Millaisia ovat ei hengittävät harkkorakenteet? Eli ovatko nämä styroksilla tai vastaavalla lämmöneristeellä eristelyt harkot sellaisia, että ajanmittaan kosteus tiivistyy rappauksen alle ulkoseinässä ja pakkasella se irrottaa rappauksen.
ELi, jos näin on, niin sehän tarkoittaisi sitä, että rappauksen alla pitäisi olla tuuletus tai sisäpuolelle on asennettava kosteussulkumuovi.
ELi, jos näin on, niin sehän tarkoittaisi sitä, että rappauksen alla pitäisi olla tuuletus tai sisäpuolelle on asennettava kosteussulkumuovi.
Vastaukset 22
Vanhimmat
ei ole höyrysulku ja vielä vähemmän sen harkon materiaali, jolloin kosteus matkaa ulos päin ja siellä vastaa laahustaa rappauslaasti jonka vastus höyrynosapaineelle on jo mitättömän pieni, eli ei se kosteus sinne tiivisty.
Jos jossakin olosuhteissa kosteutta tiivistyy ja se jäätyy niin sehän jäätyy silloin sen eristeen sisällä. Sitä lähempänä eristeen ulkopintaa mitä lähempänä 0 astetta ollaan.
Ja sitten kun vielä muistetaan, että seinässä on sisäpuolella latexit, niin eipä sieltä paljoa ole höyryjä läpi tulemassa.
Eli on se aika vuodesta kun kaikki toteamme että ei ole styroxista höyrynsuluksi. Minäkin menen lauantaina mökille nostamaan laiturin ja styroxponttoonit pois järvestä! Ja huomaan että nehän on täys vettä!!
Vaan keväällä ne painaa yhtä paljon kun ei se vesi ookkaan poistunut styroxista! Kummasti vaan vuosi vuodelta ne alkaa murenemaan ....
sitä kohtaa jossa päästit kissan ulos.
Rötöksi imee vettä muutaman rosentin painostaan. Rötöksi myös kuivuu. Ja usein se rappaus laitetaan sinne harkon päälle, eikä väliin. Palkikka / kalalaatikko (tm) harkossa rappaus tulee rötöxiin.
Jospa se onkin tekemässä kaloille harkkotaloa jolloin pitää ottaa huomioon tuollainen vettymisjuttu. Onhan se ikävä affenoilla ja haukiloisilla asustella jos rapingit tipahtelee seinistä. Suosittelisitko tuota kalalaatikko(tm) harkkotaloa?
Sori, en voinut vastustaa kiusausta.
Siinä on toki vissi ero.
Voipii nuot hiusharteikot nuutua siihen painoon rötöksilaituria vedestä nostaessaan.
(yrittäisi vaan nostaa sitä puu/siporex/whatever laituriaan joka painaa tonneja...)
Mulla on ollut kaksi talvea ja kesät tuossa varaston pohjan päällä EPS levyt. Eivät ole imeneet vettä nimeksikään vaikka on lilluneet siinä melko tovin. Ei myöskään routaeristeet olleet vettyneet kun sadevesiputkia tunasin. Ihme ois jos ne lattiassa/seinässä tms. kuivassa tilassa sit vettyis...
Oletko kokeillut miten järvessä uitetulle siporexille käy tai hirrelle tai villoille jne?
Eli hengittämättömiä harkkoja ei olekaan. Tai oikeastaan uretaania täynnä olevat lecadesign harkot ovat muutoin hengittämättömiä paitsi saumojen kohdat.
Suurin riksi rappauksen poksahtamiseen on sellaisella harkolla joka hengittää eniten eli siporexilla.
Siporex seinässä rapattu ulkopinta onkin rakenteen tiiveibn kohta, ellei sisäpintaan vedetä vedeneristettä tai tiivistä muovimaalia. Eli siporex seinästä menee eniten huoneilman vettä sinne rappauksen taakse. (lähde: doflämpö ohjelman demo versio & siporex esimerkkiseinän valmismalli)
Mutta edes siporex seinistä ei rappaus poksahda pois. Silloin sitä ei tapahdu "hengittämättömissäkään".
Ettei vain olisi oma lehmä ojassa.
ihan näyttäis siltä
Miksi ihmeessä se kosteus tiivistyisi oikein tehdyn rappauksen alle. Rappaus päästää kosteuden lävitseen ellei joku tunari ole tukkinut huokosia esim. lateksi maalilla.
Miten se edes voisi kertyä, jos rakenne ei hengitä, eli läähätä kosteutta lävitseen?!?!?
Solupolystyreenin päälle on rapattu kymmeniä vuosia ympäri maailmaa ja myös suomessa. Tänäkin päinä kokonaisia kerrostaloja rapataan Eps-eristyksen päälle. Mikäli käytetään oikeita laasteja mitään ongelmaa ei ole.
Olet varmaan huommannut että esim. ritamamiestaloja on rapattu tuhansittain laudan päälle ja ilman tiiveitä maalikerroksia on kestänyt erinomaisesti.
Siis oikea rappausaine on paljon tärkeämpi, kuin minkä päälle rapataan.
Joo rakenne ei hengitä, vesihöyry pysähtyy viimeistään kosteutta läpäisemättömään eristeeseen. Tiedossa ei ole tiivistyykö tämä kosteudeksi rakenteeseen? Kyseessä on ns. hengittämätön rakenne. Alkuperäinen kirjoittajahan juuri pohdiskeli, että alkaako kosteus kertymään rakenteeseen? Tuskimpa kukaan vielä tietää vastausta, sillä sen verran vähän kokemusta em. rakenteista tällä hetkellä on. Olemme viisaampia tämän asian osalta 20-vuoden kuluttua.
Eikös tuo ole jo tiedossa kuinka näitten tuulettumattomien sekarakenteisten seinien kanssa käy. Kerrostalolähiöt ovat täynnä 30-40 v ikäisiä sandwitch-elementtitaloja joissa mietitään että puretaanko koko p***a vai vain ulkokuori ja tehdään vaikka tiilimuuraus siihen tuulettuvana.
Aina jos sisäpuolella on kantava lämmin kuori, ulkopuolella kylmä kuori ja välissä lämmöneriste ilman tuuletusrakoa niin rakenne on susi. Vaikka joku döf-lämpö-ohjelma sanoisi mitä. Ei paljon ohjelmat auta kun 30v kuluttua ihmetellään raksaajankin talon seiniä...kuinka silloin vuosituhannen vaihteen jälkeen oltiinkin niin tyhmiä että rakennettiin tällaisia seinärakenteita...
Näiden vanhojen kerrostalojen suurin murhe on se, että ulkokuoren saumat vuotaa vettä rakenteisiin ja toinen murhe on, että liian lähelle pintaa asennetut raudoitukset poksuu. Kun näitä seiniä sitten avataan, yleensä villat on ihan ok kunnossa. Niin että ei ne mitään hometaloja ole vaikka niitä remontoidaankin, eli laitetaan enemmän eristettä vaihdetaan ikkunat, ja tyylikkäämpi uusi kuori.
Ei todellakaan ole yleensä villat kunnossa!
Ei kannata höpöttää sellaista mistä ei mitään tiedä!
Maailmassa on rakennettu taloja vuosisatoja ilman ilmarakoja, ideana yksinkertaisesti vesihöyryä läpäisevä pinta.
Tiiliseinät eivät täystiilirakenteena ole ilmarakoja vaatineet, samoin hirteen ei vielä ole nähty ilmarakoja kaiverrettavan.
Mutta lueskeleppahan viimeistä rakennuslehteä, jossa todettiin ilmaraollisten toimineen huonommin ja keränneen kosteuttarakenteisiin.
Onhan päivänselvää, että oikeissa olosuhteissa ilmarakoon joutuva vesihöyry tiivistyy ja vesi valuu koko rakenteeseen.
On todella lyhyt aika vuodessa, jolloin kosteus tiivistyy ilmaraottomassa rakenteessa, suurimman osan vuotta lämpötilat ovat sellaisia, että kuivuu ulospäin vesihöyrynä mennen tullen.
Lisäksi Diffuusiona kulkeutuvan vesihöyryn määrä on hyvin pieni. Konvektio taas kulettaa kosteutta moninkertaisesti.
Siis ilmatiiveys rakenteessa on erittäin tärkeää, kosteusteknisesti, sekä lämpötaloudellisesti.
aivan oikein, ei ole hirressä tuuletusrakoa eikä täystiiliseinässä (jos se siis on oikea täystiili eli esim. 600--1000 mm paksu tiiliseinä) ja ne toimivat.
Mutta kun rakenne on esim. betoni-muovi-betoni tai leca-muovi-leca ilman tuuletusrakoa niin sutta tulee.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarjolla terveellisiä rakenteita kuin hirsitoimittajilla (massiivihirsi, ei sisä- tai ulkopuolelta eristetyt sekarakenteet), Jämerällä (rapatut rakenteet 375 tai 500 paksuna yksiaineisena harkkona) tai Wienerbergerillä (?) Poroton-tiili 500 mm paksuna yksiaineisena tiilenä.
Näille sandwitch-harkoille nauretaan (muut) tai itketään (niistä rakentaneet) 20-30 v kuluttua.
olipas siinä taas jotain...
Kannattaa kuitenkin muistaa että mitä vähemmän rakenteen läpi menee vesihöyryä, sen vähemmän sitä silloin voi myös jäädä rakenteen sisään ja sen vähemmän sitä täytyy haihtua ulkokuoren läpi ulkoilmaan.
betoni EPS betoni -rakenteen vesihöyryn vastus on moninkertainen verrattuna betoni villa betoni rakenteeseen