(Postini eräille kansanedustajille tänään)
Te arvostamani vahva kansan edustaja!
OIKEUDENKÄYNTIEN JULKISUUSLAKI ON KÄÄRMEKOMITEAN EHDOTUS!
En tiedä, onko tämä lakiehdostus tulossa päätäntäänne tämän eduskunnan aikana, mutta kun toivon, että olette mukana seuraavassakin, niin vetoan Teihin: Älkää missään tapauksessa hyväksykö ehdotuksen mukaista uutta oikeudenkäyntien julkuuslakia!
En tiedä, mikä käärmekomitea tällaista on ehdottamassa!
Lainaan alle kahden arvostamani toimittajan arvion, joka vastaa omaa näkemystänikin, joka on:
KÄÄRMEKOMITEA SOSIALISOISI LOPUTKIN OIKEUSTURVASTA SUOMESSA!
Imatra 22.10.2006
Esko Kärkäs
Entinen lautamies - oikeusturva-aktivisti
Vallinkosken rantatie 1
55100 Imatra
-------------------
(Helsingin Sanomat - Mielipide - 23.6.2006)
Oikeudenkäyntien julkisuus ei lisäänny
Oikeudenkäyntien julkisutta koskevissa lakiehdotuksissa vakuutetaan useissa kohdissa, että lainmuutoksen tarkoituksena on oikeudenkäyntien julkisuuden ja avoimuuden lisääminen. Ehdotetut pykälät eivät julkisuutta näyttäisi lisäävään, pikemminkin päinvastoin.
Nykyisin oikeudenkäyntien julkisuudesta on säädetty omassa laissa. Merkittävä vaikutus on myös 1999 säädetyllä julkisuuslailla.
Nyt eduskunnassa on käsittelyssä kaksi erillistä lakia, joista toinen on tarkoitettu hallintotuomioistuimiin ja toinen yleisiin tuomioistuimiin. Lait säätelevät pitkälti sen, mitä tietoa oikeudenkäynneistä on saatavissa ja miten tiedotusvälineet voivat niistä raportoida.
Hallintotuomioistuimissa julkisuus aiotaan rakentaa pitkälti nykyisen viranomaistoiminnan julkisuutta säätelevän lain hengen mukaisesti. Ongelma on, että hallintolainkäyttö rinnastuisi viranomaistoiminnan jatkeeksi.
Varsin suuresta osasta oikeusjuttuja aiotaan esimerkiksi salata se, ketä oikeudenkäynti koskee. Käyttöön ollaan ottamassa diaaritietojen massasalausta.
Muutos on merkittävä ja periaatteellinen. Massasalaaminen heikentää oikeusjärjestelmän luotettavuutta. Enää ei olisi saatavissa tietoa siitä, ketä päätös koskee, jos asiassa on kyse esimerkiksi elinkeinotoiminnasta, henkilön varallisuudesta, ulkomaalaisasioista, sosiaalihuollosta, sairaanhoidosta tai vaikkapa veroista.
Oikeudenkäyttö menettää yleistä merkitystään, koska päätökset eivät enää oikeastaan koske ketään “todellista ihmistä”. Tuomareiden esteellisyydenkin selvittäminen tulee mahdottomaksi, koska asianosaisesta ei ole saatavissa tietoa.
Perustuslain mukaan rajoitukset julkisuusperiaatteesta ovat sallittuja vain välttämättömistä syistä. Oikeuslaitoksessa diaaritietojen salaamisesta ei saisi tulla rutiininomaista toimenpidettä, jota sovelletaan laajasti. Sen pitäisi olla poikkeus, jota pitäisi voida käyttää vain erittäin harvoin.
Lakiehdotuksesta on pudotettu pois myös pykälä, joka aiemmissa työryhmäversioissa oli. Aiemman pykäläversion mukaan hallintotuomioistuinten on pidettävä luetteloa hallinnollisista vapaudenriistoista. Jos tällaista luetteloa ei pidetä, Suomessa mahdollistuu tilanne, jossa ihmisen vapaus voidaan viranomaisten päätöksellä riistää ilman, että kukaan saa siitä tietää.
Mielisairaalaan sulkemista on monissa maissa käytetty poliittisten vankien säilyttämiseen. Suomen lainsäädännön ei missään nimessä pitäisi antaa siihen edes mahdollisuutta.
Yleisistä tuomioistuimista ollaan säätämässä oma lakinsa. Ehdotuksessa on joitakin julkisuutta lisääviä ehdotuksia, mutta toisaalta siinä on myös lukuisa joukko ehdotuksia, jotka toteutuessaan kaventaisivat julkisuutta perusteettoman paljon. Siten ehdotuksen julkilausuttu tavoite oikeudenkäyntien julkisuuden lisäämisestä ei tässäkään täyty.
Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen olisi laadittava salaisista oikeudenkäynneistä julkinen seloste. Selosteen laatimisvelvollisuus on kuitenkin rajattu koskemaan vain sellaisia juttuja, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tai jotka ovat jo herättäneet huomattavaa yleistä kiinnostusta.
Tämä rajaa selosteen laatimisvelvoitteen ulkopuolelle suuren joukon asioita, joilla voi olla yleistä kiinnostavuutta.
Media saa usein tiedon kiinnostavasta oikeudenkäynnistä vasta tuomiovaiheessa tai jopa siinä vaiheessa, kun hovioikeus tai korkein oikeus antaa tuomionsa.
Ehdotuksen rajaus myös rajoittaisi mahdollisuuksia tehdä selvityksiä tietyistä asiaryhmistä, esimerkiksi seksuaalirikoksista. Seloste tulisikin laatia kaikista salassa käsiteltävistä asioista lukuun ottamatta sellaisia, joissa selosteen laatiminen paljastaisi erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden (esimerkiksi perheen sisäiset seksuaalirikokset) tai joissa olisi muuten erityisen painavat syyt jättää seloste laatimatta.
Todistajan suojelemiseksi voitaisiin yleisön läsnäoloa rajoittaa. Ehdotuksen mukaan koko yleisö voitaisiin poistaa, mutta riittävää olisi se, että uhkaavat henkilöt poistettaisiin.
Tuomioistuimelle tuodaan myös oma-aloitteinen oikeus määrätä suljetusta käsittelystä ilman että kukaan sitä pyytää. Sen käyttö pitäisi rajata todella poikkeuksellisiin tilanteisiin. Erikoista on myös se, että oikeudenkäynti voitaisiin salata jälkikäteen, kun joku pyytää asiakirjoja. Julkisuuskysymys pitäisi ratkaista jo silloin kuin juttua käsitellään.
Lakipaketissa on myös periaatteellisesti merkittävä muutos ehdotus julkisuuslain 16. pykälään. Ehdotuksen mukaan videotallenteet saisivat erityissuojaa. Esimerkiksi poliisikuulusteluista tallennettuja videoita ei voitaisi luovuttaa kopioina ilman kuulusteltavan lupaa.
Tähän saakka salassapidon on määrittänyt tiedon sisältö, ei se, onko se paperilla tai videolla. Salaamisesta pitää päättää asiasisällön eikä tallennemuodon mukaan.
JARKKO SIPILÄ
puheenjohtaja
SUSANNA REINBOTH
varapuheenjohtaja
Oikeustoimittajat ry
Te arvostamani vahva kansan edustaja!
OIKEUDENKÄYNTIEN JULKISUUSLAKI ON KÄÄRMEKOMITEAN EHDOTUS!
En tiedä, onko tämä lakiehdostus tulossa päätäntäänne tämän eduskunnan aikana, mutta kun toivon, että olette mukana seuraavassakin, niin vetoan Teihin: Älkää missään tapauksessa hyväksykö ehdotuksen mukaista uutta oikeudenkäyntien julkuuslakia!
En tiedä, mikä käärmekomitea tällaista on ehdottamassa!
Lainaan alle kahden arvostamani toimittajan arvion, joka vastaa omaa näkemystänikin, joka on:
KÄÄRMEKOMITEA SOSIALISOISI LOPUTKIN OIKEUSTURVASTA SUOMESSA!
Imatra 22.10.2006
Esko Kärkäs
Entinen lautamies - oikeusturva-aktivisti
Vallinkosken rantatie 1
55100 Imatra
-------------------
(Helsingin Sanomat - Mielipide - 23.6.2006)
Oikeudenkäyntien julkisuus ei lisäänny
Oikeudenkäyntien julkisutta koskevissa lakiehdotuksissa vakuutetaan useissa kohdissa, että lainmuutoksen tarkoituksena on oikeudenkäyntien julkisuuden ja avoimuuden lisääminen. Ehdotetut pykälät eivät julkisuutta näyttäisi lisäävään, pikemminkin päinvastoin.
Nykyisin oikeudenkäyntien julkisuudesta on säädetty omassa laissa. Merkittävä vaikutus on myös 1999 säädetyllä julkisuuslailla.
Nyt eduskunnassa on käsittelyssä kaksi erillistä lakia, joista toinen on tarkoitettu hallintotuomioistuimiin ja toinen yleisiin tuomioistuimiin. Lait säätelevät pitkälti sen, mitä tietoa oikeudenkäynneistä on saatavissa ja miten tiedotusvälineet voivat niistä raportoida.
Hallintotuomioistuimissa julkisuus aiotaan rakentaa pitkälti nykyisen viranomaistoiminnan julkisuutta säätelevän lain hengen mukaisesti. Ongelma on, että hallintolainkäyttö rinnastuisi viranomaistoiminnan jatkeeksi.
Varsin suuresta osasta oikeusjuttuja aiotaan esimerkiksi salata se, ketä oikeudenkäynti koskee. Käyttöön ollaan ottamassa diaaritietojen massasalausta.
Muutos on merkittävä ja periaatteellinen. Massasalaaminen heikentää oikeusjärjestelmän luotettavuutta. Enää ei olisi saatavissa tietoa siitä, ketä päätös koskee, jos asiassa on kyse esimerkiksi elinkeinotoiminnasta, henkilön varallisuudesta, ulkomaalaisasioista, sosiaalihuollosta, sairaanhoidosta tai vaikkapa veroista.
Oikeudenkäyttö menettää yleistä merkitystään, koska päätökset eivät enää oikeastaan koske ketään “todellista ihmistä”. Tuomareiden esteellisyydenkin selvittäminen tulee mahdottomaksi, koska asianosaisesta ei ole saatavissa tietoa.
Perustuslain mukaan rajoitukset julkisuusperiaatteesta ovat sallittuja vain välttämättömistä syistä. Oikeuslaitoksessa diaaritietojen salaamisesta ei saisi tulla rutiininomaista toimenpidettä, jota sovelletaan laajasti. Sen pitäisi olla poikkeus, jota pitäisi voida käyttää vain erittäin harvoin.
Lakiehdotuksesta on pudotettu pois myös pykälä, joka aiemmissa työryhmäversioissa oli. Aiemman pykäläversion mukaan hallintotuomioistuinten on pidettävä luetteloa hallinnollisista vapaudenriistoista. Jos tällaista luetteloa ei pidetä, Suomessa mahdollistuu tilanne, jossa ihmisen vapaus voidaan viranomaisten päätöksellä riistää ilman, että kukaan saa siitä tietää.
Mielisairaalaan sulkemista on monissa maissa käytetty poliittisten vankien säilyttämiseen. Suomen lainsäädännön ei missään nimessä pitäisi antaa siihen edes mahdollisuutta.
Yleisistä tuomioistuimista ollaan säätämässä oma lakinsa. Ehdotuksessa on joitakin julkisuutta lisääviä ehdotuksia, mutta toisaalta siinä on myös lukuisa joukko ehdotuksia, jotka toteutuessaan kaventaisivat julkisuutta perusteettoman paljon. Siten ehdotuksen julkilausuttu tavoite oikeudenkäyntien julkisuuden lisäämisestä ei tässäkään täyty.
Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen olisi laadittava salaisista oikeudenkäynneistä julkinen seloste. Selosteen laatimisvelvollisuus on kuitenkin rajattu koskemaan vain sellaisia juttuja, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tai jotka ovat jo herättäneet huomattavaa yleistä kiinnostusta.
Tämä rajaa selosteen laatimisvelvoitteen ulkopuolelle suuren joukon asioita, joilla voi olla yleistä kiinnostavuutta.
Media saa usein tiedon kiinnostavasta oikeudenkäynnistä vasta tuomiovaiheessa tai jopa siinä vaiheessa, kun hovioikeus tai korkein oikeus antaa tuomionsa.
Ehdotuksen rajaus myös rajoittaisi mahdollisuuksia tehdä selvityksiä tietyistä asiaryhmistä, esimerkiksi seksuaalirikoksista. Seloste tulisikin laatia kaikista salassa käsiteltävistä asioista lukuun ottamatta sellaisia, joissa selosteen laatiminen paljastaisi erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyyden (esimerkiksi perheen sisäiset seksuaalirikokset) tai joissa olisi muuten erityisen painavat syyt jättää seloste laatimatta.
Todistajan suojelemiseksi voitaisiin yleisön läsnäoloa rajoittaa. Ehdotuksen mukaan koko yleisö voitaisiin poistaa, mutta riittävää olisi se, että uhkaavat henkilöt poistettaisiin.
Tuomioistuimelle tuodaan myös oma-aloitteinen oikeus määrätä suljetusta käsittelystä ilman että kukaan sitä pyytää. Sen käyttö pitäisi rajata todella poikkeuksellisiin tilanteisiin. Erikoista on myös se, että oikeudenkäynti voitaisiin salata jälkikäteen, kun joku pyytää asiakirjoja. Julkisuuskysymys pitäisi ratkaista jo silloin kuin juttua käsitellään.
Lakipaketissa on myös periaatteellisesti merkittävä muutos ehdotus julkisuuslain 16. pykälään. Ehdotuksen mukaan videotallenteet saisivat erityissuojaa. Esimerkiksi poliisikuulusteluista tallennettuja videoita ei voitaisi luovuttaa kopioina ilman kuulusteltavan lupaa.
Tähän saakka salassapidon on määrittänyt tiedon sisältö, ei se, onko se paperilla tai videolla. Salaamisesta pitää päättää asiasisällön eikä tallennemuodon mukaan.
JARKKO SIPILÄ
puheenjohtaja
SUSANNA REINBOTH
varapuheenjohtaja
Oikeustoimittajat ry
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hieman sekava oli tuo teksti, piti lukea pariin kertaan.
Olen samaa mieltä, oikeudenkäyntien tulisi pysyä aina salaisina, paitsi seuraavassa tilanteissa:
|||.)Rike yhteiskuntaa kohtaan: Esim poliittinen vilppi tai väärän tiedon levittäminen kansan keskuuteen. Syystä että kansa saisi tietää väärän todistuksen todella vääräksi.
Eli tosiaanko tarkoitat, että raiskaajia, ryöstäjiä, huumeveikkoja ja muitten oikeuden käynnit olisivat salaisia. Niitä pitäisi minun mielestäni näyttää kaikissa marketeissa ja muissa yleisissä telkkareissa videolta.
Juuri tätä hän tarkoittaa ja samaa mieltä olen minäkin.
Raiskausoikeudenkäynnin julkistaminen olisi ikävää myös uhrille.