Otsikossa mainittu järkkäri _vakaasti_ harkinnassa, mutta ongelmaksi on muodostunut kumman obiskan valitsen rungon kaveriksi (ainakin näin alkuun):
16-45mm/F4 (24-67.5mm kinokoossa)
vai
18-55mm/F3.5-5.6 (kinokoko 27-82.5mm)
Tuo aivan perusobjektiivi (18-55) näyttäis olevan pikkusen valovoimasempi laajiksella, mutta onko noin pienellä valovoimaerolla käytännössä mitään merkitystä? 16-45 olis erittäin hyvä laajakulma ja lyhyehkö tele samassa. Hintaa 16-45mm varustetulle paketille tulee n. 400€ enemmän.
Kiitos asiallisesti vastaaville.
16-45mm/F4 (24-67.5mm kinokoossa)
vai
18-55mm/F3.5-5.6 (kinokoko 27-82.5mm)
Tuo aivan perusobjektiivi (18-55) näyttäis olevan pikkusen valovoimasempi laajiksella, mutta onko noin pienellä valovoimaerolla käytännössä mitään merkitystä? 16-45 olis erittäin hyvä laajakulma ja lyhyehkö tele samassa. Hintaa 16-45mm varustetulle paketille tulee n. 400€ enemmän.
Kiitos asiallisesti vastaaville.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Laajakulmapään valovoimalla on minusta vähemmän merkitystä kuin telepään valovoimalla, koska
1) telepäässä on enemmän ongelmia liian hitaiden suljinaikojen kanssa (kameran tärähtäminen ja/tai kohteen liike, laajiksellahan harvemmin liikkuvia kohteita kuvataan)
2) kohteen "irrottaminen" taustausta ei laajakulmapäässä onnistu kuitenkaan, ei edes f/2,8 valovoimalla, mutta telepäässä temppu alkaa jo pikkuhiljaa toimia
...valitettavasti "irroitus" vaatii joko hyvää valovoimaa tai pitkään polttoväliä, etenkin digijärkkäreillä, joissa "rajauskerroin" kasvattaa terävyysaluetta (koska sen vuoksi pitää käyttää lyhyempiä polttovälejä kuin filmirungoissa), eikä kummastakaan objektiivista näitä tahdo löytyä. Jos asialla ei taasen ole väliä, niin miksi järkkäri?
Tältä pohjalta siis 16-45. Toisaalta, polttovälialue loppuu tuossa pahemman kerran kesken telepäässä, joten heittäisin kuvioihin mukaan myös Sigman 17-70/2,8-4,5 lasin. Parempi valovoima kuin 18-55:ssä ja pidempi telepää kuin 16-45:ssä. Piirroltaankin Stigma on rankattu kelvolliseksi pl. täysi aukko (f/2,8) laajakulmapäässä.
Minun mielestäni noista kahdesta olisi 16-45mm/F4 parempi.
Siinä on yhden aukon perempi valovoima kuin "normaalizoomissa" ja aukko on koko alueella sama, mikä helpottaa Erillisten piraattisalamien käyttöä.
Lopullinen objektiivinvalinta riippuu kuitenkin siitä, mitä muita objektiiveja aikoo hankkia.
Ei kannata olla kovin paljon päällekkäisyyksiä, mutta ennen kaikke tulee välttää aukkoja polttoväliskaalassa.
Tuossa joku väitti:
"rajauskerroin kasvattaa terävyysaluetta"
Ei kasvata, vaan käytettävät lyhyemmät polttovälit.
Käytännössä osa "edusta" myös menetetään, koska kuvaa joudutaan suurentamaan enemmän.
"Tuossa joku väitti:
"rajauskerroin kasvattaa terävyysaluetta"
Ei kasvata, vaan käytettävät lyhyemmät polttovälit.
Käytännössä osa "edusta" myös menetetään, koska kuvaa joudutaan suurentamaan enemmän."
Tarkoittikohan että rajauskerroin kasvattaa terävyysaluetta koska joudutaan käyttämään lyhyempiä polttovälejä.
Mutta, sekin taas on totta että sama linssi kinokoossa ja croppirungossa tuottaa erilaiset syväterävyydet. Digissä jossa on croppikerroin syväterävyys vähenee, siis kun käytetään samaa linssiä molemmissa rungoissa.
Tämä johtuu suuremmasta suurennostarpeesta. Tämä on yleensä asia joka on myös väärin ymmärretty.
Niin tuo tekee, vaikka ehkä turhaa toistoa.
Eikö kansalla todella ole mielikuvitusta, kun oikein ja kiitoskin on rekisteröity nimimerkeiksi, vaikka ne ei käsittääkseni sen mittaa täytä.
Onpas hienoa, täällä väännetään kättä ja esitetään "täsmennyksiä" viestiini - ja lopputuloksen on juuri sama "korjaus", jonka jo itsekin olin maininnut: croppikerroin kasvattaa syväterävyyttä, koska sen johdosta pitää käyttää lyhyempää polttoväliä, jos ei haluta muuttaa kuvakulmaa/kuvan rajausta eikä kuvausetäisyyttä, jotka nekin vaikuttavat terävyysalueeseen.
Jos käytetään samaa linssiä kino- ja croppirungossa, niin tuloksena on muutenkin kuin pelkän terävyysalueen suhteen erilainen kuva. Joka croppirungolla otettu kuva on tiukemmin rajattu tai se on pitänyt ottaa kauempaa -> erilainen perspektiivi. -> Erilainen = ei vertailukelpoinen kuva.
Suurennostarvetta ei enää tähän soppaan kannata sotkea, eihän digikuvalla edes ole fyysisiä mittoja, joten homma pelittää mainiosti suhteellisilla arvoilla, esim. päätetään, että hajontaympyrän koon tulee olla 1/2000 kuvan lävistäjästä. Filmimiehethän yleensä laskevat absoluuttiarvoilla ...iloisesti metsään, kun eivät huomaa käyttää digille pienempää hajontaympyrää jne.
Juu, niinhän moni laskee hajontaympyrän eli COC:n väärin, tai oikeasti vielä useampi ei ko. asiaa edes tule edes ajatelleeksi sillä suurin osa asiaa koskevista kirjoituksista lehdissä tms. puhuvat yksinkertaistetusti että laajakulmalla on syvempi syväterävyys kuin telelinssillä.
Ennen digiaikaa juuri missään jutussa ei koskaan käsitelty sitä miten syväterävyys määritellään ja mitkä asiat siihen oikeasti vaikuttavat.
Ainoastaan asiaan perehtyneet sen tiesivät.
Mutta, noista eri kokoisten kennojen vs filmi per linssi syväterävyyksiä voi vertailla laskeskella tuolla:
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Noista valitsisin ehdottomasti tuon vaihtoehdon, kuulemani ja näkemäni perusteella huomattavasti tasokkaampi objektiivi. Laajispään valovoimaero tasoittuu jo sillä, että tuo halvempi zoomi ei tee kovinkaan mairittelevaa jälkeä täydellä aukolla verrattuna tuohon kalliimpaan. Eikä puoli aukkoa laajispäässä muutenkaan ole suuri ero.
Sigma on myös hyvä vaihtoehto, lähinnäs siis näiden kahden välillä kannattaa valita, jos mahdollista. (16-45 vs. sigma 17-70)
Ja jollei Sigma merkkinä houkuttele, on Pentaxiltakin tulossa ensi vuoden puolella 17-70 millinen objektiivi, valovoimasta tosin ei ole tietoa.
Ehdottomasti. Niistä 2 millimetristä kannattaa maksaa, ja 18-55 on huonolaatuinen muutenkin. Epäterävä.