ostamassa menee hermot rauhallisemmaltakin naiselta (Inhoan shoppailua - oikeasti!), mutta sitten, kun on vihdoin saanut ostoksensa kotiin - tuijottaa niitä paketteja lattialla ja huokaisee raskaasti!!! Palveluun ei kuulu kokoamista - joo-o - ohjeet kyllä löytyy ja miljoona pientä ruuvia. ARGH!!! Pitäiskö pyytää jonkun kaverin miestä? Koota itse? Vai ottaa yhteys "aviomies-vuokraamoon"?
Tässä "surffatessa" olisi ehtinyt jo tehdä vaikka mitä!!! Ei kun toimeen!
Tässä "surffatessa" olisi ehtinyt jo tehdä vaikka mitä!!! Ei kun toimeen!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ensin valmistat sellaisen viiden ruokalajin illallisen. Seuraavaksi ostat kopan keppanaa ja pari askia tupakkaa. Sitten kutsut minut avustamaan. Hyvin syöneenä ja mäyräkoiraa maistellessa osaan antaa erittäin hyviä neuvoja, kuinka saat mööpelit kasattua. Pystyn myös jälkeenpäin sanomaan, jos jossain olet tehnyt kokoamisvirheen.
Sitähän juuri kaipasinkin! Pidetään mielessä...
...en yhtään kadehdi tilannettasi, mutta sitten kun ne on koottu ja luot katseesi kokonaisuuteen et muista tätä harmiaa enää ollenkaan. Onnea kokoamiseen!
osanotosta! Olet oikeassa, kun lopuksi pyyhkii pölyjä, sitten ei enää muista koko ongelmaa...tyytyväisenä katselee kättensä töitä. Ei kun niskasta kiinni ja hommiin! Turhaan tässä "uikutan"!!!
Olimme vasta muuttaneet yhteen ja silloiseen pikkuyksiöömme kannettiin leveä ja muhkea jenkkisänky.
Isäntä oli töissä - minulla vapaapäivä, joten aloin innoissani sovittelemaan/ruuvailemaan sänkyyn jalkoja.
Isännälle esittelin iloisena "tulosta", jolloin hän hienovaraisesti korjasi yhden jalan asennon ja taisi säädellä kaikkia muitakin;DDDDD
ei joutunut rakkaasi kuitenkaan alusta asti kokoamaan, kun olit pistänyt homman käyntiin.
Mukavia muistoja!
saitko kasattua ja jos sait, vastaako ulkonäkö yhtään sitä mitä olit ostamassa...=))))
tunnustaa, että levällään yhä ovat - ruuvit pussissa, ettei kukaan innostu imuroimaan - ohje tuossa vieressä unilukemisena. Moneen kertaan yritin saada sitä fiilistä nousemaan, mutta jätän sovinnolla huomiseen...Tänään siitä kuitenkin olis tullut pöytä, vaikka kaapin kappaleina kannoin kotiin.
Suosittelen puukäsityökurssilla käymistä. Sen jälkeen huonekalujen kokoaminen tuntuu leikinlaskulta.
Hmm.. Jossakin vaiheessa kävin myös autonhuoltokurssin ja tarkoituksena oli mennä myös hitsauskurssille. Hyvät ideat kaatuivat oman rasvamontun puuttumiseen :(.
Eli tarpeen vaatiessa tästä akateemisesta naisesta on moneksi :).
yleensä on onnistunut - pysyy vasara yms. vempaimet käsissä - porakoneella voi saada tahkojuustoa aikaiseksi, jos ei ole varovainen... Taisin mennä "peppu" edellä puuhun, tällä kertaa liian monta rautaa tulessa...
Tuttu tunne, että on liian monta rautaa tulessa. Kerrankin kun on ollut aikaa, tein kaikki keskeneräiset ompelukset pois. Viikon päästä kävin ostamassa kankaat kolmiin housuihin ja yhteen hameeseen. Eli lähtötilanteessa.
Kokeile huomenna motivointia :). Näe huonekalu valmiina ja käy apinan raivolla kiinni. Jos se sitten onnistuisi..
juuri ajattelin, kun hörpin iltateetä ja katselin tuossa seinustalla olevia kappaleita...huomenna ryhdyn innolla toimeen! Olen sen kyllä valmiina tuossa nähnyt - naureskellut mielikuvalle, kuinka tohritahan sanoa jne...
näytekappaleen , on valmiiksi kasattu. Kunhan vähän kiristelee liitoksia, niin ja sen saa yleensä 2 euroo halvemmalla mutta sitten joutuu maksamaan kotiinkuljetuksen kun on kokonainen eikä mahdu Ladan takajakkaralle.
ihminen!!! Kuljetusongelma onkin ihan olemassa oleva - itsellä ei autoa yleensä käytössä - joten nyt oli "pikku-pakko" hoitaa hankinta kotiin - fillarilla yleensä liikun. Muuten poikkean asiasta - oli nautinto pitkästä aikaa ajella nelipyöräisellä pelti-ihmeellä.
näppärä näppinen hemmo!!! Kun oikein nätisti pyytäisit voisin koota palapelisi...
...mitä?!? Nyt se on koossa, eikä yhtään vuokramiestä, keppanaa, tupakkiaskia eikä... tai no joo, muutama rumasana tuli kyllä ääneen sanottua - tunnustan. Jälkikasvu kyllä piti huolen siitä, että suu pestiin saippualla!!! Seuraavan kerran sitten otan sähkökäyttöisen ruuvinvääntimen - ei niin paljon polttele kämmeniä. Voi olla, että sitä saa odottaa - seuraavaa kertaa...Ja hei - se tosiaan on oikean näköinen. Pientä fiksailua ovet vaativat, mutta sen jätän sitten jollekin sopivalle uhrille...jos tälle leveysasteelle eksyy.
Mukavaa iltaa kaikille - kohtahan se on taas aika mennä sinne Höyhensaarille...
Pahuksen hyvältä tuntuu!!! Kun katselee kättensä työtä - nyt voin sitten sanoa...et tohrin sanua, et se on mun tekemä!!!
Auttoiko apinan raivo :D? Kummasti piristää, kun saa jotakin uutta kotiin.
se! Suunnattomasti - on sellanen YES-olo!