Elikkä siis, haaveenani on jo pitkään ollut ura lääkärinä, ja tarkoitus myös olisi lääkikseen pyrkiä nyt kun ensin vuoden päästä valmistun lähihoitajaksi. Onko muita samanlaisia jotka ovat lukeneet ensiksi lähihoitajaksi ja siitä jatkanut lääkikseen?(luen myös samalla tässä ylioppilaaksi)
Te jotka jo olette lääkiksessä niin teille tässä kauhea kysymys lista sitten: eli mihin olisi helpoin päästä sisään ja minkälaisia kysymyksiä pääsykokeissa on(ihan jotain esimerkkejä olisi kiva saada) ja minkälaisilla arvosanoilla pyritte? ja minkälaisia valmennuskursseja kävitte? olisi kiva saada tietoa jo nyt vaikka onkin hieman vielä aikaista mutta parempi se on kai aloittaa jo ajoissa, koska olen kuullut että hakijoita riittää, mutta vain kourallinen pääsee sisään.
Kiitos jo etukäteen kaikille vastanneille ja hyvää syksyn jatkoa! :)
Te jotka jo olette lääkiksessä niin teille tässä kauhea kysymys lista sitten: eli mihin olisi helpoin päästä sisään ja minkälaisia kysymyksiä pääsykokeissa on(ihan jotain esimerkkejä olisi kiva saada) ja minkälaisilla arvosanoilla pyritte? ja minkälaisia valmennuskursseja kävitte? olisi kiva saada tietoa jo nyt vaikka onkin hieman vielä aikaista mutta parempi se on kai aloittaa jo ajoissa, koska olen kuullut että hakijoita riittää, mutta vain kourallinen pääsee sisään.
Kiitos jo etukäteen kaikille vastanneille ja hyvää syksyn jatkoa! :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Helpoimpana pidetään pääsyä Kuopion tai Oulun lääkiksiin, vaikeimpina Hesa ja Tampere. Turku siitä välistä. Voi noissa pääsyrajoissa vuosittain heittelyä olla, ja kenenkään ei tarvi suuttua, jos viime vuonna vaikkapa Turkuun pääsi helpommin ku esim. Ouluun.
Lisäpisteitä yo-todistuksesta saa vaihtelevasti. Esim. Tampereella: äidinkieli, matikka TAI reaali, enkku TAI ruotsi, kun taas Hesassa kaikista saa pisteitä. Siinä pääsykoe yo-todistus-kiintiössä pääsee, mikäli on tyyliin ällää ja eetä ja ehkä joku ämmäkin mahtuu joukkoon. Tämäkin tietysti vaihteleen hakupaikan mukaan.
Tiivis parin kk:n valmennuskurssi on mielestäni parempi ku pitkälle ajalle jaettu kurssi, koska siinä on sitten koko aika pelkkää valmistautumista/lukemista ja joitain asioita roikkuu vielä "lähimuistissakin" pääsykoepäivänä.
Pääsykokeissa on kysymyksiä, joissa pitää soveltaa kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Saattaa olla jokin ihan perus fysiikantehtävä, jossa auto jarruttaa tiellä ja törmää mummoon ja pitää laskee kiihtyvyyksiä ja voimia. Sit seuraavaks voi olla jatkokysymys tyyliin "Mummolta repesi aortta. Kerro ihmisen verenkiertoelimistön rakenne". Sen jälkeen ehkä röntgenkuva mummon rintalastasta ja siitä pitää laskee jotain röntgensäteilyn intensiteetttimuutoksia jne.
On lääkiksessä kursseilla aina jonkin muun ammatin jo hankkineita opiskelijoita. Suurin osa on ylioppilaita Jos siel amispohjalta on tyyppejä niin ne on sitten TODELLA harvassa.
Sitkeässäpä elävät harhaluulot.
Vaikeinta tai helpointa lääkistä ei ole, lukuun ottamatta sitä faktaa että Helsingin suuret hakijamäärät mahduttavat sisäänsä paljon hyviäkin hakijoita joten sikäli sinne voi tavallaan olla hankalampi päästä. Toisaalta Hesaan hakee paljon valmennuskurssia tai erikoislukioita käymättömiä pikkupaikkakuntalaisia, joiden sisäänpääsymahdollisuudet eivät välttämättä ole optimaaliset.
Eri kaupungit laskevat usein pääsykoepisteet eri tavalla. Lisäksi lähtöpisteitä annetaan eri tavalla. Lisäksi sattuma vaikuttaa siihen, kuinka tasokasta porukkaa tiettynä vuonna hakee tiettyyn tiedekuntaan. Toisin sanoen: helpointa tai vaikeinta lääkistä ei ole olemassa.
Itse asiassa jo harhaluulo tiedekuntien sisäänpääsyn vaikeuseroista aiheuttaa vaihtelua! Jos Ouluun on muka päässyt alemmilla pisteillä (kuten sanottua, pisteet eivät ole edes vertailukelpoisia keskenään...), suunnistaa iso joukko hakijoita seuraavana vuonna just sinne. Ja sitten ihmetelläänkin kun Oulun pisterajat seuraavana vuonna nousevat kun hakijoita on niin paljon...
Hakekaa sinne, missä haluatte opiskella, älkää sinne mitän luulette helpoimmaksi päästä sisään. Jos hesalainen muuttaa tästä täysin harhaisesta syystä Ouluun eikä viihdy, niin kyllä sitten ottaa päästä kun tajuaa että niin teki ihan turhan takia. Koskaan pääsykoetta tehdessään ei voi tietää, kuinka siinä menestyy. Entäs jos haetkin helpon paikan toivossa Kuopioon vaikka tahtoisit Hesaan, ja huomaat että pisteet olisivatkin riittäneet Helsinkiin asti...?
Toinen harhaluulo on tämä yo-todistuksen merkitys. Tässä faktat:
1. valintapistekiintiössä voi päästä sisään vaikka olisi kirjoittanut pelkkää A:ta
2. seitsemän ällän ylioppilas ei pääse sisään, jos hän ei yllä hyvään tulokseen pääsykokeessa.
Hyvistä lähtöpisteistä on hyötyä, mutta jos ei tule yhteispistekiintiössä valituksi ei niillä ole enää mitään merkitystä, ja paikan voi silti saada.
Miksette ota yhteyttä esim. haluamanne tiedekunnan opinto-ohjaajaan, kyllä he neuvovat hakijoitakin tarvittaessa!
Asiallahan ei todellisuudessa ole mitään väliä, mutta keskustellaan nyt silti. Ei kannata oikeasti väittää, etteikö kouluilla olisi eroja. Eikä kannata kutsua toisten väittämiä harhaluuloiksi ja sitten yrittää kumota niitä omalla mutulla.
Maalaisjärkeä käyttäen: Jos on yleinen "harhaluulo" siitä, että vaikkapa kuopioon on helpompi päästä kuin helsinkiin niin kyllä silloin kuopioon todennäköisemmin hakevat ne, jotka eivät usko pääsevänsä hesaan (tietävät olevansa keskivertoa heikompia hakijoita ja ovatkin, koska eivät ole typeriä), kun taas ne jotka uskovat mahdollisuuksiinsa ja tietävät osaavansa asiat keskivertoa paremmin, pyrkivät vaikka sitten sinne hesaan. Ja tuulestako nämä "harhaluulot" oikein syntyvät?
Toki hesaan hakee enemmän jengiä kuin kuopioon ja toki joukkossa on aivan paskaakin ainesta, mutta kumpikaan näistä argumenteistä ei millään tavalla kumoa väittämää, että kuopioon vain on helpompi päästä kuin hesaan. Ja kuten sanottua, hesaan vaaditaan kovampaa yo-todistusta (todistuskiintiöön) kuin muualle, joten tämäkin jo kertoo eroista. Ja ei tämä päde todellakaan vain lääkiksen kohdalla.
Että sori vaan jos opiskelet kuopiossa. Itse en opiskele kummassakaan em. lääkiksessä. Tietysti kuopiosta voi löytyä paljon fiksumpi opiskelija kuin hesasta, mutta se on taas eri asia. Itse en pidä vaikkapa hesalaisia parempina ihmisinä kuin ketään muutakaan mutta silti on hyvä tiedostaa todellisuus.
kiitos vastauksesta siitä oli apua paljon. :)
Oletko itse missä lääkiksessä tai ainakin vaikutti että olet sisällä? :)
tiedätkö muuten onko tuo muuten juuri niin että melkeinpä"pakko" on olla jotkut L:n paperit että pääsee sisään vai auttaako jos pääsykokeet menee hyvin ja sitte paperit on jotain E:n tasoa(veikkaan että L:t mun ylioppilas todistuksessa on varmaan harvassa) ;) vai miten se pisteytys sitten lasketaan?
Tässä tuli taas näitä kysymyksiä uus litannia.. ;) Mutta kiitos jo edellisistä vastauksista.. :)
Mielestäni sinun ei kannata turhaan tuijotella YO-todistuksen arvosanoja. Itse lukioaikoina ei opiskelu juurikaan kiinnostanut ja harrastukset veivät suurimman osan ajastani. Kirjoituksissa räpsähti sitten C:n paperit.
Armeijan jälkeen suoritin sairaanhoitajan tutkinnon AMK:ssa ja valmistumisen jälkeen lähdin välittömästi lukemaan lääkiksen pääsykokeisiin ja pääsinkin ensimmäisellä yrittämällä sisälle Oulun lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Eli C:n YO-paperit eivät loppupeleissä merkkaa mitään kunhan motivaatio on kohdallaan ja jaksaa tehdä töitä pääsykokeen eteen. Itse kävin Valmennuskeskuksen takuukurssin ja voin kyllä lämpimästi suositella sitä. Hinta on kova, mutta sisään pääsyn jälkeen ei tunnu enää missään ja nyt reilun vuoden päivystettyäni kurssi on jo maksettu moneen kertaan.
Ei muuta kuin rohkeasti Galenos käteen ja usko itseesi!!!!!
Puhtaat E:n paperitkaan ei auta sisäänpääsyä mitenkään.. tilanne lienee muualla vähän älyllisempi. Mutta lähes kaikki pääsevät kuitenkin sisään ennemminkin onnistuneen pääsykokeen ansioista, yo-pisteiden vaikutus on enimmilläänkin vain joku 1/10 pääsykokeen pisteiden vaikutuksesta.
Pääsykokeessa on perus kemian ja fysiikan laskuja ja sitten kysellään esseitä esim "miten stressi vaikuttaa nukkumiseen) tai pikku kysymyksiä "millä näistä mekanismeista mikäkin näistä aineista menee solukalvon läpi"
BTW, tiedän yhden lääketieteen ylioppilaan joka ei ole lukioa käynyt.. vai voiko sellaista sanoa lääket. yo:ksi? Kaipa, ku kerran yliopistossa opiskelee.
Oon kans kuullu et hesaan tarvii olla melkeimpä pelkkää ällää. Ite pääsin tampereelle todistuskiintiössä LEE:llä. Uskoisin, et kuopio/oulu vois olla jotain EEE-EEM tasoo, mut korjatkoon joku jos TIETÄÄ.
Pääsykokeethan ne ratkaisee, lähinnä se on niin et mikäli on hyvä yo-torkka niin se auttaa jonkin verran. Jollei yo-todistuksesta ole hyötyä, pitää kokeen sujua kyl aika hyvin. Noista pisteytyksistä en kyl osaa paljon sanoa, mut tuossa edellä on parissa lauseessa se oleellinen mitä tarvii tietää.
Mutua: Periaatteessa siis hyvällä yo-todistuksella voi kompensoida sen verran, että mikäli koe sujuu hyvin, pääsee sisälle. Muut joilla todistus ei auta mutta koe meni samalla tavalla, he eivät pääse sisälle, koska hakijoissa on mukana niitäkin, joilla todistuksesta ei ole myöskään apua mutta koe sujui erittäin hyvin.
Ei näitä kannata liikaa miettiä. Teet vaan parhaas ja jaksat uskoa sisäänpääsyyn niin ennemmin tai myöhemmin niin tapahtuu :)
"Oon kans kuullu et hesaan tarvii olla melkeimpä pelkkää ällää. Ite pääsin tampereelle todistuskiintiössä LEE:llä. Uskoisin, et kuopio/oulu vois olla jotain EEE-EEM tasoo, mut korjatkoon joku jos TIETÄÄ."
Ite pääsit ehkä yhteispistekiintiössä, mutta luuletko että oikeasti hyödyit todistuksesta, vai olisitko pelkillä pääsykokeen pisteilläsi päässyt kuitenkin reilummin sisään koepistekiintiön rajaan nähden? Suurin osa yhteispistekiintiössä on juuri näitä, jotka ovat kyllä päässeet yhteispistekiintiöön mutta lähinnä sen takia että saivat pisteitä niin paljon pääsykokeista, ei siitä todistuksesta.
Tuon hyötyäkseen tarvittavan alkupistemäärän voi laskea tällä laskulla: yhteispistekiintiön pisteraja - koepistekiintiön pisteraja.
Ei liian monimutkaista. Helsingissä tuo oli 38 kun alkupisteiden maksimi on 45. Jo esim pakollisten kahden aineen eli toisen kotimaisen (jos se on B-ruotsi) ja äidinkielen E:t tiputtavat tuon 7 pistettä. Pitkä ruotsi rulettaa.
Ärsyttää ku ihmiset ei noin yksinkertaisia asioita tajua. Mulla oli paskat paperit, mutta menin yhteiskiintiössä, ihan vain sen takia, että pääsykokeesta sai paljon pisteitä.
>Oon kans kuullu et hesaan tarvii olla melkeimpä >pelkkää ällää. Ite pääsin tampereelle >todistuskiintiössä LEE:llä. Uskoisin, et >kuopio/oulu vois olla jotain EEE-EEM tasoo, mut >korjatkoon joku jos TIETÄÄ.
No minä korjaan kun varmaa tietoa on. Eli: mihin vain lääkikseen voi päästä millä tahansa arvosanoilla, jos pärjää pääsykokeessa tarpeeksi hyvin.
>Mutua: Periaatteessa siis hyvällä >yo-todistuksella voi kompensoida sen verran, että >mikäli koe sujuu hyvin, pääsee sisälle. Muut >joilla todistus ei auta mutta koe meni samalla >tavalla, he eivät pääse sisälle, koska hakijoissa >on mukana niitäkin, joilla todistuksesta ei ole >myöskään apua mutta koe sujui erittäin hyvin.
Erinomaisesti kiteytetty, asia on JUURI näin.
Se varmaan tarkotti sitä, että voi päästä yhteispistekiintiössä eikä että voi päästä sisään.
Anyway, laskeskelin että jos on kirjoittanut kaikista aineista E:n mutta lyhyen ruotsin, niin pitää saada 70 pistettä (/72, joka on parhaan hakijan pisteet) pääsykokeesta koekiintiön sisäänpääsyrajan ollessa 64.
Miettikääpä sitä.
puhuin siis pääsykoe yo-todistuskiintiöstä. Eli kyl em. kiintiöön päästäkseen yo-todistuksesta pitää löytyä kirjaimia väliltä M-L, eikä esim. kukaan pääse tuossa kiintiössä, jos todistuksesta löytyy vain A:ta ja B:tä. Ja hesassa sieltä pitää löytyä enemmän älliä kuin esim. kuopiossa.
Niin ja joku tuossa sanoikin että oli päässyt todistuskiintiössä, vaikka paperit huonot olivatkin (mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan?), mutta siis USEIMMISSA tapauksissa hyötyä tuovat vain paperit, joista löytyy M-L-arvosanoja. Marginaaliryhmiä toki aina löytyy...
huhhuh tähän on tullu ihan kiitettävästi vastauksia odotin että jos edes yksi vastaus tulisi niin olisi kiva. Mutta aina parempi vaan.. :) kiitos kuitenkin kaikista vastauksista..eli siis käsitys mikä näiden pohjalta jäi on se että varsinaisesti se pääsykoe on se mikä kaikista eniten vaikuttaa, mutta yo-todistuksesta on kuitenkin jonkinlainen hyöty, mutta sekin riippuu siitä minkätasoisia hakijoita on juuri sillä kerralla. Mutta tuo meni hieman ohi kun jotain ruotsista alettiin puhua. ite luen pitkää ruottia, mutta onko siitä sitte jotain hyötyä jos hakee sisään. Eri paikoissahan varmaan katsotaan eri aineiden numeroita(kirjaimia ;D)?
Helsingissä ainakin äikkä ja toinen kotimainen on pakollisia alkupisteytyksessä.
B-kieli pisteytetään lyhyen mukaan joten siitä saa aika paljon vähemmän pisteitä. Jos siis luet ja myös osaat A-ruotsia niin saat alkupisteitä aika paljon helpommalla. Se, onko siitä sitten hyötyä, riippuu siitä onko kirjaimet muuten (äikkä muut parhaat) E:n paremmalla puolella.