Hei enkkujen omistajat! Millaisia enkut oikeesti ovat? Listatkaa plussat ja miinukset.
enkku
koirahullu
6473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vilkkaita, seurallisia, lapsirakkaita, paras rotu :D, monipuolinen harrastuskaveri ja sohvallakin viihtyy.
- ??? ei miinuksia ole
iloinen
monipuolinen harrastuskoira
oppivainen
seurallinen
tulee yleensä toimeen ihmisten ja koirien kanssa
aktiivinen
- ehkä pientä makeuden persoutta löytyy, nannat maistuu välillä vähän liikaakin
- jotkut voivat saada päänvaivaa enkun energisyydestä, minusta se on kuitenkin puoli
Plussat oman kokemuksen mukaan:
- iloinen ja sopeutuvainen
- ihmisystävällinen
- tulee toimeen toisten koirien kanssa
- oppivainen ja fiksu
- lapsirakas
- hellä
miinukset:
- energiaa on liikaakin
- perso ruoalle ( saa varoa lihomista)
- itsepäinen , (luonteeltaan muistuttaa paljon dalmista)
Onko sulla uros vai narttu? Ovatko kummatkin yhtä energisiä? Kokemuksia... Kuinka se liika energisyys ilmenee?
Voi sitä energiaa sanoa vilkkaudeksikin. Narttu on, 2,5 vuotta, eli vielä on pentuelkeitä ja kovasti leikkisyyttä. Uroksesta ei ole kokemuksia. Enkkuhan on luonteeltaan valtavan utelias, innostuu mielettömästi muista koirista ja lapsista, koska on hyvin lapsirakas. Tietysti kaikki uudet eteen tulevat asiat pitää kertoa emännälle ja alkaa sellainen pomppiminen että oksat pois. Tätä tapaa en ole vielä saanut pois kitketyksi.
Lenkille lähtiessä löytyy myös sitä elämän iloa niin paljon, että ensin pitää rynnätä edestakasin hetken aikaa ennen kuin päästään normaalisti liikkeelle.
Valitettavasti asumme ison kaupungin lähiössä, ei pääse koskaan vapaana juoksemaan ja purkamaan energiaa. Kävelemme tosi paljon koska en pidä lähistön koira aitauksesta, se on rottisten ja dobermannien miehittämä, pienemmille koirille siellä ei juuri ole sijaa.
Kyllä tämä ihana kaveri on. Yksin kotona ollessakaan ei hauku eikä tee pahojaan.On se vaan jännä miten erilaisia koirat ovat luonteeltaan. Aikaisemmin minulla on ollut skyen terrieri, dalmis ja saksanpaimenkoira. Kaikki omalla tavallaan upeita koiria, terrieri kyllä oli hirveä räksyttäjä, sille ei voinut mitään.
Kyllä urokset ovat yleensä kovapäisempiä (itsepäisempiä)kuin nartut. Itselläni on kokemusta ko. rodusta muutaman vuosikymmenen ajalta ja ainakin minulle on sattunut niin, että nartut ovat olleet "pehmeämpiä".
Vilkkaudessa en ole kummemmin huomannut sukupuoleen liittyviä eroja, koirakohtainen juttu ennemminkin.
Juuri energisyys ja "aina valmis minne vain" asenne minua springereissä viehättää. Myös se. etteivät ole liian pehmoja on mielestäni hyvä asia.
Jos haluaa rauhallisen koiran, springeriä EI KANNATA edes harkita. Oman kokemukseni mukaan rauhoittuvat tuossa kymmenen ikävuoden tienoilla ;-)