Rakkaus ei edellytä kummaltakaan osapuolelyta yhtäkään ainoaa penniä.
Rakkaus ei vaadi toiselta sokeaa ja typerää luottamusta, kun sitä ei voi vaatia itseltäänkään.
Rakkaus ei ole toisen ihmisen hyväksikäytämistä. Aviomiehen taloudellinen hyväksikäyttö ei ole rakkautta.
Avioehto suojaa miestä aviovaimon rikokselta (hylkääminen/jättäminen). Miksi vaimo edellyttäisi ettei hänen RIKOKSESTAAN ole seuraamusta, jos on liikkeellä puhtain aikein.
Rakkaus ei vaadi toiselta sokeaa ja typerää luottamusta, kun sitä ei voi vaatia itseltäänkään.
Rakkaus ei ole toisen ihmisen hyväksikäytämistä. Aviomiehen taloudellinen hyväksikäyttö ei ole rakkautta.
Avioehto suojaa miestä aviovaimon rikokselta (hylkääminen/jättäminen). Miksi vaimo edellyttäisi ettei hänen RIKOKSESTAAN ole seuraamusta, jos on liikkeellä puhtain aikein.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Avioehto suojaa vaimon omaisuutta, ja joskus perittyä omaisuutta......
"Aviomiehen taloudellinen hyväksikäyttö ei ole rakkautta."
Aviovaimonko on?
Ja voihan olla niin, että toinen on töissä ja toinen yhtiesestä päätöksestä hoitaa kotia ja lapsia (molempien hyväksi). Jolloin siitä voisi ajatella jotain korvausta? Ettei jää tyhjän päälle, kun ei ole ollut ansiotyössä. Ja kumpi vaan voi jättää?
(p.s. minulla ja miehelläni on yhtä paljon omaisuutta. Kaikki on yhdessä hankittu ja maksettu ja molempien nimillä)
Eukko halus avioehdon, joten solmittiin sellainen. Naimisiin mentiin kyllä jo -96.
Tavoite on, että naimisiin mennään sellaisen ihmisen kanssa, joka on ja tulee aina olemaan se kaikkein tärkein ja rakkain. Jos sitten tehdään avioehto, mennään naimisiin, eletään yhdessä kaiken omaisuuden ollessa yhteistä ja sitten toinen kuolee, niin kenelle menee tämä hänen omaisuutensa? Itse ainakin toivoisin, että omaisuuteni menisi sille kaikkein tärkeimmälle ja rakkaimmalle ihmiselle, joka siis oli se puoliso. Kuulostaisi aika ikävältä, että minun taloni ja metsäni menisi vaikka vanhemmilleni ja mieheni joutuisi muuttamaan sieltä pois. Onneksi ei tarvitse miettiä tällaista, kun kaikki mitä meillä on, on yhdessä hankittua ja loput kuuluu lapsille.
kirjoitat : "Itse ainakin toivoisin, että omaisuuteni menisi sille kaikkein tärkeimmälle ja rakkaimmalle ihmiselle, joka siis oli se puoliso."
MITEN tämä liittyy avioehtoon ... ei mitenkään, ja vielä vahemmän kun se laaditaan VAIN avioeron varalta (lue: ehto ei mitenkään vaikuta, jos ero johtuu kuolemasta).
Ei tarvita edes testamenttia...
Onko jotenkin vaikata ymmärtää mitä avioehto merkitsee, ja mitä ei ?
En ole suuremmin kyllä perehtynyt avioehtoasiaan, mutta olen sen aina ymmärtänyt suunnilleen näin: http://www.maistraatti.fi/avioehto.html
Eikös avioliitto pääty kuolemaan?
Mutta koska asia ei minua mitenkään koske, eikä oikeastaan kiinnostakaan, niin siirryn nyt kokonaan muualle keskustelemaan mielenkiintoisemmista aiheista, joten hyvästi.
A) toisen puolison kuolemaan
B) avieroon
Avioehto voidaan laatia "totaalisena" tai sitten pelkästään avioeron varalta, tai koskemaan vain jotakin tiettyä omaisuutta.
Avioehto
Ehto o ehrotoine.
Eräpäivän mennä mettä.
Määl tarkoteta munt ja sääl sunt.
Sopimukse saa purkka, jos ossa koota kans.
1. Jos sää lähret, mää saan pittä kaik.
2. Jos mää lähren, otan sunt mukka.
Allekirjotus tähä _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
© Heli Laaksonen: Sulavoi. Otava 2006
Nyt moni vaimo lypsää puolet omaisuudesta ja kusettaa aviomiestään
Mitäs on äijä niin tyhmä...