Raahen lähistöltä katosi 7,5 vuotta sitten suomenajokoira. Kadotessaan koira oli 2,5 vuotias. Eräässä autiotalossa oli joku pariskunta tutkinut ympäristöä, ja olivat kurkanneet kellariin. Heidän ihmetyksekseen sieltä oli näkynyt eläimen silmät. Ensin heillä oli tullut mieleen susi, mutta kun olivat tarkemmin tutkineet, silmät olivatkin kuuluneet hyvin huonossa kunnossa olevalle suomenajokoiralle. Koira oli toimitettu Vihannin koiratarhalle. Siitä oli juttua Raahessa ilmestyvässä Raahen Seudussa. Miten koira oli joutunut vanhan, autiona olleen talon kellariin on mysteeri. Tämä alla oleva juttu oli seuraavassa Raahen Seudun numerossa:
"Kamu pääsi kotiin
Kellarista pelastettu suomenajokoira on löytänyt omistajansa.
– Aamukahvia juodessani huomasin Raahen Seudun etusivulta tutun näköisen koiran. Uskomattomalta se tuntui, sillä koira katosi meiltä seitsemän ja puoli vuotta sitten, raahelainen Visa Rautio kertoo.
Asia varmistui, kun Rautio riensi katsomaan koiraa Vihannin Koiratarhalle.
– Kutsuin koiraa nimeltä ja se reagoi heti. Näin pitkän ajan jälkeen! Kamu on sen nimi. Myös pari yksityiskohtaa täsmäsi, jotka ovat tälle koiralle tunnusomaiset.
– Täytyy sanoa, etä olo on kevyt ja helpottunut kuin lottovoittajalla. Koiran kohtalo on vaivannut mieltä kaikki nämä vuodet. Nyt vain täytyy saada koira kuntoon, se raukka tarvitsee pitkän löhö- ja kuntoutusloman, Rautio suunnittelee.
Kamulla on toinenkin omistaja, Helsingissä asuva velipoika Tero Rautio.
– Tuntuu hyvältä, että koira on vihdoin löytynyt. Koira oli katoamishetkellä tarhassa Pattijoen Ylipäässä, melko lähellä sitä kellaria, Helsingistä todetaan.
Molemmat omistajat kiittelevät Kamua maanmainioksi metsästyskoiraksi.
– Se oli kadotessaan 2,5-vuotias ja jo niin nuorena se oli verraton jäniskoira.
– Arvoitukseksi jäänee, missä Kamu oli kaikki nämä vuodet, veljekset ihmettelevät."
"Kamu pääsi kotiin
Kellarista pelastettu suomenajokoira on löytänyt omistajansa.
– Aamukahvia juodessani huomasin Raahen Seudun etusivulta tutun näköisen koiran. Uskomattomalta se tuntui, sillä koira katosi meiltä seitsemän ja puoli vuotta sitten, raahelainen Visa Rautio kertoo.
Asia varmistui, kun Rautio riensi katsomaan koiraa Vihannin Koiratarhalle.
– Kutsuin koiraa nimeltä ja se reagoi heti. Näin pitkän ajan jälkeen! Kamu on sen nimi. Myös pari yksityiskohtaa täsmäsi, jotka ovat tälle koiralle tunnusomaiset.
– Täytyy sanoa, etä olo on kevyt ja helpottunut kuin lottovoittajalla. Koiran kohtalo on vaivannut mieltä kaikki nämä vuodet. Nyt vain täytyy saada koira kuntoon, se raukka tarvitsee pitkän löhö- ja kuntoutusloman, Rautio suunnittelee.
Kamulla on toinenkin omistaja, Helsingissä asuva velipoika Tero Rautio.
– Tuntuu hyvältä, että koira on vihdoin löytynyt. Koira oli katoamishetkellä tarhassa Pattijoen Ylipäässä, melko lähellä sitä kellaria, Helsingistä todetaan.
Molemmat omistajat kiittelevät Kamua maanmainioksi metsästyskoiraksi.
– Se oli kadotessaan 2,5-vuotias ja jo niin nuorena se oli verraton jäniskoira.
– Arvoitukseksi jäänee, missä Kamu oli kaikki nämä vuodet, veljekset ihmettelevät."
Vastaukset 1
Vanhimmat
jollakin henkilöllä (koira ollut tällä henkilöllä 4 viikkoa kadoksissa, eikä ole aikaisemmin kysellyt), joka kanssa oli tiedustellut koiraa tarhalta ja kaikenlisäksi koiran oikealla alkuperäisellä nimellä, onneksi tämä henkilö oli myöhässä!