Jos nämä aikovat olla uusien kirjailianalkujen keskustelu, niin kai tänne nyt enemmän tarinoita pitäs saada, muutakin, kuin vain Millainen on hyvä kirja? Kustantamoita? Ja muuta vastaavaa.
Niin jatkakaa joku tästä....
Vampyyrien linna
Enina katsahti peiliin, ja näki jälleen kerran nuo tutuksi tulleet kasvot; platinanvaaleat hiukset, harmaanvihreät silmät ja tylsistynyt ilme. Aivan niin. Mitään ei ollut tapahtunut aikoihin. Jos vain kesäloma alkaisi, Enina voisi jättää tylsän sukukartanokotinsa ja lähteä serkkujen kanssa jonnekkin, ehkä ulkomaille.
Kammattuaan hiuksensa ja puettuaan Enina käveli ulos huoneestaan. Joku olisi voinut pitää sitä oikeana sviittinä, mutta Enina inhosi sitä.
Hänen vanhempansa olivat jo syömässä aamiaistaan isossa ruokailuhuoneessa isolla kiillotetulla tammipöydällä, ja muukin sisustus oli mahtailevaa ja Eninasta erittäin ärsyttävää. Hänestä hänen vanhempansakin olivat ärsyttäviä. He aikoivat koko ajan tehdä Eninasta lainkuuliaista, siveää suvun maineen jatkajaa pankkialalla. Eikä Enina ei koskaan saanut ystäviä, koska ensinnäkin hän joutui käymään yksityiskoulua, samanlaista, missä presidentitkin olivat olleet, ja kylä oli kaukana, samoin naapurit, ja Eninaa muutenkin kammoksuttiin hänen ainakin historiassa tyrannisoineen sukunsa takia.
Enina havahtui mietteistään, kun hänen äitinsä huomautti varsin kopealla aamuäänellään, että hänelle oli tullut kirje.
Se oli varsin ainutlaatuista. Enina sai hyvin harvoin kirjeitä, vain mainoksia ja huomautuksia myöhästyneistä kirjoista. Enina vei kirjeen huoneeseensa. Siinä oli oudolla kiemuraisella käsialalla kirjoitettu osoite.
Miss Enina Barlow
Kartanonkuja
30490
Aika epämääräinen osoite, mutta silti tuli perille. Murrettuaan sinetin Enina löysi kirjeestä kutsukortin, virallisen, ja sekin käsin kirjoitettu.
Rakkain Miss Enina Barlow
Käsissänne on kutsu Vampyyrien linnaan herra Valetasin häihin 25.04 klo 19.30 vihkiseremoniassa ja sen jälkeen 20.00 linnassa. Hänet ja hänen vaimonsa vihitään Mäenpään keskiaikaisessa luostarissa, jonka jälkeen juhlanvietto Vampyyrien linnassa alkaa.
Voitte ottaa yhden seuralaisen. Vapaa pukeutuminen, mutta suositellaan juhlapukuja.
Parahin terveisin
Vampyyrien linnan henkilökunta herra Valetasin toimesta.
*****
No, vähän tylsä alku, mutta no...
Laitan tähän vielä juonipaljastuksen, jonka toivoisin seuraavan, tai sitä seuraavan kirjottavan (tai sitä seuraava) noudattavan. Mutta se EI ole pakollista, vain ehdotus. Nääs tuossa kirjeessähän ei sanota, kuka menee herra Valetasin kanssa naimisiin. Sen nimi on tässä väärinpäin. ÄLÄ LUE, JOS HALUAT YLLÄTYKSENÄ, siis jos sitä noudatetaan.
WOLRAB ANINE
Niin jatkakaa joku tästä....
Vampyyrien linna
Enina katsahti peiliin, ja näki jälleen kerran nuo tutuksi tulleet kasvot; platinanvaaleat hiukset, harmaanvihreät silmät ja tylsistynyt ilme. Aivan niin. Mitään ei ollut tapahtunut aikoihin. Jos vain kesäloma alkaisi, Enina voisi jättää tylsän sukukartanokotinsa ja lähteä serkkujen kanssa jonnekkin, ehkä ulkomaille.
Kammattuaan hiuksensa ja puettuaan Enina käveli ulos huoneestaan. Joku olisi voinut pitää sitä oikeana sviittinä, mutta Enina inhosi sitä.
Hänen vanhempansa olivat jo syömässä aamiaistaan isossa ruokailuhuoneessa isolla kiillotetulla tammipöydällä, ja muukin sisustus oli mahtailevaa ja Eninasta erittäin ärsyttävää. Hänestä hänen vanhempansakin olivat ärsyttäviä. He aikoivat koko ajan tehdä Eninasta lainkuuliaista, siveää suvun maineen jatkajaa pankkialalla. Eikä Enina ei koskaan saanut ystäviä, koska ensinnäkin hän joutui käymään yksityiskoulua, samanlaista, missä presidentitkin olivat olleet, ja kylä oli kaukana, samoin naapurit, ja Eninaa muutenkin kammoksuttiin hänen ainakin historiassa tyrannisoineen sukunsa takia.
Enina havahtui mietteistään, kun hänen äitinsä huomautti varsin kopealla aamuäänellään, että hänelle oli tullut kirje.
Se oli varsin ainutlaatuista. Enina sai hyvin harvoin kirjeitä, vain mainoksia ja huomautuksia myöhästyneistä kirjoista. Enina vei kirjeen huoneeseensa. Siinä oli oudolla kiemuraisella käsialalla kirjoitettu osoite.
Miss Enina Barlow
Kartanonkuja
30490
Aika epämääräinen osoite, mutta silti tuli perille. Murrettuaan sinetin Enina löysi kirjeestä kutsukortin, virallisen, ja sekin käsin kirjoitettu.
Rakkain Miss Enina Barlow
Käsissänne on kutsu Vampyyrien linnaan herra Valetasin häihin 25.04 klo 19.30 vihkiseremoniassa ja sen jälkeen 20.00 linnassa. Hänet ja hänen vaimonsa vihitään Mäenpään keskiaikaisessa luostarissa, jonka jälkeen juhlanvietto Vampyyrien linnassa alkaa.
Voitte ottaa yhden seuralaisen. Vapaa pukeutuminen, mutta suositellaan juhlapukuja.
Parahin terveisin
Vampyyrien linnan henkilökunta herra Valetasin toimesta.
*****
No, vähän tylsä alku, mutta no...
Laitan tähän vielä juonipaljastuksen, jonka toivoisin seuraavan, tai sitä seuraavan kirjottavan (tai sitä seuraava) noudattavan. Mutta se EI ole pakollista, vain ehdotus. Nääs tuossa kirjeessähän ei sanota, kuka menee herra Valetasin kanssa naimisiin. Sen nimi on tässä väärinpäin. ÄLÄ LUE, JOS HALUAT YLLÄTYKSENÄ, siis jos sitä noudatetaan.
WOLRAB ANINE
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos joku nyt tuota jatkaa, niin ainakin se pyyntö ois, et Enina ois 13-16v. Asuuhan se vielä niitten vanhempiensa luona, mitä se ei tekis yli 18 vuotiaana.
tuskin tätä kukaan täällä jatkaa, joten taidan siirtää jutun jatkonovelleihin ja mahollisesti tehä pari muutosta. joten unohtakaa koko juttu.
Enina oli täysin hämillään..ja toisaalta hyvin tyytyväinen..Hän oli aina toivonut jotain tällaista tapahtuvan. Jotakin jännää..Enina ei voinut olla ikinä lukematta vapyyri kirjoja jos joku sellainen kirja sattui osumaan hänen kohdalleen.Hänen päässään alkoi jo pyöriä kuvia juhlista ja ruuista joita notkuin pöydät täynnä ja juhlien sisustus oli laitettu niin vanhasti ja hienosti kuni suinkin vain , että se sopisi vampyyri teemaan.Hän katseli vielä kirjettä hieman ja huomasi että kirje oli kirjoitettu bergamenttirullalle joka haisi ihan äidin äidin vintiltä ja kirjotus oli tehty aidolla musteella ja ilmeisesti sulkakynällä. Enina laittoi kirjeen kirjekuoreen ja kuoren visusti talteen pöytänsä laatikkoon. Hän meni sängylleen punaselle sametti peitteelle makaamaan , mutta hetkenpäästä hän tunsi pakottavaa tarvetta käydä katsomassa että kirje oli vielä laatikossa.....
joo kirjotin tän vaan ohimennen kahvitauvolla..eli nyt tuli kiire..morjens..eiköhän tosta jotain tuu loppujen lopuks
-hegg
Kiitos, että jatkoit!! Ihme, että edes joku luki koko juttun. Sopisko sulle, että mää siirrän sen tonne jatkonovellit puolelle?? Josset sano EI/KYLLÄ, niin se on sitten EI-vastaus.
mutta tuo tarinan alkuhan on ihan paska=)En suosittele jatkamaan kirjoittamista. Tosin en tiedä kylläkään sun ikää, mutta kirjoitus vaikuttaa aika teinimäiseltä...
Oli ihan pakko sanoa, että osasit mainiosti haukkua toisen tarinanalkua paskaksi ystävälliseen sävyyn...itse en moiseen pystyisi!!=) Olen muuten samaa mieltä.