Päätin vuosia sitten, että en osta yhtään Paasilinnaa, kun tarinat menivät liiankin paljon yliluonnollisiksi. Nyt kuitenkin sorruin ostamaan tuon uusimman, kun siitä lehdessäkin mainittiin.
Kirja on ollut pettymys. Se on näköjään taas kiireellä kyhätty, anttituurimaista tasaista kerrontaa pohjanmaalta (halveksimatta lainkaan Antti Tuurin tuotantoa). Paasilinnalta odotin herisyvää huumoria, nopeita käänteitä ja oivalluksia. Niitä siinä ei ole. Kappaleet ja asian käsittelyt loppuvat töksähtäen kuin seinään. Kohelletaan vain kiireellä uuteen kappaleeseen.
Taidan tästä eteenpäin lukea vain Arton varhaistuotantoa uudelleen, kuten Jäniksen vuotta, Isoisää etsimässä ja Hirtettyjen kettujen metsää ja jättää nämä uudet ihan rauhaan kirjakauppojen isänpäivä- ja joululahjapöytiin.
Kirja on ollut pettymys. Se on näköjään taas kiireellä kyhätty, anttituurimaista tasaista kerrontaa pohjanmaalta (halveksimatta lainkaan Antti Tuurin tuotantoa). Paasilinnalta odotin herisyvää huumoria, nopeita käänteitä ja oivalluksia. Niitä siinä ei ole. Kappaleet ja asian käsittelyt loppuvat töksähtäen kuin seinään. Kohelletaan vain kiireellä uuteen kappaleeseen.
Taidan tästä eteenpäin lukea vain Arton varhaistuotantoa uudelleen, kuten Jäniksen vuotta, Isoisää etsimässä ja Hirtettyjen kettujen metsää ja jättää nämä uudet ihan rauhaan kirjakauppojen isänpäivä- ja joululahjapöytiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Arto Paasilinna kyllä aloittaa kirjansa hyvin ja aihehan niissä useimmiten on mainio, mutta viimeistään kirjojen puolivälissä tulee tunne, että kirjailija taas kyllästyi ja väsähti kirjoittamiseen. Mutta tietty sivumäärähän pitää saada kasaan, joten tuo innottomuus näkyy aina kirjojen jälkimmäisellä puoliskolla.
>>>Kappaleet ja asian käsittelyt loppuvat töksähtäen kuin seinään. Kohelletaan vain kiireellä uuteen kappaleeseen.
minä olen alkanut lukemaan tätä nuorinta paasilinnaa mauria.olen ollut tähän asti päätalon varassa ja ostanutkin ii-joki sarjan ja sen jälkeen kaikki ilmestyneet teokset.tuli tyhjä olo kun lempikirjailija kuoli.mauri kirjoittaa selkeästi,korpivaelluksessa oli hyvijä kohtia,pakomatkasta rajan takana.lue ,et pety.
Kiitos vinkistä! Olen tainnutkin joskus lukea Mauri Paasilinnaa. Täytyypä tsekata hylly vielä uudelleen, josko lukemattomia löytyy.
Muuten, tuossa Arto Paasilinnan kommentissani viittasin hieman Antti Tuuriin. Jos joku pitää Antin tavasta kirjoittaa, kannattaa lukea hänen uusin teos. "Suuri asejuna Pietarista", ainakin alkusivujen perusteella vaikuttaa hyvältä.