Löysin haun kautta vanhan viestiketjun, jossa ylläolevalla nimimerkillä kysyttiin neuvoa yöunista. Joko teillä nukutaan? Meidän poika on 15kk ja yöt välillä aivan uskomattomia. Niinkuin moni viestiketjuun vastanneista, minullakin alkavat voimat loppua ja olen NIIIIIIIN kyllästynyt "NäinMeilläJaAinaOnNukuttu"-neuvoihin, jotka vain syventävät omaa pahaa oloa. En jaksaisi lukea, miten toisilla on lähes aina mennyt mainiosti. Siis toivonhippusia etsin, onko kenenkään uniongelma alkanut selviämään itsekseen? Onko kukaan kokeillut ammattiapua, ja jos niin mitä? Kaikki on kokeiltu, nyt sinnitellään, tsempatkaa siis etten revi yöllä kaikkia hiuksiani ;)
"Väsyneet vanhemmat"!
Utelias epätoivoinen
131235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vastaanpa tähän, vaikka omani ovat jo murrosikäisiä, mutta jälleen ovat ongelmat samanlaisia - siis kuinka saada koululaiset nukkumaan ajoissa.
Lasten ollessa pieniä, yönet jäivät pätkittäisiksi varsinkin toisen herätessä useaan kertaan yöllä. Kyllä siinä perheonni oli joskus tiukilla ja oltiin aika "kypsiä", että ei kai tää enää kauan kestä! Jaksoimme sentään, mutta tuo vähäunisten öiden aika kesti parisen vuotta.
Kokeiltua tuli huudatustakin, mutta ei sitä naapureiden takia kauan viitsitty, etteivät ihan kieroon alkaisi pihalla katsoa.
Kokeilimme välillä sitäkin, että vuorottelimme siinä kumpi hoitaa yöheräilijän unille takaisin saamisen, jotta toinen aikuinen jaksaisi aamulla olla "virkeämpi".
Itselläni on tuo aika takanapäin, vaan täälläkin nostaa ongelmaa kuinka saada nuoriso ajoissa nukkumaan tai vastaavasti ajoissa heräämään!!
Mutta asiaan;kerro vähän minkälaiset päivät teillä on ja mitä syötte esim.iltapalaksi.Illalla kannattaa tankata kunnolla ja nukkumaanmenoajat pitää orjallisen samoina...yritän viritellä aivojani vauvaaikaan ja antaa vinkkejä/niksejä jos niikseen.
Haikeus iskee kun ajattelee että ne vauva-ajat ovat jo armottomasti ohi...seuraavaksi lapsenlapsia sitten, ehkä...nyt tiedän mistä mummojen suuuuuri rakkaus lapsenlapsia kohtaan kumpuaa, vauva-aika on äkkiä ohi ja sen jotenkin haluaa elää uudestaan, koska se hetki livahtaa liiankin nopeasti itseltä ohi....
Samaa sanoo aina oma äitinikin ja kyllähän tämä on ihanaa aikaa, en vaihtaisi mihinkään. Meidän ilta menee seuraavasti: iltaruoan (noin klo 18) jälkeen leikitään vielä leluilla sisällä tai ulkona (ei tosin niin enää, kovin pimeää) ja luetaan kirjoja rauhassa. Kahdeksalta pistetään iltapuuro kiehumaan ja mennään iltapesulle. Siinä sitten syödään puuroa ja leipää, jogurttia tms. päälle, jos mahaan mahtuu. Sitten poika köpöttelee vessaan iltapotalle, hampaidenpesulle ja hakee iltasatukirjansa (aina ollut sama) ja isinsä sitä lukemaan sängylle. Hyvän yön suukot ja halit ja sinne jäädään kahdestaa köllöttelemään. Vielä joskus saattaa maistella tissiä, mutta useimmiten nukahtaa noin vartissa. Ilta siis aika helppo. Päivän rytmiin ollaan jo totuttu niin hyvin, että se menee melkein minuutilleen jos hyvin käy. Sen huomaa heti, että iltakin on levoton, jos päivä on mennyt sekaisin. Tuo tissittelyhän se sitä yölevottomuutta luo, varsinkin "taaperoimetys". Meillä on harhautusvieroitus käynnissä :) , eli aina kun pikkumies nyhtää paidanhelmaa, keksitään jotain kivempaa ja jänskempää.
Viime viikot ovat olleet aikamoisia. Tyttö, nyt 1v 3kk, heräilee öisin useasti, saattaa valvoa muutaman tunnin ja nukkuu sitten koko aamun. Joukkoon mahtuu onneksi niitä hyviäkin öitä, muuten en tiedä miten jaksaisin. Todennäköisin syy meillä näihin levottomuuksiin on hampaiden puhkeaminen. Toisinaan saattaa olla vatsavaivat.
Itseänikin ärsyttää suunnattomasti ne ihmettelyt ja kommentit, kun jonkun toisen lapsi on aina nukkunut hyvin. Kaikkea on meilläkin kokeiltu - paitsi ei juurikaan särkylääkkeitä :). Uskon, että kyllä ne yötkin rauhoittuvat jossakin vaiheessa. Tietysti, jos on ihan joka öistä, niin kyllä varmaan kannattaa miettiä , voisiko lapsella olla esim. vatsavaivoja, ehkä jonkinasteista allergiaa, refluksia ym. Kaikki eivät välttämättä näy päällepäin, siis esim. iho-oireina tai ulosteen muutoksina.
Mutta oikein paljon tsemppiä sinulle!
Niinhän meilläkin niitä hampaita väännetään, on varmaan osasyynä. Hassua, että jotkut lapset eivät edes huomaa koko hampaidentuloa! Meillä niitä on tullut tasaisesti puolen vuoden iästä lähtien ja nyt viimeisen parin kuun aikana poskihampaita, jotka ovat kuulema niitä kivuliaimpia. Olen antanut pari kertaa särkylääkettä, jos poika on työntänyt yöllä kaikki sormensa suuhun, mutta sekin kestää aikansa vaikuttaa ja ylösnousu, lääkkeenotto jne. herättää aina koko porukan kunnolla. Sinnittellään vaan, komeilta hampaat näyttävät, jospa yöt hieman rauhoittuisivat kun suukin rauhoittuu. Meillä muuten ihan samalla lailla, että poika saattaa valvoa muutaman tunnin, eikä uni vain tule. Jaksamista sinnekin!
Olen koko ajan miettinyt, että onko meidän lapsi poikkeus, kun valvoo öisin, mutta ei onneksi ole! Tai siis eihän se mikään hauska juttu ole, että lapsi valvoo, mutta aina se lohduttaa kuulla, jos jollain on samanlaista.
Meillä kans on hampaita tullut puolen vuoden iästä asti. Tuntuu, että vähän väliä suussa on jotain "pielessä", kun sormet on koko ajan suussa, kaikkee pitää purra, tuttia pitää oikein kunnolla jäystää, ihme kitinöitä jne. Sit joku päivä neiti onkin oikea enkeli ja kaikki menee niin mukavasti ja helposti.
Ei auta muuta kuin uskoa, että vielä meilläkin nukutaan jonain päivänä säännöllisesti kokonaisia öitä ja erityisesti kunhan vaan jaksaa mennä eteenpäin hermostumatta. Onneksi lapsen viaton hymy aina vaan saa unohtamaan pahemmankin väsymyksen :)
ensimmäistä nukkumaan erinomaisen hyvin varsin helposti, mutta tämä kolmas (täyttää vuoden muutaman päivän päästä) ei meinaa nukkua millään. Tiedän siis tasan tarkkaan, että kaikki "tee näin, niin kyllä se sitten"-neuvot ovat äärettömän ärsyttäviä. Jos lapsi ei nuku, niin sitten se vaan ei nuku! Ei kovin helppoa ole pakottaa lasta nukkumaan ilman tainnuttavia lääkkeitä (jos niilläkään, en ole kokeillut). Ja jokainen, joka väittää, että lapsen saa nukkumaan hyvin kunhan vain tekee sitä tai tätä, ei tiedä oikeesti lasten nukuttamisesta yhtään mitään!
Mut sitten vinkkejä, jotka ovat meillä ainakin helpottaneet tilannetta (ja kahdella ensimmäisellä jopa ratkaisseet ongelman, jos sellainen on ollut). Ja tiedän, että olet varmaan kokeillut jo kaikkia, mutta varmuuden vuoksi, jos vaikka joku ois jäänyt kokeilematta.
Suurin ongelma meillä on ollut tutti! Tuttiriippuvaisina lapset ovat onnistuneet pitämään itseään hereillä öisin vetämällä tutin suustaan tai heräämällä siihen, että tutti on pudonnut. Jos siis tutti on käytössä ja sitä tarvitsee öisin antaa lapselle uudestaan ja uudestaan, niin äkkiä kaikki tutit roskikseen. Meillä on auttanut heti ekana yönä pitkän huudon jälkeen. Toiset ovat alkaneet samantien nukkua kunnolla, tämä viimeisin vain vähän paremmin. Sama ongelma voi olla tissin kanssa. Ei siis yösyöttöjä.
Toinen auttava juttu on säännöllinen rytmi. Meillä nukutaan kello kuuteen aamulla - tai sitten itketään ja nukutaan:) Aikaisemmin ei sängystä pois pääse, eikä mitään hoitotoimia tehdä (poikkeuksena tietysti, jos on vaikka kakka vaipassa, tai jotain muuta oikeesti heti tehtävää). Juniorin sänky on meidän makuuhuoneessa, joten mä vain sanon, että "pää kiinni, nyt nukutaan" ja käännän kylkeäni. Nykyisin jo parin minuutin huudon jälkeen yleensä nukahtaa. Aikansa kyllä kesti, että saattoi huutaa kolmekin tuntia yhteen soittoon. Tässä on sekin hyvä puoli, että vaikka huudossa ei varsinaisesti pysty kunnolla nukkumaan, niin saa edes vähän levättyä kun ei tarvitse nousta ylös.
Ja loppuun pieni lohdutus. Kyllä tulee vielä sekin aika, jolloin joutuu epätoivoisesti herättelemään aamuisin kouluun ja viikonloppuna vielä puolilta päivin valitetaan, että eikö täällä koskaan saa nukkua. Kostetaan niille sitten ja herätellään aikaisin aamulla.
ystäväni kärsi lapsen yöheräilystä 12 kk. Vauva heräsi 5-8 krt joka yö, sätkyili eikä osannut itse nukahtaa uudelleen. Odotteli ja teki kaikki kotikonstit (huoneen pimentäminen, isä nukuttajaksi, ruokailut, iltalaulut, kapaloinnit ym.ym.), jotka välillä auttoivat hiukan, mutta ongelma jatkui. Ensikodit ry:n unikoulusta saivat avun.
Vosisiko sänky olla kova ja/tai peitto liian ohut-palelee?
Meitä on useampi muori, jotka ollaan vannottu pehmeän sängyn nimeen unentuojana.Patjan päälle on lisäpatjaksi laitettu muutama paksu peitto ja päälle laitettava peittokin on muhkeaa luokkaa. Saattaa olla yksi peitto taiteltu/rutattu vieruskaveriksi * tiedättekö, tarkoitan tyyliä jota moni aikuinenkin käyttää; laittaa peiton kyljellään nukkuen polvien väliin*
Tyynyjä paljon....
Ois kiva tietää onko jokin jekku tepsinyt teillä?
...myönnän, että poika päätyy usein meidän väliimme. Voihan sielläkin olla epämukavaa tai levotonta. On myös aivan mahdoton peitonpotkija ja herää syvimmästäkin unesta, jos laittaa kevyenkin peiton päälle. Siksi laitan aina pitkähihaisen ja -lahkeisen yöpuvun ja sukat jalkaan, ettei tule kylmä yöllä. Tuota peittoa kainaloon, tai jonkunlaista uniriepua olen miettinyt. Unileluun ei ole tottunut, mutta ehkä minun käytetty t-paitani tms. olisi mukava. Siskontyttöni otti unilelukseen siskoni yöpuvun, joka oli kulunut, pehmoinen ja äidin tuoksuinen. Siitä sitten leikattiin paloja rievuiksi, joista tuli ehdottomia unileluja. Pitää tuota patjajuttuakin katsoa. Olen myös miettinyt tekisikö eroahdistus paluuta, kun yöllä poika haluaa aina koskettaa naamaani. Ennen ei sietänyt ketään lähellään nukkuessaan...
Älä siitä ainakaan ole nolo, että lapsi on usein teidän vieressä, ei se aika kauaa kestä kun viereen tulee. Pian et välttämättä saa edes koskettaa halaamalla tms.Aika kuluu hirveää vauhtia...joten ota ilo irti ajasta kun lapsi on pieni.
Kunhan kaikki saatte nukuttua, eikö ole ihan sama vaikka pikkuinen teidänkin vieressä nukkuisi.
Koita sijata lapselle muhkea pesä sänkyynsä ja vaikka sen täkin pois potkiikin, niin peitto on kiva kainaloinen.
...ihanaa, kun saan pikkuisen kainaloon. On vain jäänyt neuvolan tädin nalkutus takaraivoon, vaikka itse olenkin eri mieltä. Täti kun komensi pojan omaan sänkyyn ja mielellään eri huoneeseenkin, mutta enhän minä niin sitä halua. Neuvolasta myös kauhisteltiin tyynyjä ja peittoja, lapsen pitäisi kuulema nukkua askeettisesti ja "turvallisesti" pelkällä lakanalla ja varmaan patjattakin ;) Tänä yönä aion rullata sängyn reunoille pienet täkit, jospa niihin olisi mukavampi nojata kuin sängynlaitoihin.
Aikuisetkin valittavat ja nukkuvat huonosti, jos peti on kova tai paleltaa. Ehkä neuvolassa kuvittelevat että aiotaan nukuttaa lasta jossain ylipehmeässä, jossa ryhti tms.huononisi...täkit ja muut taas on liikumattomalle vauvalle ehkä riski, mutta yli vuoden vanhahan jo pyörii itse...
Itsekkin aikanaan otin turhankin kuuleviin korviin neuvolan opasteet, hyvää tarkoittavat kaiketi, mutta eivät aina niin oikeat...muistan kun alkuunsa lapsen paino nousi liian vähän (käyrien mukaan), siitä raippoja että imetä useammin; tämän tein ja lapsen paino alkoikin nousta kohisemalla...tällöin syyttelivät että olen varmasti antanut korviketta, jota en ollut tehnyt:/
Muutenkin nuori äiti sai siihen aikaan(yli 20v sitten)kauhean holhoavan tuntuista palautetta.Itse olin 20v kun ensimmäinen lapsi syntyi ja pitivät näemmä minuakin lapsena, vaikkakin olin jo muutaman vuoden ollut työelämässä ja asuimme lasten isän kanssa jo tuolloin yhdessä, nyt jo yli 23vuotta saman katon alla, niinettä kyllä nuorikin äiti osaa/pärjää siinä missä vanhempi kollegansa...
*Lipsahti itse aiheesta*Hyvää viikon alkua kaikille!