Eli Kaukasianpaimenkoira harkinnassa, ikää olisi 1v, narttu, ja omistaja sanoi puhelimessa että peruskoulutus ei ole oikein hallinnassa. Olen lukenut rodusta, että olisi todellä tärkeää, että tämän rodun koulutus aloitetaan jo pentuna. Onko kellään Kaukasianpaimenkoiria? Millainen luonne, kuinka tottelevainen, kauan koulutus kesti, haukkuuko paljon, aloititteko koulutuksen jo ihan pentuaikoina? Onko vaikea kouluttaa? Miten suhtautuu lapsiin ja muihin koiriin?
Omistaja sanoi, että koira on tottunut lapsiin ja muihin koiriin. Pihallamme kuitenkin pyörii paljon vieraita lapsia (vuokra- asujia), joten onko tämä riskitekijä, jos rodun edustajat ovat kerta niin vahtiviettisiä kuin mitä olen lukenut? Miten rotu puolustaa reviiriään?
Minulle olisi todella tärkeä saada tietää rodusta, kertokaa ihmeessä kokemuksia jne. olisin hyvin kiitollinen!
Omistaja sanoi, että koira on tottunut lapsiin ja muihin koiriin. Pihallamme kuitenkin pyörii paljon vieraita lapsia (vuokra- asujia), joten onko tämä riskitekijä, jos rodun edustajat ovat kerta niin vahtiviettisiä kuin mitä olen lukenut? Miten rotu puolustaa reviiriään?
Minulle olisi todella tärkeä saada tietää rodusta, kertokaa ihmeessä kokemuksia jne. olisin hyvin kiitollinen!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hirvittävän usein näkee mm. keltaisessa pörssissä kaupiteltavan kivoja ja perhekeskeisiä kaukaasian paimenkoiria, pörröisä ja suloisia! Lähin tuntemani kaukkari on mieheni tädin... joka lähes tulkoon tappoi ajokoiran viime talvena kun tuli reviirille. Tästä sinä voit jo päätellä jotain. Kaukaasianpaimenkoira ei todellakaan sovi kaupunki oloihin, mieti mihin koira on jalostettu (tappamaan karhuja ja puolustamaan täten laumaansa) Kannattaa todellakiin miettiä jotain muuta rotua jos asutte kaupungissa, teillä on tai mahdollisesti tulee olemaan lapsia, teillä on veraita jotka käyvät kylässä useaan yms. tämän tapaista seurapiirielämää. Kaukkari ei ns. leikillään pure (=näykkäse) vaan lähtökohta hänellä on aina se että vain kuolleen ruumini yli. Tapauksessani veikkaan käyneen niiin että liian taitamaton ihminen on ostanut (huvitkseen/huijattuna/vahingossa) todella vaativan rodun ja nyt koiran kasvettua ongelmat ilmenevät, joten laitetaan vahinko kiertämään. En todellakaan sano että koira olisi mennyttä kalua mutta tarvitsee oikean lauman johtajan (vuosien kokemus lajista yms.) ja täten voi elää onnellisena. Kannattaa perehtyä ja paneutua rotuun ja miettiä realistisesti olenko minä tarpeeksi hyvä ja pätevä otamaan tällaisen rodun?! ja juuri tämän koiran, jonka elämän tärkeimmät oppimisvuoden ovat jo menneet ohi! mahdollisesti edellinen kasvattaja on jo saanut koiralle paljon vahinkoa aikaan... henkilö kohtainen mielipiteeni on etten ko. koiraa ostaisi, sinä kuitenkin teet niinkuin sinusta tuntuu ja toivot parasta.
Kysyit kuinka puolustaa???
Vastaus sinulle: tappamalla!
Onko todellakin niin vahtiva?
vastaus: on ja vielä enemmän!
Siehä jauhat ihan paskaa. Ei kaukasialainen heti tapa vaan yrittää kaiken mahdollisin keinoin välttää konfliktia. Se kiinni käyminen on vasta äärimäinen keino, jos muuta vaihtoehtoa ei enää todellakaan ole (poikkeus vahvistaa tämänkin säännön).
Koulutusvaihe kestää koko koiran iän ei vain ensimäistä vuotta. Tosin on hyvä jos perusasiat saa opetettua ennen vuosikasta, sillä kyseessä on todella itsepäinen rotu. Kaukis oppii todella helposti uusiakin asioita, mutta koulutuksen on oltava palkitsevaa ja kannustavaa sekä mielekästä. Mitä enemän liikkuu erilaisissa paikoissa ja tilanteissa sitä joustavammaksi käy Kaukarin käytös. Kuitenkin on aina muistettava ettei koiraa saa jättää yksin (valvomatta) irti...varsinkaan ulos.
Paskaa!
Ensinnäkin kaukkarin tehtävä on vartioida ja suojella laumaansa, haukkuu siis aina kun havaitsee jotain poikkeavaa.
Jos edes peruskoulutus ei ole hallinnassa, sosiaalistamista lienee tarkoitettu ?, haukkuu kaikkea mitä pitää uhkana, se voi olla lentävä roska, polkupyöräilijä, kaukana menevä juna, puusta putoava lehti tai ihan mitä vain.
Toiseksi, laumanvartijoita ei voi varsinaisesti kouluttaa, heillä on luontaiset taipukset tehtävään, eli laumansa vartiointiin. Kun kutsut kaukkaria tai muuta laumanvartijaa luoksesi, kyllä se tulee, tosin mäennyppylän takana voi olla jotain tarkistettavaa... eli tulee kyllä, joskus.
Laumanvartijoita ei voi kouluttaa alistamalla, vaan laumanjohtajuuden on tultava selväksi hienovaraisesti. Voit olla "vain" paras ystävä. Silloin kun johtajuus on selvää, koira hyväksyy sen että sinä teet päätöksen siitä kuka saa tulla ja kuka ei. Jos koira ei luota sinuun ja arviointikykyysi, tekee koira päätöksen itse. Monesti tämä päätös on toisenlainen kuin sinä olisit toivonut.
Laumanvartija suhtautuu omiin lapsiin suojelevasti. Vieraiden ja omien lapsien leikkejä laumanvartijan läsnäollessa on aina syytä vahtia. Se mitä lapset pitävät leikkinä, voi olla koirasta uhkaavaa johon hänen pitää puuttua, koiran mielestä esim. halaaminen voi olla uhkaavaa.
Tässäkin pentuajalla on suuri merkitys!
Sitten myyjään, miksi on koiraa myymässä?
Koira voi olla tottunut lapsiin, etenkin omiin, mutta miten vieraitten lasten kanssa käyttäytyy?
Tulee toimeen muiden koirien kanssa, tuleeko aina toimeen, vai oman reviirinsä ulkopuolella?
Vai onko koiralla reviiriä vahdittavana?
Millaisiin asuinoloihin koiraa harkitset?
Ja viimeisenä, vastailen kysymykseesi, miten puolustaa reviiriään?
Olet jo varmaan lukemalla kaukkareista saanut käsityksen asiasta?
Hengellään!
Taistelee loppuun asti. Jos et ole vielä törmännyt kertomukseen kaukkarista ja karhusta, kerron näin lyhyesti:
Karhu tuli liian lähelle aluetta, kaukkari hyökkäsi karhun kimppuun kaksimetrisen aidan takaa. Kaukkari selvisi henkissä, tosin kymmenien tikkien saattelemana, mutta karhukin lähti.
Tuosta voit ehkä jotain päätellä kaukkarin puolustamisesta...
Monesti ihmiset ottavat kaukkarin tai muun laumanvartijan, ajattelematta ollenkaan millainen koira on vanhempana, tässäkin tapauksessa lienee kysymys taas yhdestä ihanasta nallekarhusta...?
Minun mielipiteeni, älä ota tuota koiraa!
Jos kaukkarin haluat, ota pentuna.
Ennen ostamista käy tutustumassa aikuisiin yksilöihin, näin saat käsityksen siitä millainen rotu on.
Kiitoksia teillei kaikille!
Eilen kioraa käytiin katsomassa, ja jäi ostamatta. Oli vähän varautunut, ja melkeimpä arkakin. Emme me voi sellaista riskiä ottaa, että se hyökkäisi lasten tai vieraiden kimppuun tai jotain muuta sellaista. Emme asu kaupungissa, mutta tässä "kylillä", eli koira tarvisi sitä paitsi ehdottomasti kokoaikaisen juoksulangan tai aitauksen. Entinen omistaja oli pitänyt koiraansa ketjun päässä, ja oli kuulemma niitäkin purrut monta poikki. No, ehkä nyt tulee mietintään sitten joku vähän helpompi rotu. :)
Vastasinkin tuossa sinulle ja olen todellakin sitä mieltä että teit oikean päätöksen! Kaukkari on niin vaativa ja omallatavallan hankala rotu. Me emme esimesiksi käy kylässä ikinä täällä miehen tädin luona, koska omaa koiraani sinne en veisi ja itse pelkään, ei siis hyvä yhdistelmä. Jos haluan ison nallen joka paljon helpompi niin suosittelen berninpaimenkoiraa, jotka ovat ihmis ja eteenkin lapsi rakkaita. Jokainen koira on tietysti yksilönsä, mutta pääasiassa aivan ihania. Kannattaa tutustua www.sennenkoirat.net jos sinua kiinnostaa.
Olet kuin ajatustenlukija! :)
Berninpaimenkoira on yksi lempiroduistani, ja juuri ennenkuin tulin tänne katsoin ilmoituksia ja tietoakin tästä rodusta. Melko vähän niitä näyttää olevan myytävänä, ehkä joskus onnistaa. Olemme omistaneet yhden sekarotuisen, kultaisen noutajan, pyreneittenmastiffin ja tällä hetkellä meillä asustelee kultainen landseer. Täytyypä harkita rotuvalinta uusiksi siis, ja toivoa että saadaan ihana uusi perheenjäsen jossain vaiheessa vuotta! :DD
Älä kaukkarin ostoa sulje kokonaan pois, kokemustakin kun sinulla laumanvartijoista on pyreneittenmastiffin kautta.
Kaukkari on hieno rotu, ja kun sen pentuna ostaa, pystyy pitkälti vaikuttamaan siihen millainen se on aikuisena.
Mutta jo lähes aikuiset ongelmakoirat kannattaa jättää laskuista pois, ellei omaa paljon kokemuksia ongelmakoirista ja etenkin ongelma-kaukkareista.
Kaukkari on mahtava rotu ja turva, oikeissa käsissä tämä rotu pääsee ansaitsemalleen paikalle!
Väärissä käsissä lopputulos on aina huono!
Aina olen sitä mieltä, että vika ei ole koirassa vaan hihnan toisessa päässä, oli sitten kyseessä kaukkari, pinseri tai mikä vain.
Jos olet isoihin koiriin mieltynyt, mutta kaukkaria pidät ehkä liian haasteellisena, tutustu ihmeessä muihin laumanvartijarotuihin. Ehdottaisin pyreneittenmastiffia, mutta siitä sinulla on jo kokemustakin, joten toisena vaihtoehtona ehdotan owczarek podhalanskia. Omaa, toisin kuin kaukkari, miellyttämishalua.
ehkä myös maremmano-abruzzese, pyreneittenkoira tms. voisivat olla tutustumisen arvoisia.
kaukkari, joka todella vahtii ympäristöään ja huolehtii laumastaan. Mutta on aivan ihana ja totttelevainen koira. Se on vain vaatinut hirvittävän määrän työtä ja työtä ja työtä ja vielä työtä. Meillä on ollu useita erilaisia koiria, tämä on tottelevaisin, suojelevaisin, taitavin ja koulutettavin koira mitä olen tavannut.
Mutta en suosittele tällaista koiraa kenellekään, kenen elämään koira kuuluu vain lemmikkinä sohvannurkkaan. Tällainen koira vaatii lähes 24 tuntista työtä vuorokaudessa, se tekee sitä itse vahtimalla ja vaatii sen sinulta samalla. Sitä ei siis voi jättää sivuun ja huomaamatta hetkeksikään.
Myös sveitsiläiset koirat kuuluvat mastiffeihin, ja nekin luetaan osittain laumanvartijoiksi ( hist. ajaa karjaa/vartioi) Esimerkiksi appenzellilla on eriasteisesti tallella reviiriuskollisuus/vartiointi. jos otat bernin, selvitä tarkkaan millaisesta linjasta koira tulee, millaiset sen vanhemmat ovat jne. Olen viime aikoina nähnyt koulutuksissa kolme arkaa berniä, sekä yhden todella epäluuloisen yksilön ( käytös muistutti appenzellin käytöstä) Joten kaikki bernitkään eivät ole niitä kilttejä halinalleja.
Appenzelli EI ole laumanvartija. Mastiffeista vain espanjanmastiffi, pyreneittenmastiffi ja tiibetinmastiffi ovat laumanvartijoita...
http://www.phpbbplanet.com/ensiosulevi/viewforum.php?f=3&sid=3a19ec0d784e3315f2ab8b3636eddac9&mforum=ensiosulevi
Koiran kuin koiran kanssa pitää olla tarkkana mistä sen ottaa, mutta kyllähän bernille on omalla tavallaan luonnollista tietty varauksellisuus. Meidän intopinkeällä neidillä tätä ei ole :) mutta siskolikalla senkin edestä. Kuitenkin berni on todella perhekeskeinen työkoira jos näin voi sanoa... se täytyy tietenkin rotua harkitsevalle kertoa. Kannattaakäydä www.sennenkoirat.net sieltä tarkempaa tietoa berneistä.