kaikille tätä palstaa käyttäville. Jokainen antakoon mielipiteensä, olet sitten metsänomistaja, hirvenmetsästäjä, autoilija tai et mitään näistä kolmesta.
Mihin kategoriaan laitatte alla olevien henkilöiden mielipiteet/asenteet?
1.Metsänomistaja, 2.hirvenmetsästäjä ja 3.autoilija. Vaihtoehtoja on kaksi: hirvikantaa vähemmäksi tai hirvikanta säilytettävä nykyisellä tasolla (sis. myös kannan, joka on mahdollisesti noususuhdanteessa).
Aloitellaan tällä. Jatkoa vähän myöhemmin...
Mihin kategoriaan laitatte alla olevien henkilöiden mielipiteet/asenteet?
1.Metsänomistaja, 2.hirvenmetsästäjä ja 3.autoilija. Vaihtoehtoja on kaksi: hirvikantaa vähemmäksi tai hirvikanta säilytettävä nykyisellä tasolla (sis. myös kannan, joka on mahdollisesti noususuhdanteessa).
Aloitellaan tällä. Jatkoa vähän myöhemmin...
Vastaukset 13
Vanhimmat
Metsänomistajana: Hirvikantaa verotettava reippaasti, mutta elinvoimaisuus säilyttäen. Siis kaikkia eläimiä tasapuolisesti ampuen.
Nykyisin hirvillä talvella niin silmitön nälkä että pitää taitella mäntyjäkin. Vahingot metsässä liian kannan aiheuttamia. Hirvi sinänsä kuuluu luontoon.
Autoilijana: Kannan puolittaminen vähentää kolarit neljännekseen. Nälkäinen hirvi liikkuu huomattavan paljon kun ruokaa on jostain löydettävä.
heijastin heilumaan jottet jää auton alle.
Mun ( 90ha) mettis ainakin hirvet saavat käyskennellä , mettää pitää hoitaa niin ei tuu hirvivahinkojakaan. Sitä paitsi hirvet polkee siemenet maahan ja lannoittaakin taimet joten kiitos hirville ettei tarvitte kaikkia istuttaa ja lannoittaa. Milläs vaari laitat rattijuopot kuriin, sitäkin kantaa pitää vissiin harventaa, kun tuhoa tulee paljon enemmän kuin hirvistä!
Tässä on nyt tarkoitus keskustella hirvistä ja mielipiteistä niiden suhteen.
Rattijuoppuos, niin paha ongelma kuin se onkin, on muiden foorumeitten keskustelulistoilla, palataan niissä siihen.
Kyllähän Vaari metsää osaa hoitaa, mutta ei se auta kaikkeen. Kun tulee nälkäinen hirvilauma, niin silloin ei kysytä miten on hoidettu, vaan syödään ja katkotaan. Kyllä hirviä metsässä pitää olla, mutta sellaisia määriä ettei niillä ole pulaa ruuasta. Silloin metsänomistajan ja hirven intressit eivät edes ole törmäyskurssilla.
Metsää meillä saman verran, mutta en ole huomannut tullaista viljely- ja lannoitusapua hirvistä olevan.
Hirvistä hiukan apua 02 kehitysluokassa, esim männikössä poistavat alaoksia, jos on ulottuvilla.
Tietysti muualla kuin taimikossa hirvi pitää alustavesakkoa hiukan kurissa. Sama ilmiö tulee jopa männyn taimikossa esiin, mutta hirviä pitää olla sen verran vähän ettei niiden tarvitse nälkäänsä katkoa männyntaimia.
Heijastinta Vaari ei käytä. Tarvittaessa heijastinliiviä.
Metsäässä liikkuessa aika vähän kuitenkin autojen alle jäännin vaaraa. Harvemmin siellä on autoja näkynyt.
Tiellä Vaarikin käyttää autoa, vaikka ei sitä nuoremmat aina uskokkaan.
maanomistaja: hirviä vähemmäksi.Mikäli omistuksessa mäntytaimikkoa, ei hirville juurikaan sympatioita.
metsästäjä: hirvikantaa pitää olla sopivasti, että pääsee jahtiin ja että jahdattavaa myös löytyy. Otetaan huomioon muu yhteiskunta, leikataan kantaa tarvittaessa rajustikin.
Autoilija: hirvikanta nollille. Autoilija ei kaipaa hirviä. Hirviaitoja teidenvarsille.
hirvistä ole minun metsissäni ollut ongelmia. Istutan hirvien talvehtimisalueella olevaan sarkaan kuusta ja vahingot ovat olleet olemattomat.
Hirvi ottaa lehtipuuta aina eikä koske havupuuhun mutta´, kun mennään raivarilla metsään ennenkuin havupuu on kasvanut tarpeeksi niin kyllä täällä saa valittaa.
Pitää saada se mänty keinolla tai toisella hirven turvan yläpuolelle.
On tullut vuosikymmenten mittaan kokeiltua konstia jos toistakin.
70-luvun peltotaimikko pääsi vähin vaurioin ylös, vaikka hirvilauma vieressä. Ilmeisesti niille riitti kuitenkin muutakin syötävää.
80-luvulla vähän karumpi metsäkuvio vaurioitui pahoin kun yhtenä talvena ilmeisesti loppui ruoka ja yllättävän isoistakin männyistä kiskottiin latva alas syötäväksi. Siinä ei auttanut koivuvesakkokaan taimikon alla, kun nälkä tuli, niin piti syödä kaikki mikä vähänkään suussa jauhautui.
Muuten syö hirvi sitä kuustakin, jos sattuu tarpeeksi iso talvehtimiskeskittymä, niin kelpaa se kuusikin. Silloin on sitten jo todellinen nälkä.
Jos hirvikanta olisi pienempi ei ongelmia olisi.
Hirvetkin toisaalta lisääntyisivät kuitenkin hyvin kun niillä olisi ruokaa riittävästi. Päästäisiin pieneen, mutta elivoimaiseen kantaan, joka tuottaisi kohtuudella lihaa, mutta ei tekisi vahinkoja.
Suomen olosuhteissa ei ihminen täysin pysty määräämään mikä on hirvikannan koko, ei ainakaan pohjoissuomen osalta. Kun hirvikanta ampumalla pannaan pieneksi ja tulee muutama kovaluminen pakkastalvi, vielä pedot siinä lisänä ottamassa osuutensa, niin ei ainakaan muutamaan vuoteen tarvitse niitä ampua. Olen itse metsänomistaja, tiedän mitä tuhoa siellä hirvet saa aikaan mutta olen ajatellut sen niin että onhan niilläkin oikeus syödä. Viimetalvenjälkeen kun menin metsään tuli mieleen että kyllä hirvi on pieni tuholaine, siihen verraten mitä lumi saa aikaan. Olen joutunut ruttaamaan autoni hirven takia, mutta sehän ei ole hirven vika, kyllä se syyllinen istuu useimmiten siellä somman takana. Suomeen on rakennettu niin sakea tieverkosto, jonka seurauksena metsäalueet joilla hirvet asustaa on niin pieniä, että eläimet, joutuu pakostakin asustelemaan tien varsilla. Vaikka kanta pantaisi puoleen siitä mitä se nyt on, niin silti hirvikolarit ei paljon vähentyisi, kun teitä rakennetaan lisää, ja autokanta kasvaa. Onhan vielä maanviljelijät joille hirvet tekee tuhoja mutta täällä siitä syytetään poromiehiä, etteivät pidä aitoja kunnossa.
Muuan ruotsalainen hirvitutkija tuli siihen tulokseen, että tienvarsihirvet tulisi rauhoittaa.
Jos ne ammutaan tulee muualta liikenteeseen tottumaton tilalle ja jää auton alle.
Vanhat hirvet on muutenkin varovaisia.
Olen myös itse nähnyt, että hirvet tulee asutuksen piiriin heti metsästyksen alettua ja pysyvät siinä.
Metsään niitä ei saa ajamallakaan ammuttaviksi.
Ovelia ovat.
Suomen tiestö on paikoin liian tiheä, eikä eläimille ole jätetty ylityspaikkoja.
Pientareet on myös liian kapeita ja pensaikkoisia.
Kohtaaminen tulee sekä autoilijalle, että hirvelle yllätyksenä.
Sitäpaitsi suomalainen autoilija luulee olevansa "Keke".
Hirvi saattaa todella aiheuttaa taimistovahinkoja, kuten kaikki sorkkaeläimet, villisikaa lukuun ottamatta.
Luonnontuhot, lumi, tuuli ja metsäpalot on kuitenkin niitä todellisia vahingon aiheuttajia metsille ja puustolle, ei eläimet.
Villisika voisi olla hyvä lisä Suomen faunaan.
Se helpottaa myös metsän uudisumista kääntämällä maan kylvökuntoon, mutta jättää taimet paikoilleen.
Viljelyksille voi villisika aiheuttaa haittaa, eikä sitä pidä petoaidatkaan.
Vain heläys ja se on sähköaidan toisella puolella.
Panssariverkkoaidankin se nostaa syrjään ja menee ali.
Villisiassa olisi hieman haastetta metsästäjillekin, sillä huonosti ei ole vara ampua.
Voipi muuten käydä niin, että se syö metsästäjän, vaikka ei tavallisista marjastajista välitä, eikä edes päin katso.
Maajussi evp.
Entäpä sitten näiden ihmisten asenteet?
4.Mo-hirvenmetsästäjä
5.Autoileva mo-hirvenmetsästäjä
6.Autoileva hirvenmetsästäjä
Olen autoileva mo-hirvenmetsästäjä. Omilla seuduillani hirviä on liian vähän.
Kolareita voi vähentää helposti autoilijoiden asennemuokkauksella. Siihen olisikin tarvetta, hirvet ovat lujasti vähenneet ja onnettomuudet silti kasvavat. Tarpeen olisi vaikka uutisissa kertoa riskiajat ja paikat. Ja tätä höpinää toistettaisiin erityisesti kiiman, mullikoiden karkoituksen ja metsästyksen aikaan. Tärkeää on nopeuden lasku. 80- ja alle on nopeus, jonka hirvi pystyy mieltämään. Riski kasvaa jyrkästi siitä ylöspäin.
Viime talvena hämmästytti myös taimikkovahinkojen lisääntyminen kannan laskusta huolimatta. Silmään pisti läntisemmässä osassa maata alueet, jossa on susia. Miettiä täytyy petopaineen aiheuttamaa muutosta. Hirvet laumautuvat ja isompi joukko yhdellä paikkaa tekee pahaa jälkeä. Ja mitäpä poikkeava käytös ja tihentymät vaikuttavat edelleen liikenneturvallisuuteen.
Omassa metsässäni on pieni uudisaukko, jossa uudistumisesta saa kiittää hirviä. Rehevä pohjaa työntää lujasti haapaa ja pihlajaa, jotka talven aikaan on syödään lumen pintaa myöten pois. Aika näyttää miten käy mäntyjen, jotka alkavat nyt voittaa pituudessa muun ryönän.
Olen samaa mieltä. Pitää saada se Ronkainen tutkimaan petojen vaikutusta laumautumiseen. Jospa sillä metsätuhoargumentilla saisi Helsingin herrat heltymään muutamaan sudentappolupaan. Täällä Itä-Suomessa kun tilanne on toisin paikoin kuin Sortavalassa, eli sudet lotkottelevat kylissä ja pihoilla.
Metsäasiasta olen samaa mieltä.
Olen kaikkien kolmen kategorian jäsen.
Kaikissa rooleissa olen sirtä mieltä, että hirvikanta saisi olla noin kolmanneksen pienempi.
Metsänomistajana en tosin ole kärsinyt suurista tuhoista. Kun taimistoihin jättää monipuolista puustoa, ojien ja peltojen runoihin haapaa, pihjalaa ja pajua, niin taimet saavat olla rauhassa.
Metsästäjänä taas minulle riittäisi nykyistä pienempikin saalis. Enkä haluaisi viettää kaikkia viikonloppuja metsällä.
Autoilijana ajan 35 000 km vuodessa. Muu ei auta, kuin uskoa hirvimerkkejä. Pari läheltä piti-tilannetta on ollut. Hirvikolarien osuus on kuitenkin niin paljon pienempi kuolemantapauksissa ja vakavissa vammoissa kuin muiden onnettomuuksien tai rattijuoppojen, etteivät hirvet suurin ongelma liikenteessäkään ole.
Itse kuulun kastiin:
metsätöitä huvikseen/välillä töikseenkin tekevä autoileva hirvenmetsästäjä.
Oma käsitykseni, mikä ryhmä (1-3) haluaa eniten kantaa alas ajatellen koko Suomea, on autoilijat, toisena mo:t ja kolmantena porskuttaa metsästäjät.
Tämä sillä, että lähestulkoon jokaisella (18-v.), niin metsänomistajilla kuin metsästäjillä on ajokortit. Täten he myös ovat samassa asemassa muiden autoilijoiden kanssa liikenteessä.
Autoilijoiden ja mo:jien välistä eroa on aika kehno verrata, koska ihmishenkiä ja rahaa ei oikein voida verrata keskenään.
Toisekseen käsitykseni ryhmien 4-6 asenteista on se, että jokainen näistä ryhmistä haluaa pudotettavan kantaa. Se, mikä "hyvä" kanta on, ollaan keskusteltu aina ja tullaan keskustelemaan jatkossakin.
Yksi asia, kun ennättää joskus miettiä ihmisen ja hirven vastakkainasettelua.
Se on, että niin kauan kuin omalle kohdalle ei osu hirvikolaria tai niin kauan kuin hirvet eivät aiheuta tuhoja metsissä/pelloilla, siihen asti kaikki on hyvin. Mutta sitten, kun jotain sattuu, voisi sanoa, että sitten on liian myöhäistä...