Kun koira käy lapsen päälle, niin se lopetetaan agressiivisena vaikka se on täysin lapsen (lue:vanhemman joka jättänyt parivaljakon vartioimatta eikä ole opettanut lapselle miten eläinten kanssa ollaan!) vika ja on ymmärrettävää että koira hyökkäsi.
Kukapa kestää jatkuvaa härnäämistä? Tökkimistä, tuuppimista, silmiin tuijottamista (joka on koira kielessä HAASTE), jahtaamista jne ?
Mikä siinä on että vanhemmat harvoin opettavat miten tulee suhtautua eläimiin ?
TÄNÄÄNKIN MENI NIIN HERMOT erääseen tyttö lapseen joka kiusasi kissaani (ajoi takaa, veti hännästä jne).
Sanoin monta kertaa lapselle että LOPETA ja selitin että kissa pelkää eikä niin saa tehdä. Lapsi vaan nauroi ja sanoi että leikkii kissan kanssa! Jumalauta jos se kakara olisi ollut mun, niin olisin kyllä pistänyt pennun ojennukseen!
Opettakaa lapsillenne hyvät ihmiset miten tulee kohdella eläimiä oikein!
- Eläimiä EI SAA RETUUTTAA.
- Eläinten kanssa tulee olla rauhallinen. Ei huutamista, ei äkkinäisiä liikkeitä.
- Älä tuijota koiraa silmiin, se on haaste.
- Älä mene koskemaan vieraaseen koiraan, se voi purra ja se on oikeutettua.
- Opeta lapsiasi käsittelemään erilaisia eläimiä hellästi. Vie se vaikka johonkin maalaistaloon kierrokselle missä saa pidellä pupuja, jyrsijöitä jne..
Ja mikä eniten vituttaa on se, että VIELÄ OSTATTE LAPSILLENNE LELUIKSI ELÄVIÄ ELÄIMIÄ! Voi kun söpöpieni pupu on ois niin kiva 3v tytölle.. Se söpö ja pieni pupu kasvaa eikä sitä ole niin helppo käsitellä. Pupu jää uutuudenviehätyksen jälkeen hoitamatta ja niin se siirtyy vanhemmille.. Söpö pieni pupu on todella VOIMAKAS eläin lapselle käsiteltäväksi. Se voi potkia takajaloillaan pahat arvet lapseen (esimerkiksi sylissä ollessaan) tai purra, ja uskokaa tai älkää jos kani puree kunnolla siitä jää jäljet_kunnon_jäljet. Itselläni on ollut jo 4-vuotta käsivarressa hermeliinin tekemät hampaat jäljet.
Lopulta ne elävät lelut jäävät hoitamatta kokonaan ja ne myydään / annetaan pois..
Törkeää eläinten kohtelua!
Kukapa kestää jatkuvaa härnäämistä? Tökkimistä, tuuppimista, silmiin tuijottamista (joka on koira kielessä HAASTE), jahtaamista jne ?
Mikä siinä on että vanhemmat harvoin opettavat miten tulee suhtautua eläimiin ?
TÄNÄÄNKIN MENI NIIN HERMOT erääseen tyttö lapseen joka kiusasi kissaani (ajoi takaa, veti hännästä jne).
Sanoin monta kertaa lapselle että LOPETA ja selitin että kissa pelkää eikä niin saa tehdä. Lapsi vaan nauroi ja sanoi että leikkii kissan kanssa! Jumalauta jos se kakara olisi ollut mun, niin olisin kyllä pistänyt pennun ojennukseen!
Opettakaa lapsillenne hyvät ihmiset miten tulee kohdella eläimiä oikein!
- Eläimiä EI SAA RETUUTTAA.
- Eläinten kanssa tulee olla rauhallinen. Ei huutamista, ei äkkinäisiä liikkeitä.
- Älä tuijota koiraa silmiin, se on haaste.
- Älä mene koskemaan vieraaseen koiraan, se voi purra ja se on oikeutettua.
- Opeta lapsiasi käsittelemään erilaisia eläimiä hellästi. Vie se vaikka johonkin maalaistaloon kierrokselle missä saa pidellä pupuja, jyrsijöitä jne..
Ja mikä eniten vituttaa on se, että VIELÄ OSTATTE LAPSILLENNE LELUIKSI ELÄVIÄ ELÄIMIÄ! Voi kun söpöpieni pupu on ois niin kiva 3v tytölle.. Se söpö ja pieni pupu kasvaa eikä sitä ole niin helppo käsitellä. Pupu jää uutuudenviehätyksen jälkeen hoitamatta ja niin se siirtyy vanhemmille.. Söpö pieni pupu on todella VOIMAKAS eläin lapselle käsiteltäväksi. Se voi potkia takajaloillaan pahat arvet lapseen (esimerkiksi sylissä ollessaan) tai purra, ja uskokaa tai älkää jos kani puree kunnolla siitä jää jäljet_kunnon_jäljet. Itselläni on ollut jo 4-vuotta käsivarressa hermeliinin tekemät hampaat jäljet.
Lopulta ne elävät lelut jäävät hoitamatta kokonaan ja ne myydään / annetaan pois..
Törkeää eläinten kohtelua!
Vastaukset 17
Vanhimmat
eilenhän tuli tuo ohjelma kakkoselta Elämäni eläimet; koirani tai minä ?
kiusannut eläintä. Senhän itse todistit kun on hampaanjäljet kädessä. Itse kyllä rääkköäsit eläintä ja se oikeutetusti puri sinua ja nyt sitten itse syyllistät muita. Eikö vanhempasi osanneet kasvattaa sinua kunnolla, jotta osaisit käsitellä eläimiä OIKEIN??!!
Oikeutetusti se puri sua! HÄPEÄ eläinten kiusaaja!
ekana mieleen.
Mutta totta kyllä tuo alkuperäinen kirjoitus. Itse vain huomaan, että jostain syystä suurimmalta osalta ihmisistä puuttuu kyky nähdä asioita eläimen kannalta - ja mukaan luettuna ne ihmiset, joilla on eläimiä.
Meillä on koira ja kissa ja kolme lasta. Lapset eivät koskaan kiusaa eläimiä tahallaan, mutta käsittelevät niitä toki lapsen tavalla "kovakouraisesti". Hyvin on koira ja kissa oppineet, että lapselle ei saa tehdä mitään, vaikka ne välillä nostavat kissaa syliin varsin epämääräisesti tai saattavat kompastua tai törmätä koiraan leikkiessään. Kyllä noissa koira puri-jutuissa usein on syytä sekä koirassa että lapsessa. Lapset vois totuttaa eläimiin, mutta kyllä eläimetkin vois totuttaa lapsiin.
samaa mieltä olin itsekin ko. aoheesta sinänsä, mutta pisti vaan niin silmään että ollaan niin kriittisiä toisten suhteen ja melkeinpä haukutaan ja kuitenkin sitten on tavallansa itse sortunut ihan samaan. Pisti vain silmään. Ja itseasiassa, olisi asian voinut ilmaista hieman erillä tavalla, eikä esittää tekopyhää!
Tämä kyseinen kani puri minua sillä minun käsissäni haisi toinen uros. Tiedän miksi kani puri minua ja se oli oikeutettua eläimeltä, itsepähän olin varomaton. Kerroin vain kuinka siitäkin jäljet jää eikä vanhemmat ymmärrä ettei se pupu välttämättä ole sopiva lapsien lemmikiksi, nekin osaavat satuttaa tarvittaessa. Siksi hankitaankin usein marsu, ne purevat harvoin ja tottuvat rääkkämiseen=retuuttamiseen. Huonot kasvattajat ja eläinkauppiaat myyvät eläimiä leluiksi.
että sinä tiedät miten eläimet aattelevat? Mistäs tiedät mitä ne purevat koiratkin toisissa haistavat. Sillä minä en usko sekunttiakaan että koira joka on aina ollut säyseä yhtäkkiä purisi sen vuoksi että lapsi käyttäytyy huonosti sitä kohtaan.
Selityksen makua. Kyllä se on sen koiran luonteesta ja kasvatuksestakin kiinni, ei pelkästään lapsista. meillä on mun kotona aina ollut eläimiä. on ollut yhteensä 5 koiraa ja 3 kissaa ja 4 undulaattia ja kani, eikä IKINÄ yksikään ole näistä purrut tai muutoinkaan satuttanut. Ei minua, ei vanhempiani, ei sisaruksiani, ei lapsiani, eikä muitakaan sukulaisia ja vieraita. Ja nykyäänkin lapseni leikkivät ja painivat vanhempieni koiran kanssa. Se on pienestä pitäen oppinut (ihan itekseen) ettei ketään ihmistä purra. Hampaat saattaa laittaa leikillä käden ympärille, mutta ikinä ei pure. Vaisto se on eläimilläkin. ko. koira on sitten metsälle mentäessä aivan eri elukka.. hampaineen kaikkinen.
Itseäni on eläissäni yksi ainoa eläin purrut, ja se oli juuri marsu. En rääkännyt enkä mitään muutakaan vastaavaa tehnyt.. puri vain ykskaks.
eläimen saa opetettua ihan helposti, ettei lapsia (tai ketään) purra. Mutta kun ei ne eläinten omistajat opeta, niin opetetaan me lasten vanhemmat sitten omat lapsemme. Ne lapset siitä kuitenkin eniten kärsii, jos jotain tapahtuu.
Enkä kyllä moiti eläinten omistajiakaan (ainakaan kauheasti). Jos ei perheessä ole lasta, eikä koko suvussa tai kaveripiirissä, niin aika mahdotonta on totuttaa eläintä lapsiin. Ja koirahan ei välttämättä edes tajua pientä lasta ihmiseksi - haisee erilaiselle, liikkuu eri tavalla, käyttäytyy erilailla, päästelee aivan erilaisia ääniä... Se on siis vain joku elukkalaji, josta ei tiedä, miten siihen pitäisi suhtautua, jollei sen kanssa ole tekemisissä.
Enköhän tiedä mistä puhun, kun minulla on ollut yli 20-vuotta kaneja, koiria, kissoja ja erilaisia jyrsijöitä. Olen tarkkaillut niiden käyttäytymistä, hoitoa, ilmeitä ja eleitä siis aikamonen vuoden ajan.
Uros kanit usein käyttäytyvät toisiaan kohtaan AGRESSIIVISESTI. Vaikka ne olisi kastroitukin. Jo toisen uroksen haju ihmisen kädessä, on se sitten omistaja tai ei, voi saada uroksen käymään päälle. Joten sen kanin purema todella oli oikeutettua, sillä olin juuri pitänyt sylissä toista urosta.. kun laskin sen takaisin häkkiin ja tämä hermeliini (joka oli jaloittelemassa) kävi käteen kiinni. Muuten erittäin kiltti, ei koskaan purrut ketään. Vihasi (joka siis normaalia) vain toisia uroksia sydämensä pohjasta ja pieni tuulahdus sai sen raivon valtaan.
Jos et tiedä kanien elekielestä ja puremisen syistä ole hiljaa. MIKÄÄN ELÄIN EI KOSKAAN PURE ILMAN SYYTÄ.
Jos haluat oppia katsopa vaikka:
http://www.iki.fi/sonja
...tuntuu hurjalta, että monet vanhemmat vain naureskelevat, kun lapsi kiusaa ja läpsii vierasta koiraa, tekee äkkiliikkeitä ja kiskoo karvoista tms. Tai puhustelevat kaikessa rauhassa kännykkään ja _ehkä_ sitten jälkeenpäin selittävät jotain "kultapieni, ei kyllä sais koskea vieraaseen koiraan".
Tuntuu että asenne on "eihän tervepäinen koira pure ja jos pureekin niin omistaja on korvausvelvollinen". Joopa, mutta kun ei tarvita mitään raivokasta hyökkäystä, lapsen säikyttämiseen/satuttamiseen riittää, että koira innostuu ja hyppää/lyö tassulla/haukahtaa korvanjuuressa. Ja kyllä, omistaja on vastuussa koirastaan, mutta pitääkö sitä lapselle kostaa? Lapsihan siinä kärsii, jos ote lipeää/koira tekee äkkiliikkeen tms. ja säikyttää lapsen.
Vaikkei itse eläimistä välittäisikään, miksei antaisi lapselle mahdollisuutta iloita niistä? Paras palvelus omalle lapselle tässä asiassa on opettaa heidät lähestymään ja kohtelemaan eläimiä asiallisesti. Ja valvoa heitä esim. julkisilla liikuttaessa - kännykkään voi ihan totta sanoa, että nyt ei ehdi, voiko soittaa puolen tunnin päästä? Jos ystävyys siihen katkeaa, saa katketakin.
Mielenkiintoista muuten on, että näitä kiljuvia, koiraa läppääviä ja karkuun juoksevia muksuja näkee nimenomaan vanhempiensa seurassa. Yksin liikkuvat osaavat kysyä nätisti, saako silittää ja antaa koiran haistella ensin. Antaako vanhemman läsnäolo tarpeetonta uhkarohkeutta, vai ovatko yksin liikkuvat lapset sen verran kypsyneempiä, että osaavat ajatella asiaa? Mietityttää vaan, miksei vanhempi ohjaa ja neuvo, kun hänen silmien edessään tapahtuu...
Kakaroita on ihan hirveitä nykyään kun vanhemmat eivät edes tukista VAIKKA ne lyövät, potkivat, räkivät, kiusaavat eläimiä ja ihmisiä siis. Väitetään, että aggressiivinen käytös tulee tukistamisesta, mutta minä ainakin olen nähnyt AINOASTAAN sellaisia ilkeitä lapsia, joita ei olla itseä koskaan tukistettu- vaikka tarvetta olisi ollut.
jos et pidä lapsista, se on sinun valintasi. Mutta tuollaisessa tilanteessa missä näet lapsen kohtelevan kissaasi kaltoin, niin mikä esti SINUA TOIMIMASTA? Mun mielestä on täysin pöhköä yrittää takoa järkeä pienen lapsen päähän,varsinkin jos ei satu olemaan auktoritaarinen hahmo sen lapsen elämässä, sen sijaan, että olisi napannut kissan syliin ja ratkaissut tilanteen TOIMIMALLA etkä PUHUMALLA! Sinähän se olet lemmikkisi tuki ja turva, et tuon "lapsiriiviön" käytöksen uhri.
Kyllä ne perheet jossa on sekä lapsia että eläimiä taatusti opettavat lapsilleen miten eläimiä tulee käsitellä. Alle kolmevuotias lapsi ei tosin vielä mitään syy-ja seuraussuhteita ymmärrä, ja omatuntokin rupeaa vasta kehittymään, joten eiköhän se ole sitten vanhempien vastuulla TOIMIA jos jokin lemmikki on "riiviön" käsittelyssä.
Uhraa vähän energiaasi lukemalla lasten kehityksestä ja käytöksestä muutama sananen.(eläinpuoli näyttääkin olevan jo hallussa) Kun ymmärrät lapsia vähän paremmin, ymmärrät myös milloin sinun tulee itse ottaa ohjakset käsiin sen sijaan että hautaudut "hirviölasten" uhrin asemaan.
Näinhän se on. Lasta ei saa jättää yksin eläimen kanssa. Monta kertaa kuulee juttuja kuinka eläin käyttäytyi huonosti ja on hullu. Melkein yhtämonta kertaa kuulee kuinka lapsi ei ole kuin tukistanut, retuuttanut yms.
Älkää jättäkö lasta ja eläintä yksin.
Yksin olevan eläimen luo ei saa mennä! Vain omistajan luvalla saa mennä eläimen luo, omistajan paikalla ollessa.
Aina ei ole syy lapsessakaan.
Silti lastenkin olisi hyvä tietää miten eläinten kanssa ollaan. ihan oman hyvinvointinsa ja eläinten hyvinvoinnin takia :)
vika. Olimme lapseni kanssa kävelemässä puistossa kun yhtäkkiä täysin puskista joku V**UN terrieri hyökkäsi lapseni kimppuun. Kyllä silloin vika oli koirassa ja sen omistajassa!
ja vaikka onkin aika paljon lapsi jotka "kiusaavat" eläimiä, niin tosiasia kuitenkin on, että esim. koirista löytyy aika paljon luonnehäiriöisiä yksilöitä.
Ja aika paljon näkee kaduilla koiria jotka pitää kiertää kaukaa kun ne hampaat irvessä haukkuvat hullunkiilto silmissä ja kiskovat emäntäänsä/isäntäänsä talutushihnan perässä.
onko vika vastaantulijassa jos ei mahdu koiran kanssa samalle kadulle? EI vaan vain ja ainoastaan koirassa ja sen omistajassa!
taloyhtiömme leikkipuistossa, kun naapurin pihalta juoksi koira ja kävi puremassa lastamme ja juoksi takaisin pihalle. Lapsi oli laskemassa liukumäkeä, eikä tainnut oikein edes huomata koiraa ennen kuin se puri. Hampaan jäljet jäi käteen.
Itse olen parhaani mukaan opettanut lapsiani käsittelemään eläimiä oikein, mutta voisivat ne ihmisetkin opettaa hieman eläimiään.
opetella kuljettamaan koiraa oikein tiellä, kaupunkialueella REMMISSÄ ja koira hallinnassa. Flexiremmin tarkoitus ei ole, että remmi kulkee tien toiselta puolelta toiselle, että muut ei pääse ohi.
Ja kyllä niitä huonokäytöksisiä koiriakin löytyy, ei vika ole aina lapsessa. Myös ihan liian pienille lapsille annetaan liian suuri koira kuljetettavaksi, esim. luonteeltaan epäluuloinen afgaanin vinttikoira 10-vuotiaalle, joka sitten varoittamatta puri pyöräilijää jalkaan, kun piti jäädä odottamaan liikennevalojen vaihtumista.
Ja jos vanhemmat kieltävät koskemasta vastaantulevaan koiraan, niin koiranomistajan on turha alkaa väittämään, että koira on kiltti jne. Kielto koskea koiraa voi johtua ihan jostain muusta syystä, esim. siitä, että minä en halua että lapseni poukkoilee joka rakin / kissan perässä, kun pitäisi seurata autoliikennettä ja samalla kävellä eteenpäin.
T. entinen koiranomistaja