Oletteko koskaan tavannut miestä, jonka kanssa voisitte kuvitella menevänne sänkyyn? Pidän itseäni vähintäänkin 99,999% lesbona ja hämmennyin totaalisesti, kun huomasin katselevani miespuolista salituttavaani "sillä silmällä". Seurustelu miehen kanssa ei kiinnosta, mut siinä tyypissä on vain jotain kihelmöintiä aiheuttavaa. Outoa...En kyl tiedä tekisinkö mitään, vaikka tilaisuus tulisi. En varmaan.
Miehen kanssa?
uteliaisuuttako?
91524
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen elänyt rakastamani miehen kanssa pitkän parisuhteen, joka kariutui erinäisistä syistä. Tällä hetkellä rakstan naista, kahden lapsen äitiä.
Että silleen...
Itse uskon, että suurin osa ihmisistä ei mahdu johonkin ahtaaseen lokeroon. Meistä on aika moneksi.
kuten kaikki tiedämme, jokainen ihminen on loppuviimein bi-seksuaali... toiset enemmän ja toiset tuskin sitä huomaavat...itse pidän itseäni rehellisesti lepakkona. MUTTA on minullakin ollut useitakin juttuja miesten kanssa. ero on vain siinä että sängyssä en tunne niiden kanssa mitään. katselen hyvännäköisiä miehiäkin, mutta vain jos he ovat todella hyvännäköisiä. en silti kuvittele meneväni sänkyyn mokomien kanssa. joskus varsin unohtuneen baari-illan jälkeen sitä voi herätä jopa miehen vierestä. ensimmäinen reaktio ei ole kauhu vaan lähinnä ärtymys. en pidä omituisena että monet ns. totaaliheterot yllättävät itsensä omaa sukupuolta olevan kanssa sängystä tai sitten päin vastoin,totaalilepakot ja homot jne... lopullinen mielipide on se että me ihastumme tietyntyyppisiin IHMISIIN, ei sukupuoleen jota toinen edustaa.
Niinhän ne bisset kuvittelevat... Todellisessa elämässä bisset eivät ole, eivätkä ymmärrä, sen enempää homoseksuaaleja kuin heteroitakaan. Bisset muodostavat ihan oman fenotyyppinsä, vaikka kuvittelevat edustavansa seksuaalista suuntautumista kuvaavan janan molempia päitä.
Seksuaalisen identiteetin lisäksi se sosiaalinen aspekti on sitten oma juttunsa ja siitä olen samaa mieltä, että helppoa ei ole bissenä eläminen: useimmat joutuvat valitsemaan jomman kumman elämäntavan ja hylkäämään toisen, mikä sekoittaa ikävästi myös tätä homo/hetero/bi-luokittelua. Enpä enää ihmettele, miksi monet hetskumiehet edelleen vonkaavat lesboja sänkyynsä, jos ovat kerran saaneet saaliikseen jonkun lesboksi sosiaalistuneen biseksuaalin...
Heh,olipas "hupaisa" teksti!!! Onhan ihmisiä todella moneen menoon, mutta aika yleistävä oli toi sun keromus sun "bisseydestäsi"!
On petollisen helppoa mennä hämmennyksiin seksuaalisuutensa kanssa, kun tutkijatkaan eivät oikein tunnu vielä ymmärtävän mitä sana tarkoittaa, saati sitten media. Homoseksuaalisuus on niin kovin helppoa pelkistää pelkkään seksuaaliseen kiinnostukseen, mutta oikeastihan ei asia ole ollenkaan niin yksinkertainen. Todellisuudessa vähintään yhtä tärkeä tekijä parinvalinnassa on romanttinen kiintymys, rakkaus. Selkeyden vuoksi on alettu puhua amoriasta.
Amoria ja seksuaalisuus eivät läheskään aina kulje käsi kädessä. Yleisempää tuntuu olevan että seksuaalisuus on laaja-alaisempi kuin amoria. Itsensä heteroksi määrittävä voi olla biseksuaali mutta heteroamorinen, lesbo taas biseksuaali mutta homoamorinen. Koska amoriaa ja seksuaalisuutta ei kuitenkaan yleensä eroteta, ihminen joka ei osaa käsitellä näitä erillään hämmentyy helposti. Molemmat on niputettu yhteen seksuaalisuus-nimikkeen alle, jolloin syntyy kuvitelma siitä, että rakkaus on vain jonkinlainen seksuaalisuuden jatke. Rakkaus-sanaakin voidaan käyttää todella erilaisissa yhteyksissä, ilman että siihen liittyy edes todellista amoriaa. Jotkut ihmiset saattavat jopa olla epäamorisia, onhan aseksuaalejakin olemassa.
Homo, hetero ja bi ovat edelleen käyttökelpoisia sanoja, mutta olisi kaikkien kannalta paras jos ymmärrettäisiin ettei niiden perään automaattisesti kuulu sana "seksuaali". Itsemäärittelyn kannalta kun usein nimenomaan amoria on se, joka merkitsee.
Viimeinen lauseesi kiteytti minunkin käsitykseni asiasta. Tietysti seksuaalisuuskin tulee mukaan enemmin tai myöhemmin joskaan sen ei aina tarvitse käytännössä toteutua.
Vihdoin ja viimein tiedän, mikä olen. En ole ollut niin kovin kiinnostunut tämän alan tutkimuksista ym, enkä ole tuosta aikaisemmin kuullutkaan.
Kuitenkin olen miettinyt mikä olen, kun en ole osannut määritellä itseäni. En koe olevani bi, enkä lesbo. Olen siis biseksuaali mutta homoamorinen. (Vai onko käytössä myös termi lesboamorinen?) Olen seksuaalisesti kiinnostunut miehistäkin, mutta romanttisessa mielessä en voi rakastua kuin naisiin, vakavaan suhteeseen miehen kanssa en kertakaikkiaan kykenisi.
P.S. Tuo on aika hauska termi, amoria.. kääntyy niin helposti aromiksi.. Olen homoarominen :)
yhtään miestä jonka kanssa seksi kiinnostaisi. Olen näes lesbo. Yksinkertaista, rakas Watson ;)
Kauneus/komeus taas on universaalia "hyvää", ei siinä ole mitään ihmeellistä, että katsoo hyväksyvästi jotain kanssaihmistään. Jos lesbon asenne oikeasti olisi sellainen kuin stereotypioissa (hyi, mies shortseissa, nyt oksennan), niin jo kävisi elämä arjessa mahdottomaksi.
Ollaan ihmisiä.
Jep, totta ei todellakaan kulje käsi kädessä jotain ihailu ja seksi. Se on joskus varsinkin joidenkin miesten vaikea uskoa, ja välillä joidenkin naistenkin.