Pääkaupunkiseudulla ilmestyvän Vartti-lehden mukaan Tanskassa aletaan jo luopua avokeittiöistä ja "pystyttää seiniä eri tilojen välille." Suomessa otsikon sanojen mukaan "avokeittiötyrannia jyrää edelleen". Tanskassa kuulemma miehet eivät kestä avonaista tilaa vaan pakenevat vessaan, asunnon ainoaan tilaan, jonka oven voi ilman selittelyjä panna kiinni. Asiantuntijan mukaan Suomessa toivo elää vielä miehestä, joka innokkaana kokkailee olohuoneen syrjässä ja jaksaa seurustella ja koko perhe ystävineen hyörii samassa tilassa.
Epäilen. Ihan varmasti seuraamme tanskalaisten tassunjälkiä, kunhan joku toinen trendi selättää nyt niin pinnalla olevan ruoanlaiton. Kyllästymme siihen, että perunankuoria ja kaurapuuron tähteitä pitää kaaputtaa olohuoneessa. Itselleni ainakin keittiö ja olohuone edustavat niin erilaista tilaa että ne on erotettava omiksi huoneiksiin. Toinen on "työmaa" ja toinen "sali". Olohuoneessa en halua haistella tiskipöydän suunnasta roskapönttöön unohtuneita kalannahkoja enkä liukastella ruoantähteisiin. Jonkinlainen perustarve on myös juuri tuo omiin oloihin vetäytyminen ja oven perässä kiinni vetäminen. Enkä ole mies...
Epäilen. Ihan varmasti seuraamme tanskalaisten tassunjälkiä, kunhan joku toinen trendi selättää nyt niin pinnalla olevan ruoanlaiton. Kyllästymme siihen, että perunankuoria ja kaurapuuron tähteitä pitää kaaputtaa olohuoneessa. Itselleni ainakin keittiö ja olohuone edustavat niin erilaista tilaa että ne on erotettava omiksi huoneiksiin. Toinen on "työmaa" ja toinen "sali". Olohuoneessa en halua haistella tiskipöydän suunnasta roskapönttöön unohtuneita kalannahkoja enkä liukastella ruoantähteisiin. Jonkinlainen perustarve on myös juuri tuo omiin oloihin vetäytyminen ja oven perässä kiinni vetäminen. Enkä ole mies...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tätä samaa olen miettinyt. Tätä nykyä esim. keittiövalmistajien mallikuvista saa hakemalla hakea ideoita keittiöistä, jotka olis edes jotenkin "visuaalisesti" erotettu olkkarista. Meillekään ei tule keittiö ihan omaksi tilakseen (=erilliseen huoneeseen), mutta kuitenkin selkeästi, osin kiinteällä seinällä, olkkarista erotetuksi. Mutta ideat tällaiseen keittiöön on kyllä kehitettävä ihan itse, sillä trendi ei sitä meillä suosi.
Olen näitä avoilijoita ihmetellyt, että kuinka usein siellä nykykotien keittiöissä oikeasti loihditaan niitä vierasherkkuja parhaaseen tv-kokkityyliin. Eiköhän enemmänkin lykätä pakasteesta pullaa ja pasteijaa uuniin. Mukavampikin, kun on vähän näkösuojaa, niin voi ainakin väittää, että "on ihan itse leivottu pakkaseen", kun ei vieraiden silmiin suoraan osu, minkä firman pussista tarjottavat uunipellille huitaistaan. En muuten ole mies minäkään...
...kuten 2.5-vuotias toukkamme sanoisi.
Minä pidän vanhasta, perinteisestä tyylistä, jossa tämä "pirtti" on samassa tilassa kuin leivinuuni ja hella ja ruoka- eli pirttipöytä. Se on sellainen elämiseen sopiva tila! Se on (kait) kerrostaloasuntojen perua, että elämää ei saa nähdä? Minusta asioiden pitää ennen kaikkea toimia. Sen jälkeen voi miettiä, voisiko ulkonäköä muuttaa miellyttävämmäksi, jos joku nyt sitä kaipaa. En kuitenkaan ole tunteeton kauniille asioile, mutta jokapäiväisen elämän pitää toimia helposti.
Minä pidän ruuanlaitosta, enkä häpeä tätä hauskanpitoani eristäytymällä, valmistan ruokaa arkisinkin ja hoidan sangen paljon lapsiamme jotka kieltämättä ovat joskus jaloissa.
Yksinolon ja oman ajan tarpeet yritän hoitaa iltaisin omilla harrastuksilla, kuten puutarha-, remontti- ja rakennushommilla tontilla ja talosssa. Joskus juon himpun:-) Jos tanskalaiset miehet menevät vessaan saadakseen "omaa aikaa", niin siinä olisi kyllä yhdelle elämäntapakonsultille oiva työmaa. "Ei millään"...eikun kuitenkin..."kaikella pahalla"!
Ja minä olen sitten mies.
on lainattu jotenkin vaillinaisesti. Jos niin kovasti halutaan takaisin torppariaikaan, niin laitetaan sitten reilusti nukkumatilatkin välittömästi samaan yhteyteen tuvan kanssa. Ei niissä entisajan esikuvissa ollut muita ovia kuin ulko-ovi. Ja huussi oli pihan perällä.
Ja minäkin olen sitten mies.
et taida tietää pirtti perinteestä oikein mitään.
... mutta oletko hoksannut, että talo jossa oli vanhan ajan tupakeittiö myös oli mahdollisuuksien mukaan erillinen sali johon siirryttiin seurustelemaan vieraiden kanssa ja viettämään juhlapyhiä jne.
Eli tupa ja keittiö saattoi olla yhdessä huonetilassa mutta ei juhlissa.
Onhan se päivänselvää että jos kaikki on yhtä avonaista tilaa niin kaikki äänet kuuluvat joka paikkaan ja kyllä siinä voi vaikka käydä niinkin että jos kännykkään pitää puhua tärkeätä asiaa niin ainoaan rauhalliseen paikkaan - eli vessaan - joudutaan lähtemään pakoon.
Jos TV:n katselutila on alakerrassa (keskitilassa tai tilassa ilman ovea) ja makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa johon kaikki äänet pääsee ison aukon kautta niin voin kuvitella että nukkuminen ei onnistu ilman huutoja makuukammarista.
Vielä, kun kaikki tapahtuu tupakeittiössä jossa on vielä tuo TV, niin siitä saattaa varmasti tulla levoton paikka kun siinä istutaan vieraiden kanssa, kokataan ja lapset katselevat vierestä TV kovalla äänellä.
Kyllähän tietenkin kaikki saadaan onnistumaan kun välillä porukka täytyy ojentaa ja "sovittaa" tuohon samaan avonaiseen tilaan. Mielestäni sisustuslehdet ja ohjelmat eivät ota vastuuta levittämistään ihanneratkaisuista kun ne näitä julkaisee. Tällaiset trendiratkaisut voi tulla erittäin hankalaksi/kaliit korjata tai muuttaa toimivaksi jälkeenpäin jos perhe toteaa ne täysin vääräksi heille.
Meillä on tupakeittiö, mutta erillinen olohuone on kuitenkin se paikka johon siirrytään katsomaan TV, viettämään "muuta aikaa" ja lukemaan lehtiä. Kun ollaan erillisessä olohuoneessa on selvästi erottunut "arkitilasta" ja keittiötoiminnoista mikä onkin sen tilan tarkoitus. Tupakeittiössä kokataan ja vietetään perheaikaa ja joskus myös vieraiden kanssa aikaa, mutta se ei ole se varsinainen juhlatila.
... ja mä en pue hametta päälle.
eikä se paljoakaan häiritse, kunhan heitin mausteita sinänsä tarpeettomaan keskustelusoppaan. Meillä keittiö on oikea erillinen huone, joka on varsin visusti eristetty seinillä muista tiloista mm. olohuoneesta. Koska seinämetrejä riittää, niin kaappitilaakin on vähintään tuplasti verrattuna tavalliseen pakettitalon trendipohjaan. Lisäksi meillä on erillinen noin 20m2:n ruokailuhuone, joka ei siis ole elimellinen osa olohuonetta tai keittiötä.
Enpä minäkään halunnut täysin avointa keittiötä, kun suunnittelimme taloamme. Vaikka pyrin pitämään keittiön siistinä, on siellä aina jotain ylimääräistä rojua, jos on laitettu ruokaa. Meidän keittiö-ruokailutila-olohuone -pohja syntyi melko kivuttomasti yhteistyöllä talo- ja keittiösuunnittelijoidemme kanssa. Olen ollut tosi tyytyväinen keittiöön, joka on ruokailutilaan osittain avoin ja olohuone on rajattu seinällä. Alla pohja ja kuva keittiöstä heti muuton jälkeen:
http://www.kotiposti.net/mkumpu/keskikrs.jpg
http://www.kotiposti.net/mkumpu/keittio3.jpg
Asuimme kymmenisen vuotta sitten kerrostalokämpässä, missä keittiön ja olohuoneen välillä oli reilusti väliä. Kärsin tosi paljon siitä, että kun tuli vieraita, olin eristyksissä kokkaamisen kanssa. Toki joku vieras tuli monesti avuksi/juttuseuraksi keittiön pöydän ääreen, mutta nykyisellä pohjalla seuranpito käy paljon luontevammin. Lisäksi lasten kanssa on tosi helppo, kun voin tehdä rauhassa keittiössä hommia, kun lapset syövät pöydän ääressä, mutta eivät kuitenkaan ole tielläni keittiökaappien vieressä.
Kunhan nyt ensin saadaan paskahuussiin käynti järkeväksi...
Jokainen teettäköön mieleisensä keittiön. Yhdelle se on avonainen, toiselle suljettu. Jälkimmäinen vaihtoehto vaatii enemmän tilaa.
Otsikolla Meillä välimuoto oli todella tilava omakotitalon keittiö-RH-OH -ratkaisu, jollaisesta pääkaupunkiseudun ahtaissa kerrostaloissa voidaan vain uneksia. Ko. välimuodossa on mahdollista rakentaa seinät ja ovet erottamaan keittiötä muista tiloista, jos halutaan. Paitsi ulkomaiset vaikutteet myös asuntojen kalleudesta johtuva keittiöiden ja olohuoneiden pieneneminen on syynä avokeittiön yleistymiselle. Nykyasunnoissa lomitetaan toiminnat ja tilat, jolloin koti toimii (tai ainakin sen oletaan toimivan?), vaikka pinta-alaa on kolmannes tai puolet vähemmän kuin 70-luvulla.
Jos liika avoimuus haittaa eikä varsinaisille seinille ole tilaa tai halua, eteen tai pois siirrettävää näkösuojaa voi laittaa esimerkikisi kattoon ripustettavista alumiinisista tai puisista pysty- tai vaakakaihtimista (pöly tarttuu vähemmän), rulla- tai bambuverhosta, liukupaneliverhoista tai liukuovista. Liukuovissa on lukuisia materiaalivaihtoehtoja. Näköeste voi olla vaikkapa vain esim. avosaarekkeen ylävitriinin ja pöytätason välissä. Edellä mainitunlaiset ratkaisut mahdollistavat näkösuojan käytön juhlatilanteissa, mutta mahdollistavat kokkaavan emännän tai isännän ja vieraiden seurustelun. Arkena näkösuoja voi haluttaessa olla poisvedettynä.
Kuulosuojaa em. ratkaisu ei tietenkään tuo, jos sitä kaivataan. Siihen pitää olla riittävän suuri keittiö ja RH/olohuone, väliseinät ja kunnon ovet. Avokeittiön omistajan kannattaa kiinnittää huomiota desibeleihin astianpesukonetta hankkiessaan. Integroidut ovat usein hiljaisempia, koska ne on tavallaan kaapin sisällä.
eihän avokeittiö poista vielä kaikkia seiniä pelistä pois, vaan ainoastaan sen yhden..
Pakenee sitä jo moni muukin jos koko kämppä on avotilaa? Hankala sisustaa tai sitten tulee sekamelska tahi liian yksitotinen koko huushollista..
Meillä ainakin keittiö avautuu ruokailutilaan joka taas avautuu osittain olohuoneeseen ja silti kokata saa omassa rauhassa eikä tiskit näy sohvalle. Veski onkin jo parin mutkan ja oven takana ettei liritys kuulu ruokapöytään..
Avokeittiössä on se hyvä puoli, että siellä kokatessa voi perheen kanssa viettää yhteistä aikaa. Tuntuu, että kaikilla on niin kiire ettei kerkiä toisiansa kovinkaan paljoa näkemään. Avokeittiön omistajan ei tarvitse sulkeutua ovien taakse kokkaileen vaan voi samalla seurustella. Niin paitsi jos haluaa viettää omaa aikaa kuten mutsis1, mutta mielummin minä ainakin viettäisin omaa aikaa jossain muualla kuin keittiössä esim. poreammeessa :)
Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa ratkaisua joka sopisi kaikille. Jokainen perhe kartoittaa itse miten haluaa omassa kodissaan elää. Yksi haluaa viettää keittiössä sosiaalisesti aikaa ja seurata talon muuta elämää samalla, toinen haluaa ehdottomasti erillisen suljetun tilan. Kerran tein keittiön jota kukaan ei käytä. Kaapit olivat oikeasti tyhjiä. Omistaja syö muualla.
Ei kukaan voi toisen puolesta päättää mikä on absoluuttisen oikein. Yksilöllisyys kunniaan!