Minä olen tottunut siihen, että kihloihin voi mennä ilman että menisi ollenkaan naimisiin. Tämä johtuu ehkä siitä, että kotipaikkakunnallani on paljon pareja, jotka ovat vain kihloissa. No osa on leskiä tai eronneita, jotka menevät uuden puolisonsa kanssa kihloihin, mutta eivät enää naimisiin. Mutta on sellaisia nuoriakin, jotka ovat olleet jo monta vuotta kihloissa ja yhden parin tiedän ainakin, joka ei edes mene naimisiin.
Tämän takia mielestäni kihloihin meno ei välttämättä johda naimisiin. En itse pidä pahana naimisiin menoakaan, mutta kihloissa voin olla vaikka pidempään.
Mitä mieltä olette? Kihloihin vain sen takia, että joskus naimisiin vai kihloissa vain ja siten virallistamme yhdessäolomme.
Tämän takia mielestäni kihloihin meno ei välttämättä johda naimisiin. En itse pidä pahana naimisiin menoakaan, mutta kihloissa voin olla vaikka pidempään.
Mitä mieltä olette? Kihloihin vain sen takia, että joskus naimisiin vai kihloissa vain ja siten virallistamme yhdessäolomme.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos menee toisen kanssa kihloihin, on se lupaus avioliitosta. Kihloissa oleminen merkitsee sitä, että naimisiin mennään jossakin vaiheessa. Jos menee kihloihin, mutta tietää, ettei koskaan tule menemään naimisiin, on kihloihin meno yhtä tyhjän kanssa ja vailla mitään merkitystä. Se ei ole oikeaa kihlautumista, vaan ainoastaan sormusten vaihtoa. Kihlauksen idea on nimenomaan olla lupaus tulevasta avioliitosta, en tajua miksi se asia pitää pilata.
Kihloihin meno merkitsee minulle lupausta naimisiinmenosta - ei se saisi olla mikään "muotijuttu"!
Itse olen kerran kihloissa ollut ja kyllä siinä oli tarkoitus mennä ihan naimisiin asti, mutta niin ei vain sitten käynyt...
nimen omaan, näin justiinsa...ja papin edessä vannotaan valoja ja tarkotus oli kyllä elää loppu elämä yhdessä "kunnes kuolema meidät erottaa", mutta niin sitten ei vain käynykkään ja hups, ero tuli!
nimim. vankkumattomat kihlautujat avioliittolupauksella
No mun kavereista melkein kaikki ovat menneet 6 kk - 1 1/2 vuoden päästä kihlauksesta naimisiin. Ja yleensä mies on kosinut eli kihlauksen tarkoitus on ollut mennä naimisiin. Kaikilla ei ole ollut edes kihlasormusta. Mutta kyllähän se on aika paljon yleistynyt ettei se merkitse sitä, että naimisiin menosta on sovittu.
Mä en ole vielä kihloissa, mutta olen ajatellut sen olevan lupaus avioliitosta. Ei vain sormusten vaihtaminen.
Niin ja yleensä mitä oon huomannut niin niiltä jotka ovat menneet kihloihin on kyselty, että koskas häät on.
Voihan tästä toki mielipidegallupia pitää, mutta asia on myös määritelty ihan Suomen laissa.
"Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet."
Kihlaus on siis virallisen juuri tuo sopimus, joten ei kai sitä voi olla kihloissa ilman, että olisi luvannut mennä naimisiin. Tietysti voihan sitä LUVATA ja olla aikomatta, mutta aika ilkeää sellainen =)
Sormukset ovat asia erikseen, jotain "virallistamissormuksia", "ollaan-vakavissaan-sormuksia" ja "aion-rakastaa-sinua-aina-sormuksia" voi ostaa vaikka tusinan, mutta ei se kihlaus ole.
Minullakin on tuttavia, jotka sanovat olevansa kihloissa ilman avioliittoaikeita. Kukin kutsukoon sitä sormusta miksi haluaa, ei se minua häiritse, mutta ei se myöskään kihlaukseksi väittämällä muutu. Ei perunasta tule porkkanaa vaikka kuinka olisin sitä mieltä =)
Itse olen kihloissa (=sopinut meneväni vastapuolen kanssa naimisiin), mutta sormukset ostetaan vasta kun osataan kertoa päivämäärä milloin, niin vältytään sukulaisten uteluilta ja jahtaamiselta... ehkä?
ostaa ns. kihlasormuksia, jos ei ole tarkoitusta avioitua.
Sillä jos ei ole avioitumistarkoitusta, ei ole myöskään kihloissa, niin yksinkertaista se on.
Eli tuttusi ja ystäväsi eivät ole kihloissa, kunhan ovat rinkulat ostaneet.
Itse menin ensimmäisen kerran kihloihin kauan sitten syyskuussa ja avioiduimme seuraavana keväänä. Valitettavasti se liitto päättyi silloisen mieheni väkivaltaisuuteen ja alkoholinkäyttöön 13 vuotta myöhemmin.
Aikanaan, aivan yllättäen, kirjaimellisesti törmäsin tanssilattialla elämäni mieheen. Se oli menoa, muutimme yhteen muodostaen nykyajatuksen mukaan suurperheen.
Siinä sitten saattelimme lapsemme omaan elämäänsä (aikaa kului 11 vuotta) ja kun nuorinkin oli muuttanut oman rakkaansa luo, kosi mieheni minua. Sanoi, että nyt, kun meillä on ollut aikaa seurustella ja tutustua toisiimme, voisitko Prinsessani ajatella koko loppuelämää rinnallani, vaimonani.
Ja voinhan minä, sormukset hankimme seuraavana päivänä ja kutsuimme koko lapsilauman kotiin kihlakahville. Vuosi siitä meidät vihittiin :)
Kyllä minäkin siinä vuosien saatossa sain mieheltäni koruja, sormuksiakin, mutta kihlasormukset hankimme vasta sitten, kun oli selvää, että myös avioidutaan :)
No itse olen aika lailla samaa mieltä kanssasi kirjoittaja.. Mutta kihloihin ei mielestäni pitäsisi mennä vaan sen takia että voi näyttää että olen kihloissa.. siinä vaiheessa se ei ole kihlaus.Olen huomannut että reilusti yli puolet nuorista on mennyt kihloihin suunnilleen 2-4 kk kun on seurustellut,eihän siinä ajassa voi tietää oikestaan mitään kumppanistaan. tai että haluaa varmasti olla hänen kanssaaan koko ikänsä esimerkiksi.KIHLAUS ON MENETTÄNYT MERKITYKSENSÄ!!! itse olen 17v ja avokkini 21v. olemme seurustelleet reilu 2vuotta,asuttu yhdessä parin kk päästä vuosi ja kihlohin mentiin kun mitarissa oli reilu 1vuosi yhdessä oloa.
olen täysin samaa mieltä että kun on kihloissa etä ei välttämättä tarvitse mennä koskaan naimisiin,että voi olla kihloissa,kuhan se kihlaus ei ole sitä että näytetäään kaikille,silloin se on teinikihlaus! me aijomme mennä naimisiin sitten jossain vaiheessa,mutta ei vähään aikaan.
mutta kun yksinkertaisesti kihlaus = avioliittolupaus.
eli, jos ei luvata/sovita mennä naimisiin, ei myöskään olla kihloissa. eli nämä "ollaan kihloissa mut ei ikinä mennä naimisiin" ihmiset EIVÄT ole kihloissa. heillä on vain sormukset. tietty saahan sitä kuvitella olevansa kihloissa.
ite olen 18, avokille oon sanonu että on sitten turha kosia jos edes häävuosi ei ole tiedossa/ei ole sitä valmis sopimaan.
Kihlaa vaikka barbisi, niin ei tarvitse ihmisillä leikkiä.
Mä olen taas sitä mieltä, että jos ei aio koskaan mennä naimisiin ja ei ole sellaista sopinut ei ole kihloissa. Jos ei haluta tuijottaa lakikirjan kihlaus-määrettä tai sitä ei olisi siellä eikä missään muuallakaan... niin sitten mun mielestä ei voisi sanoa mitään kihlausta sen oikeammaksi tai jotain teinikihlaukseksi. Jos kihlausta ei ole missään määritelty ja se on vain mielipideasia niin kenen mielipide on se oikea tai parempi? Ja pitäisikö määrittelyn pohjaksi ottaa se TAPA miten mennään kihloihin (esim. vaihtamalla sormuksia) VAI SYY miksi mennään kihloihin? Eli esim. jos syy on, että näytetään muille se ei ole kihlaus vaan teinikihlaus? Rajan veto olisi aika vaikeaa? Että kuka on kihloissa ja kuka teinikihloissa...
Meneväthän ihmiset naimisiinkin eri syistä ja silti he kaikki ovat yhtälailla naimisissa...
Miksiköhän joidenkin on niin vaikea ymmärtää, että sana "kihlat" tarkoittaa sitä, että pariskunta on sopinut menevänsä naimisiin. Kihlaus ei vaadi sormuksia eikä kihlajaisia. Se on pariskunnan keskinäinen sopimus.Ei laissa lue myöskään, mitä sana "koira" tarkoittaa, mutta en minä silti ala väittämään kissaa koiraksi. Nykyisin kihlauksen merkitys on (valitettavasti) hämärtynyt juuri näiden muka-kihlautujien takia. Toki jokainen pari on oikeutettu ostamaan toisilleen sormukset rakkauden merkiksi, mutta ei ne sormukset kihlausta tee, vaan se LUPAUS! Tätä ei myöskään tulisi kutsua kihloiksi, sillä eihän kissaakaan kutsuta koiraksi.
Monet yrittävät puolustella muka-kihlojaan sillä, että "se on mun oma mielipide". Samalla syyllä minä voisin väittää ylioppilaaksi sellaista henkilöä, joka ei ole suorittanut ylioppilaskirjoituksia, mutta on ostanut itselleen ylioppilaslakin ja järjestänyt ylioppilasjuhlat. Ylioppilaslakki ei tee ylioppilaaksi, vaikka useimmilla ylioppilailla lakki onkin. Myöskään sormus vasemmassa nimettömässä ei tee kihlausta, vaikka useimmilla kihlatuilla on sormukset sormessa.
Ja miksiköhän joidenkin on niin vaikeaa ymmärtää että elämme vapaassa maassa??? Heti kun keksitte tuolle "kihlaus"-sanalle jonkun paremman vastineen, alamme me "vaan leikisti kihloissa olevat" käyttämään sitä!!
Vaikuttaa siltä että suurin osa teistä kirjoittelijoista on siinä parinkympin molemmin puolin, itsellä kolkuttelee kolmekymmpiä ovella, eli ei tuosta omastakaan teiniydestä vielä niiiiiiin kauan ole aikaa etten muistaisi millaista se oli. Voin luvata teille että ELÄMÄ OPETTAA ja ihan varmaan teidänkin mielipiteet vielä kypsyy...
Anteeksi nytten vaan, mutta tämä keskustelu teidän oikeaoppisten puolelta alkaa mennä aika rasistiseksi! Antakaa nyt herranjestas ihmisten elää tavallaan! Jos meidän "leikisti kihloissa olevien" mielestä meidän elämä on hyvää ja laadukasta näin -ilman naimisiin menoa- ja sormusten pitämisellä olemme vahvistaneet lupauksemme rakastaa ja kunnioittaa toisiamme, antakaa meidän elää elämäämme ilman teidän tuomitsevia mielipiteitänne!!!! Sanopa suomen laki tai jumala tai käytöksen kultainen kirja asiaan ihan mitä vaan!!!
kihlaus = keskinäinen lupaus avioliitosta
Kihlauksen yhteydessä sovitaan hääpäivä, halutessaan pari voi myös vaihtaa sormuksia.
Kuinka moni samana päivänä tai edes tunnin sisään kihlauksesta osaa päättää hääpäivän? Vuosi on helpompi päättää ja ehkä jopa kuukausi.
- Mennäänkö naimisiin?
- Joo!
- Koska?
- Onks sul ens kesäkuun eka vkl vapaa!
- Oota mä katon. Joo on.
- Noni se on sovittu jos kirkko vaan on vapaa!
Menimme 2v2kk seurustelun jälkeen kihloihin mieheni kanssa heinäkuussa. Ja tarkoitus on mennä naimisiin, meidän mielestä se kihlautuminen nimittäin tarkoittaa sitä, että ollaan luvattu mennä keskenämme naimisiin :) Häistä on ollut puhetta, mutta mitään varmaa ei olla vielä päätetty....haaveita on kyllä vaikka muille jakaa :)
Itse en näe järkeä siinä, että hankkisi kihlasormuksen, jos ei ole häitä tiedossa. En osta joulukuustakaan, jos ei ole joulua tulossa. Kihlauksen perinteinen merkitys on aina ollut lupaus avioliitosta, joten miksipä ostaisin killuntinta, jolla ei ole minulle mitään merkitystä. Menimme kihloihin puolta vuotta ennen häitämme vain viestittääksemme, että häät ovat tulossa.