Onko se rikos? Onko laissa sellainen pykälä jotta lapselle ei saa huutaa jos on aihetta?
Sen kyllä tiedän jotta fyysisesti ei lapseen saa koskea mutta miten on huutamisen laita?
Itse joudun välillä harrastamaan huutamista kun asiat ei mene useamman kehoituksen ja äänen korottamisenkaan jälkeen perille!
Asiallisia vastauksia sitten mielummin kuin asiattomia!!!
Sen kyllä tiedän jotta fyysisesti ei lapseen saa koskea mutta miten on huutamisen laita?
Itse joudun välillä harrastamaan huutamista kun asiat ei mene useamman kehoituksen ja äänen korottamisenkaan jälkeen perille!
Asiallisia vastauksia sitten mielummin kuin asiattomia!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
lapselleni enkä fyysisestikään kurita. Keskustelemalla ja puhumalla määrätietoisesti auttaa, jos sen aloittaa lapselle jo pienestä pitäen. Itselläni tulisi huutamisesta kauhea mikggreeni. Kyllä huudan parvekkeelta lapseni sisälle jos ei muista esim. tulla syömään tai on kauempana kun on jonnekin lähtö.
haavaa tee eli ei ole rikos.
jos sinulle huudetaan.
Esim. aamulla myöhästyt aamupalaverista ihan syyttäsi. Esimies huutaa sinulle naama punaisena. Miltä tuntuu??
Kaadat ruokalassa vahingossa maitolasin, huutava emäntä harppoo luoksesi kaulin kädessään , :o?
Olet ajatuksissasi ylittämässä vilkkaasti liikennöidyn tien. Äitisi tulee takanasi metrin parin päästä. Äiti huutaa hädissään ja tarttuu käsivarrestasi napakasti. Miten reagoit?
Lastenhuoneesta kuuluu huutoa, sillä kaksi murrosikäistä lasta ottaa mittaa toisistaan käyden käsiksi toisiinsa. Jopa huutaen apuun isäänsä. Isä kuulee huudon ja ryntää mylväisten keskenään kinuavalle lapselleen:" Ettäkö te kuule, irti toisistanne...!!"
Hei, samaa pohdin minäkin, hyvä kysymys.
Pointtini on, että ymmärrän huutamisen olevan joskus kiinni omasta jaksamisestani ( vastoinkäymistä siellä tai täällä ), toisinaan huudan jos minulle huudetaan tai en tule kuulluksi. Joskus huudan jos pelkään ( koiralleni, joka hyppää vasten vieraita, nuorelle, joka uhmaa turvallisuuttaan tai muiden turvallisuutta).
Nyt olen kyllästynyt, että minun edes tarvitsisi huutaa. Meistä ei yksikään ole kuuro tai huonosti kuuleva, ymmärryksessämme ei ole vikaa ja emme kukaan pidä siitä, että meille huudetaan.
Olemme ottaneet asian puheeksi ja keskustelleet asiasta useasti.
Tein selväksi, että minulla tulee paha olo jos huudan tai minulle huudetaan. Kieltäydyn huutamasta tai kuuntelemasta huutoa. Lähden vaikka ulos jos urheilujuhlan tuntua alkaa ilmetä. Yllätys oli, että muutkin perheenjäsenet olivat samaa mieltä.
Ristiriita tilanteessa joskus vielä äänentaso nousee ja anteeksi ollaan saatu pyydellä ja antaa edelleenkin, eikä täydelliseksi olla muututtu. Mutta jotenkin rauhallisemmin ja keskustelemalla avoimemmin tunteista ja fiiliksistä olemme selvinneet tähänkin päivään asti.
Huutaminen on tietysti rumaa, ainakin aikuisten kesken. Nykyisessä lastenkasvatuksessa ollaan siinä hakoteillä, että vanhemmat tai yleensä aikuiset tekelehtivät olemaan lapsen kavereita.
Aikuisen kuuluu kuitenkin olla lapselle auktoriteetti, jota lapsi mieluummin katsoo kunnioittaen ylöspäin.
Kun ennen lapselle annettiin ansiosta piiskaa tai remmiä, niin jos siinä oli kasvatustarkoitus, ei siitä mitään traumoja jäänyt.
ei ole rikos.
Se vaan menettää täysine tehonsa liikaa käytettynä.
Toisaalta riippuu miten huutaa.
"Nyt saatana jos et idiootti ole hiljaa mä pistän sut yöksi alasti tuonne autotallin taakse"
Tehoaa niin kauan kun muistaa pitää lupauksensa.
voi huutaa, mutta tietenkään se ei saa olla jokapäiväistä kommunikointia. Omilleni pyrin olemaan huutamatta, mutta kyllä sitä meillä kaikilla joskus menee hermot. Joskus tulee karjastua, että "laita ny jo ne housut jalkaan"
Ei se nyt nii vaarallista ole. Satuttaa ei saa ketään, eikä ainakaan lasta ruumiillisesti!!! Olen sitä mieltä, vaikka itse muutaman kerran olen syyllistynyt tukistamiseen, kun kertakaikkinen tilanne on ollut. Mutta aika tilanne saa olla jotta kii otan.