Onko mitään toivoa mulla? Edes kohtalotovereita joilla ollut/on sama ongelma.
Oon aloittanu aikuislukion, kovalla zempillä ja motivaatiolla. Kaikki muu sujuu hyvin, mut matikan perustaidotkin on niin surkeet, että ei meinaa tulla mitään.
Peruskoulun tokarissa se oli 6, enkä koskaan tehny läksyjä. Jos en tajunnut/ymmärtänyt niin en viitstinyt edes nähä vaivaa.
Olen huono laskemaan päässä ihan yksinkertaisia plus laskuja saati sit jotain tavanomaisia prossalaskuja.
Tuntuu siltä, että olen niin heikkolahjainen, ettei kannata yrittää. Hävettää ihan kun ei ymmärrä ja pitäisi käyttää laskinta tai sormia apuna lähes joka asiassa...
Mut kun sit muut aineet sujuu, esim kielet ei tuota ongelmia...
Ougaad!!
Oon aloittanu aikuislukion, kovalla zempillä ja motivaatiolla. Kaikki muu sujuu hyvin, mut matikan perustaidotkin on niin surkeet, että ei meinaa tulla mitään.
Peruskoulun tokarissa se oli 6, enkä koskaan tehny läksyjä. Jos en tajunnut/ymmärtänyt niin en viitstinyt edes nähä vaivaa.
Olen huono laskemaan päässä ihan yksinkertaisia plus laskuja saati sit jotain tavanomaisia prossalaskuja.
Tuntuu siltä, että olen niin heikkolahjainen, ettei kannata yrittää. Hävettää ihan kun ei ymmärrä ja pitäisi käyttää laskinta tai sormia apuna lähes joka asiassa...
Mut kun sit muut aineet sujuu, esim kielet ei tuota ongelmia...
Ougaad!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aina kannattaa yrittää!! Ja lukiossa on aivan sallittua käyttää laskinta. Siihen jopa kehotetaan virheiden vähentämisen vuoksi. Itse olen ainakin huomannut, että ennen lukiota olin hyvä laskemaan päässä, mutta nykyään ei meinaa menna edes 1 1 oikein ilman laskinta. :)
Jos vaan sinnikkäästi jaksaa yrittää niin kyllä siitä selviää! Apua on saatavilla, kun vaan uskaltaa sitä pyytää. Yrittänyttä ei laiteta.
Tsemppiä sinulle erittäin paljon! Kyllä se lakki sieltä irtoaa, kun vaan jaksaa yrittää. Onnea matkaan!!
Moi!
Itse saan (toivon mukaan) lakin nyt syksyllä aikauslukiosta. Peruskoulusta on aikaa useampi vuosi ja matikka ei itselläkään kuulunut niihin vahvimpiin aineisiin (ysillä 7). Mutta kovalla harjoittelulla (ja kärsivällisillä ja ammattitaitosten opettajien ansiosta) matikasta kirjoitin M:n ja kursiarvosana on 9 (siihen nähden kirjoitukset meni hieman penkinalle, kun jännitin tosi paljon). Eli kyllä on toivoa, mutta kovasti se vaatii työtä. Itselläni löytyi opettaja, jonka opetus tyyli sopi minulle hyvin ja oppimisesta tuli helpompaa.
Voimia sinulle ja energiaa. Kyllä opit, kun päätät oppia
tuossa > "Peruskoulun tokarissa se oli 6, enkä koskaan tehny läksyjä. Jos en ajunnut/ymmärtänyt niin en viitstinyt edes nähä vaivaa. "
olen samaa mieltä, oma stoorini on aika lähelle sama:
seiskalla matikka 8-9, sen jälkeen 4-6. ei kiinnostanut, en tehnyt läksyjä, en käynyt tunneilla. nyttemmin se keljuttaa hieman varsinkin kun sama tapahtui ruotsin kanssa. koska jos et kirjoita ruotsia pitää kirjoittaa lyhyt matikka. lukiossa olen päässyt matikan kursseista läpi 1/5. saa nähdä miten tulee tapahtumaan.
kuitenkin loogisesti ajateltuna tuntuu että jos on muuten teräväpäinen niin kyllä sellaisetkin aineet joihin ei kiinnostusta/erityislahjoja/motivaatiota saa läpi vaikka rimaa hipoen.
itselläni kuitenkin juuri nuo reaaliaineet (kieletkin, etenkin englanti ja latinaakin tuli aloiteltua) ovat lähellä sydäntä ja saan niistä yleensä 10 tai ainakin kiitettävän lukemalla kirjan koetta edeltävänä iltana.
se on vain tahdonlujuudesta kiinni, ja jos sitä löytyy kuten sinulta tuntuu löytyvän niin ei hätiä mitiä. ja kuten esiin tuli kyllä sitä lähes matikattakin tuntuu pärjäilevän sitten jatkossa.
...ole edes pakko kirjoittaa.. Itse suoritin lyhyen matikan pakolliset 6 kurssia, keskiarvo niistä 6. Yksi hylätty joukossa mutta se ei estänyt ylioppilaaksi valmistumista. En tehnyt lukiossa juuri mitään matikan eteen, koska inhosin sitä jo ala-asteella. Kirjoitin kuitenkin 3 e:tä ja yhden m:n ja c:n, ja opiskelen nyt yliopistossa. Ei tuo huono matikkapää/asenne kaikkea pilaa, kielissä kuitenkin pärjäät joten panosta niihin.