Eivät ne tehtaat kaikki samanlaisia ole ja elementtejä tehdään jopa rehusuojissa ym. tilapäisesti omatarverakentamiseen. Miksi elementtejä käytetään jopa alkeellisissa olosuhteissa kertarakentamisessa, jos ne eivät toisi työsäästöjä? Mitä fiksumpi tehdas, sitä suuremmat suuruuden ekonomian säästöt on tiedossa. Edellyttää tietysti, että tuotannonsuunnittelija tietää mitä tekee. Mutta missäpä asiassa näin ei olisi? Sählääjä saa aikaan vain sählinkiä, olipa kyseessä mikä tahansa inhimillisen toiminnan ala.
Se on selvää, että kunnon automaatioon ja tehokkuuteen päästään huippuunsa viritetyssä toimintaympäristössä. Tehdas pitää olla sitä varten tehty. Esimerkkeinä tehokkaista tehtaista ottaisin vaikkapa Älvsbyhusin Kauhavan tehtaan.
Toinen tehdas, jonka tunnen varsin hyvin, on Jukka-talojen uusi suurelementtitehdas. Siellä on linjasto, joka periaatteessa sallii Mc-Donalds-tyyppisen ajattelun linjaston työvoimamiehityksessä. Enää ei tarvitse olla aina kallis mittakirvesmies naulapyssyn kanssa heilumassa.
Se on selvää, että työvoiman kallistuessa ja vähetessä Suomessa tuotanto siirtyy yhä enemmän automatisoituihin tehdasyksiköihin. Ne ovat kalliita rakentaa, mutta suuria volyymejä tuottaessaan kokonaisuudesta tulee kumminkin edullisin ja keskikokoiset näpertelijät katoavat markkinoilta ajan kanssa. Jäljelle jäävät vain suuret, automatisoidut linjat ja sitten aivan ruohonjuuritason piennäpertelijät, jotka eivät yleensä osaa laskea todellisia kustannuksia.
Nykyajan tietotekniikalla voidaan yhdistää sekä millintarkka yksilöllisen elementin valmistus että massatuotannon skaalaedut. Puhutaan massaräätälöinnistä. Tuollaisen tuotannon toteuttaminen ei tietenkään ole pikku juttu eikä onnistu keneltä vain. Se vaatii osaamista. Mutta se on tehtävissä. Maailmalta löytyy jo esimerkkejä siitä, mikä meidänkin tulevaisuutemme on talotuotannossa.
Se on selvää, että kunnon automaatioon ja tehokkuuteen päästään huippuunsa viritetyssä toimintaympäristössä. Tehdas pitää olla sitä varten tehty. Esimerkkeinä tehokkaista tehtaista ottaisin vaikkapa Älvsbyhusin Kauhavan tehtaan.
Toinen tehdas, jonka tunnen varsin hyvin, on Jukka-talojen uusi suurelementtitehdas. Siellä on linjasto, joka periaatteessa sallii Mc-Donalds-tyyppisen ajattelun linjaston työvoimamiehityksessä. Enää ei tarvitse olla aina kallis mittakirvesmies naulapyssyn kanssa heilumassa.
Se on selvää, että työvoiman kallistuessa ja vähetessä Suomessa tuotanto siirtyy yhä enemmän automatisoituihin tehdasyksiköihin. Ne ovat kalliita rakentaa, mutta suuria volyymejä tuottaessaan kokonaisuudesta tulee kumminkin edullisin ja keskikokoiset näpertelijät katoavat markkinoilta ajan kanssa. Jäljelle jäävät vain suuret, automatisoidut linjat ja sitten aivan ruohonjuuritason piennäpertelijät, jotka eivät yleensä osaa laskea todellisia kustannuksia.
Nykyajan tietotekniikalla voidaan yhdistää sekä millintarkka yksilöllisen elementin valmistus että massatuotannon skaalaedut. Puhutaan massaräätälöinnistä. Tuollaisen tuotannon toteuttaminen ei tietenkään ole pikku juttu eikä onnistu keneltä vain. Se vaatii osaamista. Mutta se on tehtävissä. Maailmalta löytyy jo esimerkkejä siitä, mikä meidänkin tulevaisuutemme on talotuotannossa.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Aivan huippu moderneilla tikku talo työmailla on jo nykyään mitta kirves mies, joka istuu Ponssen harvesterista modatussa tikku talo pysytys ropotissa ja ohjaa joystikillä tikkujen pystytystä millin tarkasti paikoilleen. Ohjaamossa oleva metsäkoneesta modattu GPS lähetin ja hiekan kestävä läppäri pitävät huolen siitä, että amiksen aikoinaan käynyt kirves mies hoitaa kaiken aivan mielettömän tarkasti ja millileen kohdilleen.
Sadetta ei nykyään pre cut työmailla esiinny koska harvesterin lämpiössä majailee aito intiaani poppamies joka aloittaa heti sateen karkoitus tanssin työmaan hiekka penkalla jos pilviä uhkaa kertyä työ maan päälle.
Myöskään jätettä ei synny koska harwesterin perään on kehitetty rouhinta ja silpunta yksikkö joka tuottaa haketta ja pellettiä pre cut pätkistä.
Kyllä pre cut jyllää ja vie voiton kaikista eikä miljoonan mettä harwesteri maksa mittään verrattuna suurelementti miesten superhalleihin, jossa kokoon pano tiskitkin on platinasta tehtyjä.
Ei noita harwestereita tarvita kuin noin 600 kpl jyllämään ja jopa loppuu valitus.
Jutussasi on varmaankin perää. Uskon kuitenkin että tietynlaiset rakenteet joudutaan tulevaisuudessakin rakentamaan paikanpäällä. Eräässä elementtitalossa olen nähnyt että yksi seinän osa on paikanpäällä rakennettu. Kastelli näyttäisi laittavaan kuvastoon malleja, joissa on rakenteita, joita vaikea toteuttaa elementteinä. Esimerkkinä valokaarimalliston kaarevat seinät.
Toivottavasti tilaelementteihin saadaan enemmän muunneltavuutta tulevaisuudessa. Nythän mallit ovat melko jäykkiä ja kuulostaa ettei väliseinien paikkojakaan saada muutettua.
Ei kaarevissa seinissä mitään vaikeutta ole. Niitä voidaan tehdä elementtinä aivan hyvin.
Ongelma on lähinnä perustuksissa. Johtuen suomalaisesta työmaakulttuurista niissä perustuksissa on vähän liikaa toleranssia.
Eiköhän kehitys mene tuossakin aikanaan yleiseurooppalaiseen suuntaa. Liian epätarkkoja perustuksia tekevät joutuu piikkaan pari kertaa tekeleensä pois ja katoaa markkinoilta.
Kaksi Suomen eniten sutta ja sekundaa tekevää talotehdasta; Älsby ja Jukka.
Lycka till vaan niille "onnellisille" jotka joutuvat noissa huippuunsa viritetyissä taloissa joskus asumaan.
Joskus olen muuten ihmetellyt sitä, että kun nämä elementit ovat niin hienoja ja edullisia ja kustannustehokkaita niin miksi ihmeessä rakennusliikkeet vielä pitävät niitä juoppoja ja laiskoja timpureita palkkalistoillaan pilvin pimein ja tekevät pitkästa tavarasta rivareita, paritaloja yms.?!!!
Mahtaako tuotannonsuunnittelijalla olla näkemystä asiaan....:-O
Mitä faktoja sulle on tolle väitteelle, että Jukka-talo on susi? Ei mitään.
Aika vähän noi rakennusliikkeet näyttää pitkästä tavarasta mitään kasaavan. Timpureita niillä on palkkalistoilla, koska niiden yleismies on timpuri.
- Mikä muu elementtitehdas tekee elementtejä joissa on tuulensuojana kangas!?
- Mikä muu elementtitehdas tekee elementtejä, joissa ei ole ikkunoita paikoillaan kun ne muka voivat mennä rikki?
- Loput voit lukea täältä tai käy katsomassa jossain ko. talon työmaalla - ei hyvältä näytä...
Mikäs vikaa tuulensuojakankaassa on? Pidäthän sinäkin tuulipukua?
Lyö faktoja pöytään mikä siinä ei toimi.
Olen käynyt useammallakin Jukka työmaalla tänä vuonna Uudellamaalla ja jututtanut omistajia. Kovasti vaikuttavat olevan tyytyväisiä tehtaan toimintaan, harva vaan viitsii tänne palstalle kirjoitella.
Ei muuta kuin takaisin työmaalleesi tikkuja naulaamaan
ehdottomia totuuksia. Hukassa ne tuntuvat ainakin sinulta olevan.
Tyytyväisiltä? voivoi polosia.
Jos tuo kangas on Tyvekkiä tai vähänkään sinnepäin olevaa, niin sehän on parasta mitä rahalla voi taloonsa saada!
Kipsilevy ja nää puukuitupotaska Leijonat on täysin ala-arvoisia materiaaleja tuulensuojina!
Tuulensuojalla kun pitää rakennusmääräystenkin mukaan olla kaksi hiven ristiriitaista ominaisuutta:
- ehdoton ilmanpitävyys
- ehdoton vesihöyrynläpäisevyys
Kipsilevyssä noita on yritetty saavuttaa vähän molempien ominaisuuksien kustannuksella, koska halpa hinta on ollut määrävä tekijä. Kipsilevy tehdään jätteestä, joten kovin vaativa ei voi olla lopputuloksen suhteen eikä materiaalia nk. vaihtaa parempaan.
Oma surullinen tarinansa on nää Kastelli ym. tikkutalot, jotka ei pysy edes pystyssä ilman sitä kipsimössöä ulkopinnassa.
Meillä ainakin Jukkatalon työmaa sujuu hyvin, ja miksi sen tuulensuojan pitäisi olla levyä? Eiköhän tuo tuulensuojakangas ole otettu ohjelmistoon ihan tuotanto-teknisistä syistä, eli varmasti aika helppoa laittaa paikalleen niittipyssyllä lätkien...
Joku saisi oikein asiallisesti perustella että miksi ihmeessä pre-cut menetelmällä tehdyt talot olisivat ylivoimaisia (jos rakennussarja olisi halvempi kuin elementti, niin ymmärtäisin että niitä tehtäisiin, mutta kun esim Kastelli ei pärjännyt alkuunkaan Jukka-Talon suurelementille hintakilpailussa)
Mikä talomalli oli kyseessä ja millaiseen hintaan kumpaakin tarjottiin?
"Parasta mitä rahalla voi taloonsa saada"!!??
Onkos oikein Gore-texiä vai mitä ihme telttakangasta tuo on? Sitäkö mitä armeijan puolijoukkueteltoissakin käytettiin? :-D
Jos se on noin erinomaista niin eihän siihen enää mitään puu- tai tiiliverhousta kannattaisi päälle laittaa... syntyisi uusi Jukka-mallisto: Jukka-kupoliteltta, Jukka-huvilateltta yms...
Perustele? Väitä vastaan, äläkä vaan mutise että minä olen oikeassa ja kaikki muut ovat väärässä...
siihen, että Älvsby ja Jukka tekevät suomessa eniten sutta ja sekundaa. Palataan sitten noihin muiden perusteluihin ja niiden tinkaamiseen.
Löytyy täältä:
http://www.tyvek.com/
Älsby mm:
- Lastulevyn käyttö, varsinkin kosteissa tiloissa.
- Bulkkitavaraa, eipä juuri muunneltavuutta. Pohjat samat ja huonekorkeus.
- Jonkun kaupungin rakennusvalvonta ei tee edes noihin lopputarkastusta vesijohtojen putkitusten puuttumisen vuoksi.
Jukka:
- Tuulensuojakangas, ei voi olla kestävä ratkaisu. Siitähän menee oravakin nauraen läpi.
- Tekee vielä pienelementtejä, joista ei tunnetusti enää nykykriteereillä saa helposti kunnollista lopputulosta.
- Huima lähes 25% myynnin lasku kertonee sekin jo jotain.
Ja lopuksi: Käypä itse katsomassa valmista Älväriä tai rakenteilla olevaa Jukkaa. Se kertookin sitten jo loput...
kaikenlaiset naamakalat täällä "neuvoja" antavatkin.
Pari juttua huuhaa viestistäsi ja enempää en jaksa edes korjailla kun sulla on perusasiat noin hukassa.
"Jukka:
- Tuulensuojakangas, ei voi olla kestävä ratkaisu. Siitähän menee oravakin nauraen läpi. "
Ei mene ja tuulensuoja on tuulensuoja ja jäykiste on jäykiste. Kun nuo kaksi asiaa yhdistetään yhteen tuotteeseen (kuten kipsilevy), niin saadaan asia, mikä ei ole missään hyvä. Erikseen tehtynä voidaan tehdä juuri viimeisen päälle olevat ratkaisut. Kyllä ne Jukka-talotkin on jäykistetty, niitä ei vain ole jäykistetty tikkutalojen kipsimössöllä.
"- Tekee vielä pienelementtejä, joista ei
tunnetusti enää nykykriteereillä saa"
Jukka-talot on kyllä suurelementtitaloja...että silleen.
onko jukkataloissa tuo tuulensuojakangas nimenomaan TyVek:ä vai jotain muuta, eroa nimittäin löytyy Gore-Tex:n ja Helly-Tex:n tms välillä, ihan oikeasti
Ainakaan meidän jukkatalon tuulensuojakankaassa ei lue missään Dupond ja Tyvek, niinkuin tyvekin sivuilla ...
Koitas nyt päättää, yleensä jonkin tietyn talomerkin hankkineet eivät rupea riekkumaan ja puhumaan pahaa siitä.
Oikea jukka-talon omistaja olisi ilman muuta sanonut kankaiden olevan parasta Tyvek-laatua. Sinä olet vain katkera tikku-kipsipaska-rakentaja.
niin että kyllä meidän tontilla rakentuu jukkatalo suurelementeistä, ja tuulensuoja kankaassa ei lue tyvekkiä eikä dupondia, eli onko toi tyvek vaan jonkun myyjän heittämä lipsahdus?
tehtaat ovat hyvinkin matalan osaamisen- ja teknologian tehtaita.
Valmistaminen on kovin raaka-aine, työ- ja kuljetusvaltaista.
Määrämittaisten runkotolppien ja vaihtuvamittaisten ylä- ja alasidepuiden katkaisuun ja kiinni naulaukseen eivät tuo muutosta muu kuin ikkuna ja oviaukot. Yhtä yksinkertaista työtä on julkisivulaudoituksen teko.
Vaativin osuus on tietenkin rakennesuunnittelu ja hankintatoimen hoitaminen. Sama kuitenkin pitää tietenkin hoitaa aivan vastaavasti myös paikalla rakentamisessa.
Siksipä ei tehdastuotannossa ole juurikaan kustannuseroja vastaavaan työmaalla tehtyyn rakenteeseen. Sama rakenne työmaalla ammattityönä tehtynä on edullisempi tehdastyön korkeampien pääomakustannusten ja raskaamman logistiikan vuoksi. Molemmissa tuotantotavoissa käytetään aivan samaa puutavaraa.
Esimerkiksi ikkunoiden valmistus onkin jo huomattavasti vaativampi rakennusosa.
Ikkunan valmistuksessa onkin jo paljon enemmän työvaihetta ja tuotantokalustoakin on paljon laajemmin kuin talotehtaan katkaisusirkkeli ja naulaimet rungolle ja julkisivulle, kertoo sekin jo jotakin.
Kuvauksesi kuulostaa 80-luvun elementtitehtaalta.
Nykyään on lasermittauksella olevat tietokoneohjatut hydrauliset jigipöydät ym. En tiedä onko naulausrobottia vielä missään käytössä, mutta aika pian varmaan on. Tuotanto parhaissa tehtaissa on huisin paljon edistyksellisempää kuin mitä käsität ja linjalta voi tulla vaikka jokainen elementti yksilöllisenä. Valmistus on CAM-ohjattua eli CAD:lla piirretty elementti siirtyy automaattisesti tuotettavaksi.
Kauhavalla ei ole yhtään Älvsbyhusin tehdasta. Eikä tule. Siitä pitää Kauhavalaisten ammattiylpeys työn laadusta ja kestävyydestä huolen.
Joten vedän kirjoituksestasi johtopäätöksen että kaikki muukin on mainitsemasi on puppua.