Heips! Tuossa alempana olikin keskustelua jo siitä että lapset tosiaan kehittyvät eri aikaan, eikä kannata olla huolissaan jos tulee nämä konttaus-ja seisomaan nousemiset myöhemmässä vaiheessa, itseasiassa olkaa tyytyväisiä, helppihan sellaista lasta on hoitaa joka ei liiku, löytyy sieltä mihin on jätetty ;) Mulla poika 6,5kk ryömii, kääntyy, istuu, nousee seisomaan kaikkea mahdollista vasten ja saa jo muutaman askeleenkin tukea vasten otettua, konttaus jäi välistä, pian sekin tapahtuu, menee jo pari askelmaa niinkin eteenpäin.. ja kyllä olen ylpeä. MUTTA kyllä tämä on hankalaa, koko ajan kuluu kopse kun tömähtää nurin, joka paikkaan kiipeää, ei pääse alas ja ei osaa varoa, sitten putoaa, KOKO AJAN pitää olla katsomassa perään, kypärän onneksi antaa olla päässä että lieventää hieman tuota kaatuilun aiheuttamaa hysteriaa. Välillä tuntuu että köyttää täytyy johonkin että pääsee vaikka suihkussa käymään, kävelytuolistakin näyttää pääsevän jo pois niin että putoaa. Pinnasängyn pohja nyt laske alimpaan mahdolliseen tilaan, siellä sentään vielä pysyy. Liikkuuko muiden lapset jo näin paljon tässä vaiheessa? Mitä ratkaisuja te olette tehneet ja miten pärjäätte?
nopea kehitys
ylpeä äiti huolissaan
4699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis löytyy sieltä, mihin jätetty, mutta helppoudesta en tiedä. Meillä 7,5 kk ei hetkeä ilman kitinää, kun ei yksin viihtynyt missään, mihin jätettiin. Nyt liikkuva veijari on yhtä hymyä, vaikka edelleenkään ei voi jättää yksin, kun kiipeää jo sileetä seinää ylöspäin...
Meillä tyttö lähti konttamaan päivälleen 6kk ikäisenä. Istumaan nousi viikko sen jälkeen ja seisomaan viikon päästä istumaan oppimisesta. Aluksi vaati kyllä melkoista tarkkailua ja paljon lohduttamista ikävän muksahduksen jälkeen. Toisaalta liikkuva lapsi pääsi myös kulkemaan perässäni ympäri taloa eikä enää tylsistynyt ollenkaan. Molemmissa siis puolensa.
Suihkussa käynnin olen hoitanut joko käymällä päiväunien aikaan tai ottamalla tytön mukaan suihkuun. Olemme myös yrittäneet miehen kanssa muokata kodin mahdollisimman turvalliseksi vauvalle. Mutta ikävä kyllä muksahdukset ja vahingot kuuluvat elämään eikä niiltä voi koskaan täysin välttyä. Täytyy vain lohduttautua, että niidenkin avulla vauva oppii.
Nyt kun tyttö on jo melkein 10kk hommat hoituvat tosi helposti. Enää ei tarvitse niin paljon seuraa kävelyharjoituksiin kuin kuukausi sitten (äiti toimi elävänä kävelykärrynä ;)). Yritys on kova kävellä itse. Hän kaatuilee yleensä enää väsyneenä ja silloin jompi kumpi vanhemmista on melkein aina vieressä muutenkin.
Meillä tyttö oppi 6.5 kk:n iässä konttaamaan, nousi ylös tukea vasten melkein samalta seisomalta ja äiti huusi hoosiannaa :DD.
Ja kyllä sen jälkeen on perässä käveltykin...aina ei ehdi estämään kaatumisia (inhimillistä) ja itkua on tullut. Kävelee kärryn kanssa ympäri huushollia kamalaa vauhtia (nyt 8.5kk)ja yhtäkkiä päästää irti ja tököttää sekunteja pystyssä, kunnes tajuaa olevansa ilman tukea :).
Meillä vielä erittäin vilkas tyttö, joka ei juurikaan edes nuku ( ei päivällä eikä yöllä), joten siinä sitten saa keksiä jos jonkinmoista niksiä, että saa itse levähtää. Valitettavasti en osaa antaa yhtäkään hyvää niksiä, koska itsekin niitä kaipaisin. Yritän leikkiä mahdollisimman paljon hänen kanssaan ja silloin tyttö on yleensä rauhallisempi, kun olen hänen "tasollaan". En ole lähipiirissä tavannut yhtä touhukasta naperoa kuin meidän likka...on välillä tosi raskasta ja ihmettelenkin miten 2 tai 3 lapsen vanhemmat jaksavat tätä ruljanssia.
Meidän poju lähti kontaamaan 5,5 kk:n iässä ja itse asiassa samana päivänä nousi seisomaan tukea vasten.Nyt on tasan 8 kk ja on kuukauden päivät kulkenut eteenpäin tuen kanssa ja pari viikkoa testaillu ilman tukea seisomista. Kiipeillä yrittää joka paikkaan, nousee portaita konttaillen jne. Ja tosi hyvin on mennyt. laikkii paljon itekseen, tutkii kaikkea. Ensimmäiset viikot oli hervotonta kaatuilua, mutta varmuus liikkeisiin tuli hyvin pian ja nyt ei oikeastaan kaatuile ja kolhi itseään. En tiedä siiten, kun alkaa piakkoin kävelemään ihan tosissaan...Ihanaa seurata, kun pikkunen mies tusertaa eteen päin!