Minä katselen ulos ja
nään vain tyhjyyttä tyhjyydessä.
Minä kuuntelen säveliä jotka
eivät tule tästä maailmasta
- Ja kaikki tuntuu niin
uskomattoman turhalta.
nään vain tyhjyyttä tyhjyydessä.
Minä kuuntelen säveliä jotka
eivät tule tästä maailmasta
- Ja kaikki tuntuu niin
uskomattoman turhalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Savannien uljas eläin osui nimensä veroiseen jalometalliesiintymään! Hyvähyvä.
Kukaan meistä ei näe mitään tyhjyydessä. Toisaalta voisi ajatella kirjoittajan näkevän ihmisten ulkokuoren läpi. Me emme ole hänelle mitään. Ja hän näkee, että sisällämme ei ole mitään. Olemme hänelle mitättömiä kuoria.
Minä kuulee ääniä, joita muut eivät kuule. Ovatko ne lähtöisin omatunnosta, puhutteleeko Jumala vai huutavako ihmisten mielet suoraan hänen korvaansa? Mielenkiintoinen pohdittava. Itselleni lukijana toisen maailman kaiut ovat juuri taivaallista perua. Kirjoittaja kokee siis suuren ihmeen. Silti hänestä kaikki tuntuu turhalta. Miksi hän ei hurmioidu?
Tieto lisää tuskaa. Kun kaiken näet, kaiken kuulet, kaiken tiedät. Helpompi olisi kai ilman.
Lopuksi pakolliset oikoluvut. Nään on turhan vanhahtavaa kieltä, muuten kirjakieliseen esitykseen sopii hyvin perus 'näen'. Ennen relatiivipronominia pilkku. Vähällä selviät.
...palautteesta! :)
Kun tuota runoa kirjoitin, päähäni syttyi eräänlainen melodia ja se tavallaan sekoitti ajatukseni... Sitä vain kirjoitti nopeasti ylös, ettei ajatus vain millään pääsisi hupenemaan...!:D
Itse miellän runon sanoman monella eri tavalla. Toivon, että moni muukin löytää siitä paljon
-vaikka se onkin vain ihan muutaman lauseen mittainen!