Oon kohta 21 vuotias mies enkä ole ikinä seurustellut. Aina oon saanut pakit
enkä taida kohta enää uskaltaa jutellakaan tytöille. Tosin kaikki tuntee minut
hiljasena ja tylsänä tyyppinä joka viettää aikansa kotona niin tuskin kukaan
minusta välittää. Täällä missä asun niin ensimmäinen ehto että sinut hyväksytään
on että osaat ryypätä, bilettää sekoilla ym. Täältä ei loydy mitään muita paikkoja
kuin baarit ja mökkibileet missä tavata tyttöjä. Minua kun ei alkoholi, baarit ja bileet
kiinnosta niin eipä minua kukaan huoli. Enkä voi muuttaa täältä pois jos saan maatilan
itselleni. Taidampa ampua itseni...
Kiitos jos jaksoitte lukea tämän.
enkä taida kohta enää uskaltaa jutellakaan tytöille. Tosin kaikki tuntee minut
hiljasena ja tylsänä tyyppinä joka viettää aikansa kotona niin tuskin kukaan
minusta välittää. Täällä missä asun niin ensimmäinen ehto että sinut hyväksytään
on että osaat ryypätä, bilettää sekoilla ym. Täältä ei loydy mitään muita paikkoja
kuin baarit ja mökkibileet missä tavata tyttöjä. Minua kun ei alkoholi, baarit ja bileet
kiinnosta niin eipä minua kukaan huoli. Enkä voi muuttaa täältä pois jos saan maatilan
itselleni. Taidampa ampua itseni...
Kiitos jos jaksoitte lukea tämän.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ammu itseäsi,jos sinulla on ystäviä niin juttele heille,se auttaa varmasti
tai kavereita, vain tuttuja heille ei viitsisi ongelmistaan puhua.
Varmasti jossain siellä missä asut kököttää kotonaan neljän seinän sisässä tyttö, joka ajattelee samoin.
No kai teillä päin voi muutakin tehdä kuin bilettää ja sekoilla? Rupea käymään vaikkapa kävelyllä/lenkillä, sitä nyt ainakin voi tehdä missä vaan. Tai pyöräilemässä. Tai ihan mitä vaan mistä tykkäät.
Minä uskon myös, että aivan varmasti sielläkin missä lie asustelet, on muita joita ei myöskään ryyppääminen ja biletys erityisemmin kiinnosta.
Lenkkeily esimerkiksi on aivan loistava harrastus.
Kunto pysyy kondiksessa, saa raikasta ilmaa jos muuten ei tule pahemmin ulkoiltua ja mistäs sitä ikinä tietää kuka tulee vastaan.:)
Niin ja onko siellä päin mitään muita harrastus mahdollisuuksia?
Siis tarkoitan esimerkiksi jotain itsepuolustuslajeja?
Lenkillä vois käydä mutta kun asun "korvessa" niin eipä täällä
tule muita vastaan kuin metsäneläviä.
Missä sää asut,jos asut maaseudulla jonkun isomman puoleisen kaupungin (esim.Tampere) kupeessa niin lähdeppä joskus kaupunkiin,sanoit ettet tykkää baareissa olemisesta niin mene sitten vaan jonnekin niin ystäviä löytyy
Itselläni kaupunki on ihan tuossa lähellä ja joskus tulee käytyä ostoksilla Helsingissä saakka, mutta siltikin kontaktin saaminen muihin ihmisiin on vaikeaa.
Eli siis ei niitä ystäviä nyt ihan tosta noin vaan löydä.
Rupeat harrastamaan vaikka metsästyseura toimintaa ja/tai ampumista. Niistä itse olen onnistunut tapaamaan monia hauskojakin tyyppejä, jotka tosin ovat minua paljon vanhempia.
Maan omistajat ja niiden pojat otetaan suorastaan kirkuen metsästyseuroihin ainakin meilläpäin.
Pakkohan ei ole metsästää, jos ei halua. Meidän seurakin järjestää paljon erilaisia talkoita ynnä muita.
Asutko vielä kotona? Opiskeletko vai käytkö töissä?
Jos kerran asut jossain korvessa, niin ei ihme, että sun elämässä ei kauheesti mitään tapahdu.. eihän sielä paljoa voikkaan olla missään sosiaalisessa kanssakäymisessa ihmisiin.:)
Eli jos vielä kotona asut, niin muuta omaan kämppään.. just johonkin lähikaupunkiin niinkun tuolla jo aikasemmin sanottiin :)
Sitten sielä uusia harrastuksia, tai jos olet/menet opiskelemaan jonnekkin, niin sielähän sitä uusia kavereita saa :)
Eikä sielä kaupungilla tarvi aina baariin mennä! Kaupunkihan on täynnä kahviloita, uimahalleja, puistoja, kirjastoja, kuntosaleja ja kauppoja. Mene vaikka vähän shoppaileen uusia vaatteita :P tee jotain uutta.. vaikka ulkonäölle. Se nostaa mukavasti itsetuntoakin, kun tietää näyttävänsä hyvältä :)
Se on vaan ikävä totuus, että ei ne kaverit sinne kotiin kävele. Pitää olla avoin kaikelle. Sitä ongelmaa ei oikeesti ole, se on vaan sun päässä ja siinä miten oot tottunu elää. On uskallettava irtautua niistä vanhoista piireistä ja tehdä uusia ratkaisuja ...
Ja niinkun aikasemmissa viesteissä sanottiin.. semmosia tyttöjä, jotka eivät välitä juomisesta löytyy varmasti!!
Avaa silmäsi! Oot nyt ihmisen parhaassa iässä.. missä kuuluu pitää hauskaa, matkustella, tutustua uusiin ihmisiin jne. Kannattaa ottaa siitä kaikki irti! :)
Niin siis sanoitkin että tosta maatilasta. Melkeen neuvoisin sua samoin silti :) Mun mielestä jokaisen ihmisen kuuluis ite päättää mitä haluaa elämässään tehdä. Et sä voi ryhtyä maatilan omistajaksi, jos et sitä halua. Eihän ketään voi pakottaa maanviljeliäks :/
Mutta tietysti sit homma on vähä vaikeempi, jos sitä maatilaa haluat pyörittää. Ehkä sitten kannattas kokeilla kuitenkin edes käydä jossain vielä ennen kun koko tila siirtyy sun hoiviis.
maanviljelijäksi haluan, ei se siitä ole kiinni. Muttakun tämä on aika yksinäistä hommaa.
Löytyisi joku maatilan tyttö kainaloon joka pitää samoista asioista mutta mistä näitä
löytyy? Maatalous- ja konenäyttelyjä oon kiertänyt mutta tuntuvat olevan kiven alla.
Suomi24 treffejäkin olen kokeillut tuloksetta. Maajussille morsian ohjelma ei kiinnostanut,
ei minun juttuni. Eli, tylsä elämä edessä...
Eikös teilläpäin ole mitään maatalouskoulua/-oppilaitosta? Siellähän niitä sen henkisiä tyttöjä tapaa. Kun niissä kouluissa on yleensä muitakin sen henkisiä tyttöjä kiinnostavia linjoja.
No sitten ei auta kun sitekästi pistää joillekkin palstoille ilmotuksia :) tai mennä sinne kaupunkiin etsimään :P
En oikeen muuta osaa neuvoa. Mutta tosi asia on, että eihän nyt kaikki tytöt halua kaupungissa tulevaisuutta :) Kyllä olis kannattanut katsoa Maajussille morsiammen eka jakso.. ne maajussit oli saanu kymmenittään, joku jopa sadoittain kirjeitä kiinnostuneita tytöiltä :)
Mutta se on vaan niin, että kyllä sitä kumppania on vaikea löytää, jos ei käy missään ulkona istumassa :P
Olisko sulla kavereita jokka vois auttaa tässä asiassa?? :)
Samallaisia bilettäjiä ja baarikärpäsiä siellä oli. Ihan oikeasti, en kelvannut heille.
Olisi pitänyt eri maatalouskoulussa, täällä oli väärää sakkia. Traumoja sieltä melkein jäi.
Koulussa ei vika vaan ihmisissä.
etsitty, tuloksetta. Katsoin kyllä sen jakson. Itseltä toi ilmoituksen laitto ei
ehkä onnistu. Siinä jos saa paljon kirjeitä niin joutuu sitten valitsee eikä se
minusta ole mukavaa. Ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa että katson
kyllä ulkonäköäkin, on sekin tärkee. Nyt saan kaikki vihat niskaani...
Eikä mulla ole kavereita, yhtään. Oon niin erilainen muihin verrattuna.
..että eipä se tilanne jossain toisessa koulussakaan kovin erilainen ole. Se kun on niinsanotusti normaalia käytöstä nyky nuorille tuo baareissa ja juomingeissa pyöriminen.
Sinä olet sentä yrittänyt. Minä kun en ole jaksanut kauheasti yrittää, johtuen hienoisesta ujoudestani ja sopivien tyttöjen puutteesta.
Missäpäin Suomea muuten asut? (Noin niinkuin karkeasti ottaen, eli siis keski-,etelä-,pohjois,yms.)
etelä- ja keski-Suomen rajan paikkeilla, keski-Suomen puolella.
Jos katsoo sijainnin ja maisemien mukaan niin tämä on loistava
paikka asua.
Teillä tietysti sikana peltoa eikä naapuria lähimain? Niin että voi postilaatikolle mennessä ottaa haulikon mukaan?
Jos näin on niin olen kateellinen.
Ei tässä meilläkään niin huono paikka ole, kun on meri ja kaupunki lähellä.
naapurit lähellä. Mutta tuttuja ja mukavia naapureita.
on niitä tyttöjäkin samanlaisia joita ei biletys,sekoilut ym kiinnosta. ja jos asut korvessa niin ei sieltä kai kovin helposti löydy seuraa mutta jos lähdet kauemmaksi niin kyllä se sulle oikee tyttö tulee vastaan ihan varmasti
juu mä tulen sulle emännäks maalle :) samanlaine ku olen itsekkin vaikken olekkaan viellä kuin 16 hah mut kyl se elämä vielalkaa hymyileen määkin oon itteeni yrittäny piristää ainakin sillä että mun seuraelämä lähtee viimeistään kunnolla käyntiin vanhainkodissa, alan deittaileen sokeita papparaisia sillon ja oon varma et mul on sillon kova vienti :DD
Olen jo 21 vuotias mies (nojoo, poika viellä) ja lähes samassa tilanteessa. Paitsi ettei meidän maatila ole ollut toiminnassa moneen vuosikymmeneen.
Tosin itse en enää jaksa ottaa sitä niin vakavasti.
Välillä ottaa päähän, mutta olen koettanut vain keskittyä harrastuksiini, niin se on jotenkuten auttanut.
Tuntuu ettei meilläpäin ainakaan ole oikein sellaisia rauhallisia tyttöjä, joita ei biletys ynnä muu riekkuminen kiinnostaisi.
Ei meidän auta, kun pistää munkkiluostariin paperit vetämään. :D
Sinulle samaa kuin tuolle toiselle... Teidänlaisia naisiakin on, mutta eihän heitä löydä sillä he ovat rauhallisia ja pitävät pientä ääntä... Itsekin olin samanlainen mutta täältä löysin rakkauden... Hiljaiset naiset eivät lähde juhlimaan vaan tekevät kotona tai jossakin muualla jotakin hiukan järkevämpää ja kehittävämpää... Toivoa ei ainakaan kannata naisten suhteen menettää...
Siskosi vaikuttaa oikein mukavalta ihmiseltä.
Olet oikeassa, että eipä huvittaisi edes seurustella sellaisen tytön/naisen kanssa, joka olisi luonteeltaan niin kovin erilainen.
Olisi minullakin kait ollut tilaisuus tavata tällainen tyttö ja olin häneen hieman ihastunutkin, mutta kun tiesin, että hän bilettelee jonkin verran niin en oikein jaksanut innostua hänestä.
Ehkä olen vain liian vaativa?
Ethän sie ole vaativa jos haluat naisen joka ei välitä juhlimisesta. Itse olin sitten vielä vaativampi koska tiesin tarkkaan millaisen miehen kanssa edes yritän. Piti olla absolutisti tai ainakin alkoholin kohtuukäyttäjä. Ei saanut polttaa enkä halunnut juhlijaa. Halusin sellaisen joka pitäisi samoista asioista. Viihtyisi luonnossa ja osaisi metsästää ja kalastaa. Olisi eräihminen. Ja tärkeintä oli että hän saisi minut rakastumaan. Ei mitään hullua ihastusta vaan rakkautta joka ei katoaisi arjen tultua.
18 vuotiaaksi asti olin seurustelematta enkä edes koittanut mitään sillä ei ketään sopivaa tullut vastaan. Sitten vain yhtenä päivänä hän saapui juuri sellaisena kuin olin ajatellut. Voin sanoa olevani onnekas. Kaikki alkoi nopeasti mutta vuosi on mennyt eikä ongelmia ole ilmaantunut. Ehkä suhteet kestävät silloin kuin on todellakin ollut valmis siihen. Ei vain hakenut seuraa yksinäisyyteen tai ihmistä joka pitäisi hyvänä.
Omista vaatimuksista kannattaa pitää kiinni, mutta ihan mahdottomia ei kannata toivoa vaan hyvä lähtökohta on se millainen itse on. Sitä mitä on itse voi vaatia myös toiselta. Silloin pystyy perustelemaan miksi haluaa sellaista eikä vain vaadi jotakin.
Mistä niitä sinun kaltaisiasi tyttöjä löytää, tai kannattaa etsiä?
Etelä-/kaakkois-Suomessa lienevät harvassa?
Se on kyllä totta, että tämän päivän nuoret aloittavat seurustelunsa melko heppoisin perustein ja toisaalta myös lopettavat sen heti kun kiinnostus laantuu.
Taidampa lähteä kohta metsään kävelemään, josko siellä tulisi vastaan muutakin, kuin hirvikärpäsiä.
Siellä päin tällaisia tyttöjä ei taida paljoa olla. Pohjoisesta olen itse, mutta ei täälläkään ole niin mahdottomasti. Ehkä olemme katoava laji, mutta kyllä vielä meitä löytää. Uskon, että sinunkin lähellä on kaipaamasi tyttö, jos vain katsoisit tarkemmin. Ehkä hän on vain ujo tai muuten hiljainen. Ei viitsi pitää suurta mekkalaa.
Ulkonäkö voi paljon pettää. Minustakaan ei heti voisi uskoa että kuljen metsissä kuin kotonani. Minua olisi voinut pitää goottina mustien vaatteitten takia, mutta en koskaan meikannut tai värjännyt hiuksiani. Olen ollut koko ikäni luonnollinen. Olin hiljainen enkä pitänyt meteliä joten ei monikaan minun olemassa oloa huomannut. Mutta kuitenkin olisin saanut poikaystävän jos olisin halunnut. jäin kuiten kin odottamaan.
Joten etsimäsi tyttö voi olla päällisin puolin hyvinkin erilainen. Tällaiset tytöt kuitenkin tunnistaa luonnollisuudesta. Ja parhaiten löytää menemällä lähelle luontoa. Ties millainen neito seuraavan mäen takaa tulisi vastaan. Siellä se olisi jopa todennäköisempää kuin täällä jossa välimatkat ovat useampia kymmeniä kilometrejä. Minun onneni löytyi netistä.
Taidanpa muuttaa poropaimeneksi käsivarren Lappiin, jos siellä tytöt olisivat mukavempia, yksinäisempiä ja luonnon läheisempiä.
Olen aina tiennyt, että asun kuitenkin väärässä paikassa. :D
Kirjoittamasi asiat tuntuu tutuilta sillä tunnen toisen joka olisi voinut kirjoittaa samat asiat... Siskoni... Hän on vasta täyttäny 21 eikä ole koskaan seurustellut. Hän ei juo, polta eikä juhli. Päivät pitkät on kotona sillä hän sanoo ettei ole kiinnostunut juopoista juhlijoista. Hän viihtyy luonnon keskellä mutta tiedän että hän on yksinäinen. Mutta vaikka miestä ei ole löytänyt ja kaveritkin ovat kaukana hän jaksaa elää. Hän uskoo parempaan aikaan ja kannattaisi sinunkin uskoa. Se aika vielä koittaa vaikka tuntuisi kunka kurjalta.
Sitä paitsi kuulostat kunnolliselta mieheltä jolle löytyy kysyntää kunnollisten naisten keskuudesta. Haluaisitko edes naista jota saisit odottaa kotiin myöhään yöhön asti ja lopulta joutuisit noutamaan hänet jonkin baarin liepeiltä kun hän ei ole kaatokännissä pystynyt tulemaan kotia... Tuskinpa.
Missäpäin sitten asut jos pitää olla hyväksytty? ja asutko maatilalla? Jos todella pois tahdot niin myy paikka ja lähde. ihminen on kuitenkin vapaa kulkemaan. Mutta ennen kuin olet nähnyt elämästä toisen puolen niin älä tapa itseäsi. Maailmassa on muitakin sinunlaisia jotka kaipaavat seuraa. Polkunne pitää vain yhdistää.
Eipä siinä kai muu auta, kuin oppia käymään baareissa ja mökkibileissä. Voittaa ainakin itsensä ampumisen. Elämä on kovaa... Pitää sopeutua. Ei kai sulla mitään hävittävääkään ole.