sakemanni narttuni on 8v. pikkupoika 9kk, koira alkanut näyttää merkkejä poikaa kohtaan, kun esim. konttailee lattialla, tekee nopeita liikkeitä, käy nuolaisemassa ja tökkäämässä poikaa, välillä näyttänyt hampaita. poliisina saa olla, eli ei voi luottaa.ikävää, kun pitää valvoa. mitä tehdä? onko mitään neuvoa antaa.m koira muuten todella tottelevainen, vaan ei ole ottanut lasta oikeen jäseneksi perheeseen. luimistelee, kun komennan antamaan pojan olla rauhassa. harmittaa, jos joudun antamaan napin otsaan koiralle, mutta asiat tärkeysjärjestykseen, ennenkuin mitään pahaa tapahtuu, Kiitos vastauksestasi
koiran agressiivisuus, levottomuus
vastausta kiitos
6759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuli ensimmäisenä mieleen, että koirasi saattaa paimentaa poikaa. Koira ei taida ymmärtää, että pikkuinen on ihminen, koska se konttaa.
Etkö voisi välillä laittaa koiraa toiseen huoneeseen, ettei sun tarvitse koko ajan vahtia?
Katso hyvin tarkasti perään,voi sattua pahaakin jälkeä.
Oikeastikkin.
Koira selvästi paimentaa.
Mutta enemmänkin kysymystä herättää kommentisi "poliisina saa olla, eli ei voi luottaa", miksi et voi koiraan luottaa?
Kyseessä on iäkäs koira, jota sinun pitäisi vuosien kokemuksella pystyä lukemaan.
Taas kirjoitustasi lainailen "vaan ei ole ottanut lasta oikeen jäseneksi perheeseen. luimistelee, kun komennan antamaan pojan olla rauhassa."
Voisiko koira luimistella siksi kun kiellät häneltä paimentamisen?
Paha sanoa mikä on totuus, mutta kirjoituksesi perusteella kyse on siitä, että koira paimentaa vauvaa. Hän yrittää saada pienokaisen pysymään "alueella".
Onko sinusta oikea ratkaisu lopettaa koira? Vai pitäisikö sinun itsesi miettiä miksi koira käyttäyttyy niinkuin käyttäytyy, ja olla ylpeä koirasta joka laumansa pitää kasassa?
Miksi luulet jotain pahaa tapahtuvan?
Omistat paimenkoiran, mikäköhän on koiran tehtävänä ollut, voisiko olla paimentaminen?
Ehkä olen väärä ihminen kommentoimaan luottamuksesta, mutta muutaman laumanvartijan omistavana ja pienen vauvan äitinä, uskallan väitää, että luottamus on tärkein.
Minä luotan jokaiseen koiraamme, myös vauvan kohdalla ja tiedän, ettei kukaan heistä tee mitään mikä voisi vauvaamme satuttaa.
Kuka perheessänne päättää, miten toimitaan? Koira vai ihminen?
Itselläni ollut aina koiria, mutta koskaan en ole koiraan luottanut, vaan näyttänyt koirille niiden roolin itseni ja perheenjäsenten alapuolella.
Koirallesi lienee oma paikka epäselvää, se yrittää asettaa rajaa johonkin. Auta sitä ja neuvo (siis komenna) sitä sen epävarmuudessa. Jos se pääsee luulemaan olevansa lapsen yläpuolella, tullee ongelmia. Joten tee sille selväksi sen ja uuden perheenjäsenen asemat.
Opastat tietysti lastasi kasvaessaan ottamaan koiran huomioon ja ja neuvot ja seuraat myös hänen käyttäytymistään koiraa kohtaan. Siten heistä tulee mmitä parhaimmat kaverukset useimmiten.
Ota lapsi syliisi ja näytä koiralle, että lapsi on sinun "pentu", toista asiaa ja opeta sille se nätisti.Toimi itselläni kun poika oli n 10v.suurjapaninkoiran kanssa.