Minulla on täti jolla ei ole puolisoa eikä lapsia. Hänen vanhempansa ovat kuolleet samoin kuin hänen veljensä (siis minun isäni). Hänellä on vielä elossa yksi sisar. Tätini ilmoitti testamenttaavansa pienen maatilansa tyttärelleni joka on tällä hetkellä viisivuotias. Jos tätini kuolee ennen kuin tyttäreni on täysi-ikäinen, kuka huolehtii perinnöstä? Siis kun kyseessä on maatila, jota täytyisi huoltaa että se säilyttäisi arvonsa ja josta syntyy kulujakin. Olemmeko mieheni kanssa automaattisesti lapsemme edunvalvojia tässä tapauksessa?
Entä kuinka perintövero määräytyy tässä tapauksessa ja milloin se lankeaa maksettavaksi?
Onko tätini sisarella oikeutta vaatia osuutta perinnöstä, testamentista huolimatta? Tai mikäli hän ei tuolloin enää elä, onko tämän sisaren lapsilla oikeus perintöön?
Entä kuinka perintövero määräytyy tässä tapauksessa ja milloin se lankeaa maksettavaksi?
Onko tätini sisarella oikeutta vaatia osuutta perinnöstä, testamentista huolimatta? Tai mikäli hän ei tuolloin enää elä, onko tämän sisaren lapsilla oikeus perintöön?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä olette ensisijaisia lapsenne edunvalvojia, ellei täti määrää testamentissa toisin.
Ilmeisesti maistraatti vaatii pitämään holhouslain mukaiset vuositilit perintötilan hoidosta. Perintövero määrätään perijälle aikanaan hänen alaikäisyydestään huolimatta.
Ellei tila tuota tai maistraatin luvalla ei ole myytävissä puita tms., niin lainatkaa omianne tai ottakaa velkaa tilaa vastaan asianmukaisin kirjauksin perintöveron maksuun.
Tädin siskolla ei ole oikeustoimikelpoisen tädin vapaasta tahdostaan tekemän ja muodollisesti pätevän testamenttin määräyksistä poiketen mitään oikeutta perintöön.
Ymmärtääkseni sisarella on ei ole mahdollisuus edes lakiosavaateeseen: jos perittävän vanhemmat ovat kuolleet, niin sisarukset astuvat perimysjärjestykseen kyllä, mutta
"Perintökaari 7luku / 11 §: "Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen." ...ja sisar ei ole rintaperillinen
---
"Perintökaari 2luku / 2 §
Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.
Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön."
Mikäli (on ei)tarkoitit kysyjän toisen tädin saavan lakiosan sisarensa jättämästä perinnöstä hänen tekemää pätevää testamenttia vastaan, niin olen edelleen eri käsityksessä. Kysyjä saa koko perinnön testamentin mukaisesti.
Maksaa itse perintöveronsa. Alaikäistä edustaa edunvalvoja - tavallisesti siis oma vanhempi jos sellainen on olemassa. Joissakin asioissa tarvitan edunvalvojan sijainen - kun edunvalvoja on itse jäävi hoitamaan asioita.
Systeemi pyrkii turvaamaan alaikäisen edun, mutta tulee kuitenkin joskus melko kalliiksi päämiehelle.
Edunvalvojana oleminen ja tietty byrokratia siinä saattaa kovastikin koetella kärsivällisyyttä.
Kuvitellaan vaikka että on isä kuollut ja testamentannut 5-vuotiaalle tyttärelleen rahaa. Niin saako tytär rahat vasta sitten kun täyttää 18-vuotta?!