Keillä talopakettitoimittajilla on eristekerros (40-50 mm) kipsilevyn ja höyrynsulkumuovin välissä?
Paljonko eristettä heillä on höyrynsulkumuovin ulkopuolella?
Paljonko eristettä heillä on höyrynsulkumuovin ulkopuolella?
Höyrynsulkumuovin paikka
ja eristekerrokset
92121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
villaa ulkopuolella n 150 mm.
Kastelli on suosituin talotoimittaja. Kahden kymmenen vuoden kuluttua villoja vaihdetaan ja ihmetellään, että miksi tälläinen virhe on päässyt tapahtumaan.
Ainakin Sami-talojen rakenteessa höyrynsulku on 42 mm kipsin alla. Ulkopuolella eristettä 150 tai 200 mm.
sisäseinää, paras olisi tapetin ja kipsilevyn välissä, mutta vähän mahdotonta. Tällöin kaikkein tasaisin lämpö molemmin puolin muovia ja höyry ei tiivisty vedeksi asti.
Tämä ei kyllä vastaa kysymykseen, mutta...
Olen kuullut, että turvallisella puolella liikutaan, jos sisäpuolisen villan paksuus suhteessa ulkopuoliseen villaan olisi 1:2. Eli 50mm (sis) ja 100mm (ulk) olisi nirkun narkun hyväksyttävä. Kastellilla lienee suhde 50 ja 150, eli turvallisella puolella ollaan tämän säännön suhteen.
Mutta, tämähän on sisälämpötilakysymys. Mitä viileämpi kämppä niin sitä enemmän kait pitäisi ulkopuolista villaa olla. Ajatellaan tilanne, jossa esim hyvin eristävä vaatekaappi (täynnä vaatteita) on seinän vieressä ja tila muutenkin viileähkö, niin minne sijoittuu kastepiste? Eikös se tule sisällepäin eristeessä ja tällöin aikas liki höyrysulkua?
Ammattilaiset jatkakoot tästä....
pultata ulkoseinään kiinni eli ongelmaa ei ole.
Niin ongelmaa ei ole. Tuon kastepisteen syntyminen sinne eristeiden välissä olevan höyrysulkumuovin pinnalle on täysin teoreettinen mahdollisuus.
luepas vtt:n tutkimus kohta 7. höyrynsulku kannattaa olla mahdollisimman lähellä lämmintä tilaa ja jos seinärakenne on paksu, niin välissä on hyvä olla vesihöyryä läpäisevä ilmasulku.
http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/1999/T1991.pdf
"Höyrysulun tulee sijaita rakenteen sellaisessa kohdassa, ettei suhteellinen kosteus nouse liian korkeaksi höyrysulun lämpimällä puolella. Varmin paikka on lämmöneristyksen lämmin puoli.
Rankarakenteisissa seinissä on höyrynsulku viety usein 50 mm syvyyteen lämmöneristyksen lämpimästä pinnasta. Perusteluna on se, ettei tarvita läpivientejä, jolloin höyrysulku säilyy ehyempänä. Tälläiset perustelut viittaavat luonnollisesti ilmansulkuun ja ovat siinä mielessä järkeviä.
Laskennallisesti on helppo osoittaa, että lämmöneristyksen sisään asennettu höyrynsulku on turvallinen, jos ulkopuolella on paksumpi osa eristystä (väh. 100 mm). Käytännössä riskejä voi kuitenkin aiheutua useista syistä, kuten
- paikallinen työvirhe lämmöneristyksen ulko-osassa
- paikallinen kylmäsilta höyrynsulun ulkopuolisessa rakenteessa
- höyrytiiviin kerroksen asentaminen rakenteen sisäpintaan, jolloin väliin mahdollisesti pääsevä kosteus ei voi kuivua (ulkoseinään rajoittuvat märkätilat, diffuusiotiivis maalaus).
Mainituista riskeistä johtuen voitaisiinkin ajatella, että lämmöneristyksen sisään tehdään haluttaessa vesihöyryä diffuusiolla hyvin läpäisevä ilmansulku ja varsinainen höyrynsulku tehdään lähelle rakenteen sisäpintaa. Tällöin haluttu tavoite toteutuu olennaisesti pienemmillä riskeillä. Lisäksi paksussa lämmöneristyksessä sisään viety ilmansulku vähentää luonnollisen konvektion lämpöteknisiä haittoja."