösaunaa ja pihavaloja yms.

    Äänestä

  • kyselee sähkönkulutuksesta kirjoitti:

    onko ylhäällä mittarilukemaa, josta lämmitys alkoi ( ota pois rekennussähkö) paljon kuluu vuodessa matalaenergia talossa kun niitä takkoja
    poltat myös ?

    oli fiksu veto laittaa vesikirto, ostat vaikka
    puukattilan / maalämmön yms. joskus

    Joo, laittakaa kaikki mahdolliset varaukset siihen taloon.

    Äänestä

  • Meillä oli edellisessä talossamme (175 m2) suora sähkölämmitys ja sähkölaskut olivat kuukaudessa h**vetillisen suuret. Nykyisessä talossamme (189 m2) meillä on maalämpö ja sähkölasku kuukaudessa noin 60 euroa.

    Äänestä

  • "Tuota välirahaa ei maalämmöllä tienaa koskaan takaisin."

    Höh!? Välirahaahan ois ollut vain reilu kymppi.

    eli 13 vuodessa ois maalämpö maksanut ittensä vaikka sähkönhinta ei nousis (mutta koko ajanhan se kiitää ylöspäin ja pelletit perässä)

    kompressori kustantaa itsensä kahden vuoden välein (netto) ellei vakuutus korvaa (silloin se kustantaa ittensä yhdessä talvessa)


    jne... niinku suunnilleen

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    "Tuota välirahaa ei maalämmöllä tienaa koskaan takaisin."

    Höh!? Välirahaahan ois ollut vain reilu kymppi.

    eli 13 vuodessa ois maalämpö maksanut ittensä vaikka sähkönhinta ei nousis (mutta koko ajanhan se kiitää ylöspäin ja pelletit perässä)

    kompressori kustantaa itsensä kahden vuoden välein (netto) ellei vakuutus korvaa (silloin se kustantaa ittensä yhdessä talvessa)


    jne... niinku suunnilleen

    mulla on 650m3 talo suorasähkölämmityksellä, ilman ilmaisia puita. Vuodessa on mennyt lämmitykseen talo vesi alle 900€. Nyt kilpailutin sähkön ja tiedän, että seuraavan kahden vuodena aikana menee noin 800€/a ellei ilmasto kylmene äkisti tai hommata poreallasta.

    Äänestä

  • Keksi joku muu kirjoitti:

    Meillä oli edellisessä talossamme (175 m2) suora sähkölämmitys ja sähkölaskut olivat kuukaudessa h**vetillisen suuret. Nykyisessä talossamme (189 m2) meillä on maalämpö ja sähkölasku kuukaudessa noin 60 euroa.

    Mitäpä luulet löytyykö varaosia kun huollat pumppusi 15 vuoden päästä, kysyvät mikä pumppu sulla nyt olikaan, ehdottavat eikös sitä uusita koko paska kun vanhan korjaus tulisi kalliimmaksi kuin uusi ja tehokkaampi pumppu... ja artisti maksaa. Ajattelin vaan kun itellä on sellaisia kokemuksia nykyajasta...

    Äänestä

  • on iso raha kirjoitti:

    mulla on 650m3 talo suorasähkölämmityksellä, ilman ilmaisia puita. Vuodessa on mennyt lämmitykseen talo vesi alle 900€. Nyt kilpailutin sähkön ja tiedän, että seuraavan kahden vuodena aikana menee noin 800€/a ellei ilmasto kylmene äkisti tai hommata poreallasta.

    Sisälämpö on 5 talvella ja ilmanvaihdon väännän kiinni. Asun yksin, koska muija ja mukulat lähti karkuun...jne.

    Valaistuksen hoidan tuikkukynttilöillä ja nämä viestit kirjoitan kirjastosta (pakko lämmitellä kun kotona on niin kylmä ettei kovalevy käynnisty kotikoneessa)

    Pakko lopettaa kun seuraava ihminen haluaa tulla koneelle.

    Äänestä

  • kun unohtui kirjoitti:

    Sisälämpö on 5 talvella ja ilmanvaihdon väännän kiinni. Asun yksin, koska muija ja mukulat lähti karkuun...jne.

    Valaistuksen hoidan tuikkukynttilöillä ja nämä viestit kirjoitan kirjastosta (pakko lämmitellä kun kotona on niin kylmä ettei kovalevy käynnisty kotikoneessa)

    Pakko lopettaa kun seuraava ihminen haluaa tulla koneelle.

    Kyllä tässä tuvassa asuu 2 2. Mutta myönnän, että eukon kanssa väännetään peistä sopivasta lämpötilasta. Minusta 21 on sopiva t-paitakeli mutta eukko vaatii 24-25 lukemia. Niin ja kun on suorasähkölämmitys, niin ei tartte kovalevyn käynnistysvirroista olla huolissaan. Sehän lämmittää ihan mukavasti. IV kone (Nilan) on ohjelmoitu siten, että ilma vaihtuu vinhempaan illalla ja yöllä. Arkipäivinä se on minimillä.

    Äänestä

  • kun unohtui kirjoitti:

    Sisälämpö on 5 talvella ja ilmanvaihdon väännän kiinni. Asun yksin, koska muija ja mukulat lähti karkuun...jne.

    Valaistuksen hoidan tuikkukynttilöillä ja nämä viestit kirjoitan kirjastosta (pakko lämmitellä kun kotona on niin kylmä ettei kovalevy käynnisty kotikoneessa)

    Pakko lopettaa kun seuraava ihminen haluaa tulla koneelle.

    Sähkölaskusta viis, sähköt pois päältä ja pois kotoa koko talveksi.

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    "Tuota välirahaa ei maalämmöllä tienaa koskaan takaisin."

    Höh!? Välirahaahan ois ollut vain reilu kymppi.

    eli 13 vuodessa ois maalämpö maksanut ittensä vaikka sähkönhinta ei nousis (mutta koko ajanhan se kiitää ylöspäin ja pelletit perässä)

    kompressori kustantaa itsensä kahden vuoden välein (netto) ellei vakuutus korvaa (silloin se kustantaa ittensä yhdessä talvessa)


    jne... niinku suunnilleen

    Lukeeka tyypillinen maalämmön valinneen kertomus, miten hän on itselleen perustellut maalämmön edullisuuden. Kun ei perusta laskelmaa faktoihin vaan mutuun niin pääsee huijaamaan itseään ja saa hyvänolon tunteen. En tiedä miten pääsen tonnin säästöön vuodessa, kun lämmitykseen hädin tuskin menee sitä tonnia. Sama asia kuin takan kanssa, laitetaan 6000e takaan ja perustellaan sitä säästösyillä. Tuntuu, että laskutaito on nykyään erilaista kuin ennen.

    Äänestä

  • maalämmittäjä kirjoitti:

    Lukeeka tyypillinen maalämmön valinneen kertomus, miten hän on itselleen perustellut maalämmön edullisuuden. Kun ei perusta laskelmaa faktoihin vaan mutuun niin pääsee huijaamaan itseään ja saa hyvänolon tunteen. En tiedä miten pääsen tonnin säästöön vuodessa, kun lämmitykseen hädin tuskin menee sitä tonnia. Sama asia kuin takan kanssa, laitetaan 6000e takaan ja perustellaan sitä säästösyillä. Tuntuu, että laskutaito on nykyään erilaista kuin ennen.

    Jämerä, 200krsm2 ja 2200 litraa öljyä vuodessa a´ 0,58€ / litra!
    Jos tosta tonnin poistaa / vuosi , vaihdan maalämpöön!

    Äänestä

  • mieltä... kirjoitti:

    Jämerä, 200krsm2 ja 2200 litraa öljyä vuodessa a´ 0,58€ / litra!
    Jos tosta tonnin poistaa / vuosi , vaihdan maalämpöön!

    Maksat nyt lämmityksestä ja lämpimästä käyttövedestä 1276 euroa

    Maalämmöllä maksaisit samasta kulutuksesta
    586 euroa (8 settiä/kWh).

    EROTUS: 690 euroa

    Kunhan öljy nousee 0,76 euroon per litra niin sitten se on 1000 euron ero.


    terveisin laskija

    Äänestä

  • ERO.... kirjoitti:

    Maksat nyt lämmityksestä ja lämpimästä käyttövedestä 1276 euroa

    Maalämmöllä maksaisit samasta kulutuksesta
    586 euroa (8 settiä/kWh).

    EROTUS: 690 euroa

    Kunhan öljy nousee 0,76 euroon per litra niin sitten se on 1000 euron ero.


    terveisin laskija

    jos öljyn hinta laskee kun taas maalämpökampanjan päättyessä maalämmmön käytöstä joudut maksamaan esim. maalämpöveroa.

    Perustelet kantaasi sillä, että öljyn hinta nousee 0,76 euroon per litra ja maalämmöllä maksat aina 8 settiä/kWh.

    Äänestä

  • laskija kirjoitti:

    jos öljyn hinta laskee kun taas maalämpökampanjan päättyessä maalämmmön käytöstä joudut maksamaan esim. maalämpöveroa.

    Perustelet kantaasi sillä, että öljyn hinta nousee 0,76 euroon per litra ja maalämmöllä maksat aina 8 settiä/kWh.

    Maalämpövero? Onko lääkitys unohtunut...

    Öljyn ja sähkön hinnoittelu:

    - Ihan miten vaan, johan se öljy maksoi kesällä 0.72 euroa/litra. Et kai nyt ole niin lapsellinen että kuvittelet öljyn hinnan tippuvan.

    Valtiovalta voi tosin olla niin PÄSSI, että tukee veroalella: orjatyötä, sademetsien raiskausta.

    Tämä olisi suora jatkumo nykyiseen menoon.

    Kannattaa lukea vaikka MOT:n käsikirjoitukset:

    http://www.yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm
    http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content1219118B026

    Sähkön hinta nousee myös se on ihan varma. Maalämmittäjää se kirpaisee tosin rahallisesti lämmityskuluissa vain 1/3 siitä kuin sähkölämmittäjää.

    Äänestä

  • ymmärtäminen kirjoitti:

    Maalämpövero? Onko lääkitys unohtunut...

    Öljyn ja sähkön hinnoittelu:

    - Ihan miten vaan, johan se öljy maksoi kesällä 0.72 euroa/litra. Et kai nyt ole niin lapsellinen että kuvittelet öljyn hinnan tippuvan.

    Valtiovalta voi tosin olla niin PÄSSI, että tukee veroalella: orjatyötä, sademetsien raiskausta.

    Tämä olisi suora jatkumo nykyiseen menoon.

    Kannattaa lukea vaikka MOT:n käsikirjoitukset:

    http://www.yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm
    http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content1219118B026

    Sähkön hinta nousee myös se on ihan varma. Maalämmittäjää se kirpaisee tosin rahallisesti lämmityskuluissa vain 1/3 siitä kuin sähkölämmittäjää.

    olla lähi vuosina totisinta totta. Elä yhtään naureskele. Verojen kanssa ei kannata leikitellä.

    Toinen asia on se, että jo muutaman vuoden kuluttua suomessa voidaan valmistaa suuriosa liikennepolttoaineista sekä lämmityspolttoaineista ihan omiststa luonnonvaroista.

    Itse omistan melkoisen "öljylähteen" pks nurkilla. Turvetta riitttää jalostettavaksi asti. Tutkimuksen alla oleva prosessi kykenee tuottamaan turpeesta dieseliä niin paljon, että öljylämmityskin voi kokea uuden tulemisen kun hinta romahtaa.

    Tuo MOT on muuten säälittävä kohu hakuinen ohjelma. Oikea YLE:n oma 7-Päivää.

    Tällä viikolla siellä oli kotoaa häädettu pariskunta. Kas kumaa kun puolet olennaisista tiedoista jäin siinäkin ohjelmassa mainitsematta.

    Äänestä

  • and more kirjoitti:

    Kyllä tässä tuvassa asuu 2 2. Mutta myönnän, että eukon kanssa väännetään peistä sopivasta lämpötilasta. Minusta 21 on sopiva t-paitakeli mutta eukko vaatii 24-25 lukemia. Niin ja kun on suorasähkölämmitys, niin ei tartte kovalevyn käynnistysvirroista olla huolissaan. Sehän lämmittää ihan mukavasti. IV kone (Nilan) on ohjelmoitu siten, että ilma vaihtuu vinhempaan illalla ja yöllä. Arkipäivinä se on minimillä.

    PILP ei ole sama asia kuin suorasähkölämmitys.

    Tämä saatettakoon tiedoksi.

    Äänestä

  • maalämmittäjä kirjoitti:

    Lukeeka tyypillinen maalämmön valinneen kertomus, miten hän on itselleen perustellut maalämmön edullisuuden. Kun ei perusta laskelmaa faktoihin vaan mutuun niin pääsee huijaamaan itseään ja saa hyvänolon tunteen. En tiedä miten pääsen tonnin säästöön vuodessa, kun lämmitykseen hädin tuskin menee sitä tonnia. Sama asia kuin takan kanssa, laitetaan 6000e takaan ja perustellaan sitä säästösyillä. Tuntuu, että laskutaito on nykyään erilaista kuin ennen.

    230-250m2 taloissa Oulunläänissä näyttäisi tyypillinen sähkönkulutus olevan 30-40 000kwh välimaastossa. Siitä 5000-8000 on lämmityksen ulkopuolista sähkönkulutusta.

    Aika helppoa tuosta on alkaa laskemaan.

    Takasta sen verran että 6000€:lla saa kolme tai jopa kuusi takkaa. (ainakin minä saisin)

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    PILP ei ole sama asia kuin suorasähkölämmitys.

    Tämä saatettakoon tiedoksi.

    osiossa olet toista mieltä.
    PILP ei tee muuta kuin lämmittää tuloilman tammi -maaliskuun välisenä aikana.


    PILP:tä lähtevä tuloilma muuten nyt 38.8 astetta, vuorokauden alin 34.7 ulkona 9 ja ulos menee 4.8 asteista ilmaa ja sisällä 22.1. Ei muuta lämmitystä talolle/vedelle yli puoleen vuoteen.

    Äänestä

  • raksaaja--sh kirjoitti:

    230-250m2 taloissa Oulunläänissä näyttäisi tyypillinen sähkönkulutus olevan 30-40 000kwh välimaastossa. Siitä 5000-8000 on lämmityksen ulkopuolista sähkönkulutusta.

    Aika helppoa tuosta on alkaa laskemaan.

    Takasta sen verran että 6000€:lla saa kolme tai jopa kuusi takkaa. (ainakin minä saisin)

    Jos saat ison varaavan takan, piipun, perustukset ja muut takkaan kuuluvat osan 1000-2000 euroon, ostan niitä heti sinulta. Alkaa olemaan melko paksua tekstiä. Mutta niin sitä saa takan näyttämään kannattavalta.

    Äänestä

Tuolla www.rakentaja.fi sivuilla on mielenkiintoinen lämmitysjärjestelmä laskuri. Itse päädyin matalaenergia talossa lattialämmitys kaapeleihin (helppo asentaa itse). Kohtuu edulliset finpartia.

Äänestä
  • Harmittavasti yläraja on taas 150m2. Tuon voi tosin kiertää suurentamalla sähkökulutusta/m2 vastaavasti mitä suurempi talo on.

    Äänestä

Miten on mikä pääsulakekoko pitää olla / riittää:

sähkökaapeli lattiaan, Pilp lämmittää veden, sähkökiuas kumpi 25 vai 35

vesikierto yösähkö massavaraajaan, yösähkö lämmitää veden, sähkökiuas: kumpi 25 vai 35

maalämpö: porakaivo 150 m 9 kw pumppu, vesikierto ja maalämpö lämmitää veden, sähkökias: kumpi 25 vai 35

on Forttumilla liittyminen 35A sulakkeella 890 € kalliimpi ja kk-maksu 12 € kalliimpi

Äänestä
  • Onnistuu ainakin saunan lämmitys sähköllä samaan aikaan. Varmaan osatehoisellakin jos siinä on virtavahteja yms.

    Tuosta suuremmasta sulakekoosta ei kannata kyllä maksaa 12 euroa/kk, koska maalämmityksessä se vastaa summana 25% lämmityskustannuksista ja lämpimän käyttöveden tekemisestä.

    Vattenfallilla sama juttu ja tod.näk. galaksin paskin asiakaspalvelu (sama kuin Jupiteriin huutaisi, kukaan ei vastaa).

    Äänestä

  • suorasähkölämmitteisessäkin talossa mainiosti tuo 3*25A.
    Vain jos joskus tarvitsee laitteita, jotka vievät enemmän virtaa, on 35A perusteltua.
    Valitsin itse 3*25A suorasähkötaloon, vaikka meillä vain liittymämaksuun tulee lisähintaa.

    Jos oikein arveluttaa, saa laitteita, jotka pudottavat sähkölämmityksestä tehoa, kun on esimerkiksi 8 kW kiuas päällä.

    Kysy sähkösuunnittelijaltasi tarkempia ohjeita.

    Äänestä


  • viitsitkö laittaa toimivan linkin uusiksi

    Äänestä

  • appen linkki ei toiminut kirjoitti:

    viitsitkö laittaa toimivan linkin uusiksi

    Näethän pässi että linkki ei ole täydellinen, perkele, muokkaa linkkiä että se on täydellinen, vittu mitä pässejä. Tuollaiset helevettiin täältä.

    Äänestä



  • Saman kokenut kirjoitti:

    http://www.sahkolammitysfoorumi.com/VTT-matalaenergiata lo.pdf

    maalasin tuon linkin ja se ei toimi vieläkään, laittakaa toimiva jo.

    Tavaappas tuo linkkisi, onko siinä jotain kummallista? Tässäpä pähkinä sinulle ystäväni joka siellä taaperrat, älä vaan ala rakentamaan.

    Äänestä

www.sahkolammitysfoorumi.com/VTT-matalaenergiatalo.pdf

Äänestä

meillä on reilurt 200m2 ja 650m3 luukku. Nilanin PILP hoitelee lämmitykset, veden lämmityksen ja IV puolen. Käytännössä keskitalvella ko. laite toimii suorasähkölämmityksen tavoin.

Lämminvesi ja rakennuksen läämitys on vienyt noin 11MWh/a, eli alta 800€. Ja voi vakuttaa että kersat ja eukko ei juuri lämpöjä saati vettä säästele.

Olisin laittanut kanavalämppärit tai kaapelit lattiaan, mutta laitoin vesikierron, koska kaukolämpö saattaa kaartaa tontin kulmalle jo ensi vuonna.

Huhtikuun tokasta viikosta tähän päivään talossa ei ole ollut varsinaista lämmitystä saati että puita olisi polteltu. Eli PILP:n ottama max 500W on riittänyt sekä veden, että talon lämmittämiseen. Viime yönä oli pakkasta, joten kohta puoliin tarvitaan lämmitystä.

Maalämpöä ei saatu millään kaavalla kannattavaksi. Ehkä osin siksi, että ne tarjoukset lähti siitä että energiaa kuluisi reilusti yli tuplat todelliseen mitattuun kulutukseen verrattuna ja siksi koneet oli isoja.

Äänestä
  • Onko teillä vesikiertoinen lämmitys / sähkö siinä lämmönlähteenä ?

    Hoitaako Nilanin Pilp vesikierron lämmityksen ?

    Äänestä

  • lämmitätkö vesikerrolla kirjoitti:

    Onko teillä vesikiertoinen lämmitys / sähkö siinä lämmönlähteenä ?

    Hoitaako Nilanin Pilp vesikierron lämmityksen ?

    suora sähkökattila, eli poistoilman lämpöä ei käytetä lattian lämmittämiseen vaan se menee syksyllä ja keväällä käyttöveteen ja tuloilmaan, kesällä käyttöveteen ja talvella pääosa tuloilmaan.

    Eli varsinainen lämmitys on suorasähkö.

    Kysyin hintaa Ilma-vesi lämpöpumpullekin, mutta niistä huudettiin 7-9k€.

    ILP jäi pois koska en halunut myöskää konvektoreita seinille hurisemaan.

    Äänestä

  • Meille tuli pumppu ja hintaa tälle järjestelmälle tuli 26.600€. On mielenkiintoista nähdä kuinka suuret ovat säästömme. Talomme on 134m2. Otamme myös ILPin viilentämään kesäöitä.

    Äänestä

  • pump it up kirjoitti:

    Meille tuli pumppu ja hintaa tälle järjestelmälle tuli 26.600€. On mielenkiintoista nähdä kuinka suuret ovat säästömme. Talomme on 134m2. Otamme myös ILPin viilentämään kesäöitä.

    "Meille tuli pumppu ja hintaa tälle järjestelmälle tuli 26.600€."
    Älä vain käske meilläkin käymään.
    Miten on noin kallis?

    "On mielenkiintoista nähdä kuinka suuret ovat säästömme."
    Mielenkiintoista, totta tosiaan.

    Äänestä

  • pump it up kirjoitti:

    Meille tuli pumppu ja hintaa tälle järjestelmälle tuli 26.600€. On mielenkiintoista nähdä kuinka suuret ovat säästömme. Talomme on 134m2. Otamme myös ILPin viilentämään kesäöitä.

    Meillä jäi kustannukset tuohon pariinkymppiin ja on digitaaliset mittarit joka huoneessa. Säätöä vaille valmis vai pitäisikö sanoa säästöä vaille valmis :) paljonkohan pitää säätämiseen vielä varata?

    Äänestä

  • Hanna kirjoitti:

    Meillä jäi kustannukset tuohon pariinkymppiin ja on digitaaliset mittarit joka huoneessa. Säätöä vaille valmis vai pitäisikö sanoa säästöä vaille valmis :) paljonkohan pitää säätämiseen vielä varata?

    Mielenkiintoinen keskustelu, mutta vieläkin tuntuu olevan epäselvää, että kyseessä on matalaenergiatalo.
    Tähän taloon sijoitetaan jo lähtiessä enemmän rahaa paksuun eristykseen kauttaaltaan, sekä parempiin ikkunoihin ja oviin. Tavoitteena energiansäästö.
    Matalaenergiatalo lämpiää pääsääntöisesti hukkalämmöllä, olkoon lämmitysjärjestelmä mikä tahansa.
    Käytettävä lämmitysenergia hukkalämmön lisäksi on määrältään todella pieni, mikä pitää ottaa huomioon pitkäaikaiskustannuksia laskettaessa.
    Hukkalämpöä syntyy ihmisistä ja eläimistä ja se on periaatteessa ilmaista. Lisäksi hukkalämpöä syntyy kaikesta kodin elektroniikasta, olkoon lämmitysjärjestelmä mikä tahansa.
    Maalämpö sopii paremmin rakennuksiin, jotka kuluttavat runsaasti lämmitysenergiaa, esim. korjausrakentamiseen.
    Lisäksi vesikierron viiveet, lämmityksettä olevat kivilattiat, paksut betonimassat lattioissa antavat omat haasteensa.

    Äänestä

  • Rakentaja Rane kirjoitti:

    Mielenkiintoinen keskustelu, mutta vieläkin tuntuu olevan epäselvää, että kyseessä on matalaenergiatalo.
    Tähän taloon sijoitetaan jo lähtiessä enemmän rahaa paksuun eristykseen kauttaaltaan, sekä parempiin ikkunoihin ja oviin. Tavoitteena energiansäästö.
    Matalaenergiatalo lämpiää pääsääntöisesti hukkalämmöllä, olkoon lämmitysjärjestelmä mikä tahansa.
    Käytettävä lämmitysenergia hukkalämmön lisäksi on määrältään todella pieni, mikä pitää ottaa huomioon pitkäaikaiskustannuksia laskettaessa.
    Hukkalämpöä syntyy ihmisistä ja eläimistä ja se on periaatteessa ilmaista. Lisäksi hukkalämpöä syntyy kaikesta kodin elektroniikasta, olkoon lämmitysjärjestelmä mikä tahansa.
    Maalämpö sopii paremmin rakennuksiin, jotka kuluttavat runsaasti lämmitysenergiaa, esim. korjausrakentamiseen.
    Lisäksi vesikierron viiveet, lämmityksettä olevat kivilattiat, paksut betonimassat lattioissa antavat omat haasteensa.

    Höpö höpö, kuinkahan suuri se tämä ihmetalo mahtaa olla, joka lämpiää suurelta osin kodin elektroniikalla ja ihmisten hukkalämmöllä. Etköhän tässä nyt hivenen liioittele ja kuvittele turhia? Mikäli asunto alkaa lähentelemään normaalin omakotitalon kokoa ja tilavuutta, niin perhe saa olla aika suuri ja elektroniikkaa hemmetisti mikäli meinaat täyttää merkittävän osan lämpötarpeista em. menetelmillä.

    Suosittelen lämmitysjärjestelmän hankintaa eristeitä huolimatta, tämä on todettu toimivaksi ratkaisuksi näillä leveysasteilla. Kannattaa huomioida, että parhaatkin Fenestrat, harkot ja villat vuotavat lämpöä, puhumattakaan ilmastoinnista ja talon käytöstä johtuvista muistalämpövuodoista, sekä energiatarpeista.

    Eli itse unohtaisin sen houkuttelevan ajatuksen siitä, että talo pysyy lämpimänä pelkällä käyttösähköllä.

    Äänestä

seinät jos tekisi alle U=0,18 ikkunat jne parasta mitä kohtuu hinnalla saa.

Lattian pitäisi olla mukavuus lämmin, muuten sama
tekisikö vesikierron vai sähkökaapelin ?

mitä vaihtoehtoja oikeasti on ?

jos tekee koko kämppään lämpimät lattiat jalalle,
kannattaako takkaa polttaa, ettei tule ylilämpöä.

Ilmanvaihtokone pyöriväkennoinen iso Enervent,
jäähdytys pitäisi tehdä myös

Anna vinkkejä mitä tekisit itselle laatu / 50 v. ajatuksella

Äänestä
  • Lattialämmityksestä huolimatta minimoisin laatta lattia koska kuten tuolla ylempänä kerron, ei lämmityksiä ole ollut päällä yli puoleen vuoteen ja laatta tuntuu vilpoiselta vielä 25 asteisenakin (toki jalasta riippuen). Ikkunat ostin Fenestralta parhaalla eristyksellä, tosin pari huonompaakin otin, jotta saan kevään säteilylämmön taloon. Ikkunoiden ostaminen F-kaupasta oli suuren luokan munaus. Nämä ovat todella surkeaa tekoa ja ainoa osa jonka vaippaan vaihtaisin. Nyt teettäisin ikkunat ihan omilla suunitelmilla. Vaikka nämäkin kyllä eristävät niin hyvin, että ulkopinta on usein huurussa kuten auton klasit.

    Kosteuden poisto on yksi mitä tämän tyyppisessä mökissä kaipaa. Varsinkin nyt syksyllä 60%. En oikein ymmärrä miksi kosteus on korkeampi koska sisälämpöhän ei tavallisesta talosta eroa millään muotoa. Talvella kosteus on ollut mukava 30-40%.

    Muutaman pesällisen poltin viime talvena. Ei nyt isommin ylilämpöä tullut, mutta kivilattiat tuntuvat viileitä, kun lämmitys napsahtaa pois päältä.

    Kokeilin myös kevytakkaa vastaavaa kamiinaa. Aivan per...tä. Lämpö ei todellakaan kerkeä sitoutumaan talon massaan vaan hetken on saakelin kuuma ja sitten viilenee melein siihen lähtö tilanteeseen. Eli kuten VTT prujussa sanotaan tämän tyyppisessä talossa takan massan tulee olla mahd. suuri.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


suorasähkölämmitys kirjoitti:

teen etelä Suomeen kivitalon n. 200 m2 jonka seinien u arvo on alle 0,2 ikkunat energiataloudelliset, ylä ja alapohjan eristys energiataludelliseksi myös.

Miten on kannattaisiko laittaa suorasähkölämmitys sähkökaapelilla valuun, kaksi takkaa / yksi per kerros ja poistolämpöpumppu ilmanvaihtajaksi ja lämpimänveden tuottajaksi

vertaan maalämmön hankintahintaan n. 15 t€ ja isompi tekninen tilan tarve. Ne yhteensä maksaa 20 t€ ja kun sen vaikka jakaa 40 v ???

Mikä on tällaisen talon lämmitys kw tarve / vuosi
vesi pitää jollakin lämmittää mutta tartteeko olla
maalämpö ??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu